Julkaistu: 22.6.2017

Pääkaupunkiseudulla suurimmat asuntovelat

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 97 220 euroa vuonna 2016, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuodesta keskimääräinen asuntovelka kasvoi reaalisesti 1,2 prosenttia. Eniten asuntovelkaa oli pääkaupunkiseudun asuntokunnilla, keskimäärin 133 630 euroa. Pääkaupunkiseudulla asuntovelat kasvoivatkin eniten, 2,6 prosenttia edellisvuodesta. Vähiten asuntovelkaa oli Pohjois- ja Itä-Suomen asuntovelallisilla, keskimäärin 80 630 euroa.

Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat 2002–2016, euroa vuoden 2016 rahassa

Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat 2002–2016, euroa vuoden 2016 rahassa

Velallisia asuntokuntia oli 1 392 000 eli 52 prosenttia kaikista asuntokunnista. Vuodesta 2002 velallisten asuntokuntien määrä on kasvanut 106 000 asuntokunnalla eli kahdeksan prosenttia. Eniten on kasvanut asuntovelallisten asuntokuntien lukumäärä. Kolmanneksella kaikista eli 879 500 asuntokunnalla oli asuntovelkaa vuonna 2016, kun vuonna 2002 asuntovelkaisia asuntokuntia oli 660 000 eli 28 prosenttia kaikista asuntokunnista.

Kaikkiaan asuntokunnilla oli velkaa 117,8 miljardia euroa. Velat kasvoivat reaalisesti 2,2 prosenttia edellisvuodesta. Asuntokunnilla oli asuntovelkaa 85,5 miljardia euroa, mikä oli puolitoista prosenttia edellisvuotista enemmän. Elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velat kasvoivat 2,7 prosenttia, niitä asuntokunnilla oli 7,2 miljardia euroa ja kulutukseen tai opintoihin otettua muuta velkaa kaikkiaan 25,1 miljardia euroa. Kulutus- ja opintovelat kasvoivat edellisvuodesta 4,7 prosenttia.

Asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa, oli 142 930 eli 5,4 prosenttia kaikista ja 10,3 prosenttia velallisista asuntokunnista. Edellisvuodesta niin velkaisten asuntokuntien lukumäärä kasvoi neljä prosenttia. Asuntokuntien koko velkamäärästä heillä oli 39 ja asuntoveloista 36 prosenttia. Vuonna 2002 yhtä paljon velkaa oli vain alle prosentilla kaikista ja 1,7 prosentilla velallisista asuntokunnista, kun vuoden 2002 velat mitataan vuoden 2016 rahassa.

Useimmin asuntovelkaisia olivat asuntokunnat, joiden viitehenkilö oli 35–44-vuotias. Sen ikäisten asuntokunnista 61 prosentilla oli asuntovelkaa. Harvinaisimpia asuntovelat olivat nuorimmilla ja vanhimmilla asuntokunnilla: alle 25-vuotiaiden asuntokunnista kahdeksalla ja vähintään 65-vuotiaiden asuntokunnista 11 prosentilla oli asuntovelkaa vuonna 2016.

Asuntovelat olivat yleisiä asuntokunnilla, joissa oli lapsia. Asuntokunnista, joissa oli kaksi aikuista sekä lapsia, 71 prosentilla oli asuntovelkaa. Asuntovelkaa niillä oli keskimäärin 130 790 euroa vuonna 2016. Asuntovelallisilla yksinhuoltajaperheillä asuntovelkaa oli keskimäärin 88 660 euroa. Asuntovelallisilla lapsettomilla kahden aikuisen asuntokunnilla asuntovelkaa oli 83 590 ja yhden hengen asuntokunnilla 65 980 euroa.

Vuonna 2016 asuntokuntien korkomenot olivat 40 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2002, vaikka niiden velat ovat tänä aikana yli kaksinkertaistuneet. Asuntokuntien korkomenot olivat yhteensä 1,7 miljardia euroa, mistä asuntolainan korkoja oli 1,0 miljardia euroa. Vuonna 2016 asuntokunnat maksoivat korkoja keskimäärin 1 190 euroa velallista asuntokuntaa kohti. Asuntovelalliset asuntokunnat maksoivat asuