Laatuseloste: Vapaa-ajan osallistuminen 2017

1. Tilastotietojen relevanssi

Vapaa-aikatutkimus on Suomessa vakituisesti asuvaa 10 vuotta täyttänyttä väestöä edustava otostutkimus. Tutkimuksessa selvitetään väestön vapaa-ajan toimintaa, harrastuksia ja yhteiskunnallista ja muuta osallistumista sekä näiden kehitystä. Tutkimuksella saadaan lisäksi tietoa mm. työn ja vapaa-ajan suhteesta, sosiaalisista suhteista ja eri elämänpiirien tärkeydestä. Tutkimuksen kohteena on ansiotyön ja muodollisen koulutuksen ulkopuolinen arki: miten ihmiset kokevat arkensa ja miten arki on mahdollisesti muuttunut.

Vapaa-aikatutkimus kuuluu Tilastokeskuksen omiin elinoloja eri näkökulmista kartoittaviin tutkimuksiin. Osarahoittajina vuoden 2017 tutkimuksessa ovat olleet opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Espoon kaupunki. Vapaa-aikatutkimuksia on tehty vuosina 1977, 1981, 1991, 2002 ja 2017.

Vuoden 2017 tiedot on kerätty 15–74-vuotiaiden osalta verkko- ja postikyselyn yhdistelmällä. 10–14-vuotiailla ja 75 vuotta täyttäneillä menetelmänä on ollut käyntihaastattelu. Aiempina vuosina tiedonkeruumenetelmänä on ollut kaikissa ikäryhmissä käyntihaastattelu. Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1. Otanta-asetelman määrittely ja ositus

Tutkimuksen tavoiteperusjoukkoon kuuluivat kaikki 10 vuotta täyttäneet Suomessa asuvat pois lukien laitosväestö.

Tiedonkeruun otanta-asetelma oli ikäryhmän ja asuinalueen suhteen ositettu systemaattinen satunnaisotanta. Alueosituksen tarve perustui Espoon kaupungille toimitettavan 1000 hengen lisäotoksen tilaukseen, joka leikkaa tiedonkeruumenetelmän suhteen tehdyn ikäosituksen. Perusjoukko jaettiin kahteen alue- ja kolmeen ikäositteeseen, joiden leikkauksesta syntyy tiedonkeruun kuusi ositetta seuraavasti:

      Osite 1: 10–14-vuotiaat, kotikunta Espoo

      Osite 2: 10–14-vuotiaat, kotikunta muu Suomi

      Osite 3: 15–74-vuotiaat, kotikunta Espoo

      Osite 4: 15–74-vuotiaat, muu Suomi

      Osite 5: 75 vuotta täyttäneet, kotikunta Espoo

      Osite 6: 75 vuotta täyttäneet, muu Suomi

Otos poimittiin satunnaisotantana Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta. Tutkimuksen otoskoko oli yhteensä 15 998 henkilöä, joista 1000 kuului Espoon lisäotokseen.

Otos poimittiin ositteittain käyttäen systemaattista satunnaisotantaa pysyvän asuinpaikkatunnuksen mukaan lajitellusta perusjoukosta. Menetelmä tuottaa tarkasti väestön aluejakaumaa noudattavan otoksen. Lisäksi tarkistettiin, ettei samasta asuntokunnasta ole osunut useampia kohdehenkilöitä otokseen.

2.2. Tiedonkeruumenetelmät

Tiedonkeruu toteutettiin pääotokselle (ositteet 3 ja 4) verkko- ja postikyselyn yhdistelmänä. Vanhimpien ikäositteiden (nk. senioriositteet 5 ja 6) sekä alle 15-vuotiaiden lasten (ositteet 1 ja 2) tiedonkeruu toteutettiin käyntihaastatteluna, johon pyydettiin lisäksi tutkittavien lasten vanhempien suostumus. Kaikille otokseen valituille (lasten kohdalla heidän vanhemmilleen) lähetettiin kirje (suomeksi tai ruotsiksi), jossa kerrottiin tutkimuksesta ja annettiin ohjeet verkkokyselyyn vastaamiseen sekä henkilökohtaiset tunnukset lomakkeelle pääsyä varten. Mukana oli myös esite, jossa kerrottiin tarkemmin tutkittavasta ilmiöalueesta ja vastaamisen tärkeydestä. Lisämotivointina käytettiin tutkimuksesta kertovia motivointivideoita. Neljä viikkoa myöhemmin vielä vastaamattomille tarjottiin verkkovastaamisen ohella mahdollisuutta täyttää kyselylomake paperisena. Vastaamisaika päättyi tammikuun lopussa. 10–14-vuotiaille ja 75 vuotta täyttäneille toteutetut käyntihaastattelut ajoittuivat lokakuusta 2017 tammikuun 2018 loppuun. Käyntihaastattelut toteutettiin suomeksi, ruotsiksi ja tarvittaessa englanniksi. Myös verkossa oli mahdollista vastata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sen sijaan paperilomakkeella saattoi vastata vain suomeksi ja ruotsiksi.

3. Tietojen luotettavuus ja tarkkuus

Otantatutkimuksissa ilmenee aina satunnaisvaihtelua, jota kutsutaan otantavirheeksi ja joka aiheutuu otoskokoon liittyvistä rajoituksista. Tilaston luotettavuuden arviointiin käytettäviä keskeisiä mittareita ovat keskivirhe ja siitä johdettu luottamusväli eli virhemarginaali. Otantatutkimusten tuloksien edustavuutta heikentää myös vastauskato. Vastauskadon vaikutusta korjataan painokertoimilla, jolloin pyritään siihen, että estimaatit olisivat mahdollisimman virheettömiä.

Taulukko 1. Esimerkkejä vapaa-aikatutkimuksen 2017 keskivirheistä ja luottamusväleistä: Antanut palautetta tai ollut kehittämässä peliä

  Estimaatti,
prosenttia
Keskivirhe,
%-yksikköä
95 % luottamusvälin
alaraja, prosenttia
95 % luottamusvälin
yläraja, prosenttia
Kaikki yhteensä 8,6 0,4 7,8 9,3
Miehet 13,6 0,7 12,2 15,0
Naiset 3,8 0,4 3,1 4,4
Ikä        
10-14 20,2 1,8 16,7 23,8
15-24 23,8 1,7 20,3 27,2
25-44 13,6 1,0 11,7 15,6
45-64 1,2 0,3 0,7 1,8
65+ 0,3 0,1 0,1 0,5

Taulukko 2. Esimerkkejä vapaa-aikatutkimuksen 2017 keskivirheistä ja luottamusväleistä: Harrastanut kilpapelaamista (eSports)

  Estimaatti,
prosenttia
Keskivirhe,
%-yksikköä
95 % luottamusvälin
alaraja, prosenttia
95 % luottamusvälin
yläraja, prosenttia
Kaikki yhteensä 3,1 0,2 2,6 3,6
Miehet 5,2 0,4 4,3 6,1
Naiset 1,1 0,2 0,7 1,4
Ikä        
10-14 11,0 1,4 8,2 13,8
15-24 7,2 1,1 5,1 9,2
25-44 3,9 0,6 2,8 5,0
45-64 0,8 0,2 0,3 1,3
65+ 0,8 0,2 0,4 1,1

Vapaa-aikatutkimuksen vastausosuus oli tiedonkeruun aikana havaitun ylipeiton poistamisen jälkeen 45,2 prosenttia. Vastausosuus ositteittain on esitetty taulukossa 3. Taulukko osoittaa selvästi, että haastattelutiedonkeruun vastausosuus oli suurempi kuin pääotoksessa käytetyn yhdistelmätiedonkeruun: 59 vs. 42 prosenttia.

Taulukko 3. Vapaa-aikatutkimuksen 2017 vastausosuudet ositteittain, %

Osite Vastannut Otoskoko
Espoo, 10-14-vuotiaat 50 123
Muu maa, 10-14-vuotiaat 58 866
Espoo, 15-74-vuotiaat 42 1 468
Muu maa, 15-74-vuotiaat 42 11 712
Espoo, 75 vuotta täyttäneet 64 110
Muu maa, 75 vuotta täyttäneet 61 1 555
Kaikki 45 15 834

Naiset vastasivat selvästi aktiivisemmin kuin miehet vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta. Pääotoksessa miesten vastausaktiivisuus vaihteli lisäksi voimakkaammin koulutusasteen suhteen kuin naisten. Erityisesti nuorimpien ikäryhmien naisten ja miesten välillä oli hyvin suuri ero vastausaktiivisuudessa kaikissa koulutusasteen luokissa. Myös lapsiotoksessa tytöt osallistuvat tutkimukseen poikia aktiivisemmin. Ainoastaan senioriotoksessa miehet osallistuivat tutkimukseen naisia aktiivisemmin.

Kyselyyn vastattiin joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Suomen- ja ruotsinkielisten välillä ei ollut nähtävissä eroja vastausasteissa, mutta muun kieliset vastaajat osallistuivat tutkimukseen selvästi muita heikommin. Äidinkieli ei sen sijaan juuri selittänyt verkkovastaamisen suosiota.

Asuntokunnan koon mukaan tarkasteltuna kahden hengen kotitaloudet vastasivat selvästi muita paremmin, joskin ikään ja lapsilukuun liittyviä sekoittavia tekijöitä on tässä tarkastelussa varmasti paljon. Asuntokunnan koon itsenäistä vaikutusta vastausaktiivisuuteen tulisikin siten arvioida ensisijaisesti malliperusteisesti.

Alueellisesti tarkasteltuna maaseutumaisissa kunnissa osallistuttiin muita hieman ahkerimmin kaikissa tiedonkeruuositteissa.

Koulutustaustaa voidaan tarkastella tutkintorekisterin tietojen perusteella. Tutkijakoulutuksen ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet näyttäisivät vastanneen tutkimukseen vähemmän koulutetumpia huomattavasti innokkaammin. Koulutusaste selittää vastausaktiivisuuden lisäksi myös verkkovastaamisen suosiota vastanneiden osajoukon sisällä. Luonnontieteiden alojen tutkinnon suorittaneet vastasivat netissä ahkerimmin, ja humanististen, yhteiskuntatieteellisten ja kaupallisten tutkintojen haltijat toiseksi eniten.

Tutkimusaineiston painotus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisen vaihteen painotus huomioi tutkimuksen otanta-asetelman ja toinen puolestaan vastauskadon kunkin ositteen sisällä. Ositekohtainen vastauskadon painotus perustuu kalibrointimenetelmään. Painojen kalibroinnissa tutkimusaineistosta estimoidut valittujen muuttujien jakaumat pakotetaan vastaamaan perusjoukon jakaumia. Menetelmällä pyritään pienentämään vastauskadon aiheuttamaa harhaa sekä tehostamaan estimointia.

4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Vapaa-aikatutkimus tehdään noin 10 vuoden välein. Vuoden 2017 tiedot on kerätty 2.10.2017–31.1.2018.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Vapaa-aikatutkimuksen tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla julkistusjärjestelmässä, tietokantataulukkoina ja artikkeleina.

Vapaa-aikatutkimuksen tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004, Henkilötietolaki 523/1999). Tilastokeskuksen Tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Vapaa-aikatutkimuksen tiedoista on olemassa vertailukelpoiset aikasarja-aineistot vuosilta 1981–2017. Lisäksi tietoja on verrattu soveltuvin osin ajankäyttötutkimuksen tietoihin. Tietoja verratessa on otettava huomioon erot tiedonkeruumenetelmissä ja kysymyksenasetteluissa.

7. Selkeys ja yhtenäisyys

Verrattaessa vapaa-aikatutkimuksen tietoja muihin vastaaviin tietoihin on otettava huomioon erot tietojen keruissa. Puhtaita vertailuasetelmia kyetään tekemään harvoin. Kysymysten sanamuotoja koskevaa tutkimusta on olemassa kohtalaisen runsaasti. Tutkimuksissa on tehty havaintoja surveyn herkästä luonteesta: pienetkin muutokset sanamuodoissa ja vastausluokissa saavat aikaan joskus huomattaviakin eroja vastausjakaumissa. Tämä tulee ottaa huomioon tulosten raportoinnissa ja tiedon käytössä. Tasoa koskevia tietoja tulkitessa eri tutkimukset voivat haarukoida tutkimuksen kohteena olevan ilmiön tasoa, mutta faktamaista tiedon käyttöä tulisi välttää.


Lähde: Vapaa-ajan osallistuminen, Tilastokeskus

Lisätietoja: Juha Haaramo 029 551 3666, Riitta Hanifi 029 551 2946, Hannu Pääkkönen 029 551 3229, vapaa-aika@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 31.1.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajan osallistuminen [verkkojulkaisu].
Digipelaaminen 2017, Laatuseloste: Vapaa-ajan osallistuminen 2017 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.2.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vpa/2017/02/vpa_2017_02_2019-01-31_laa_001_fi.html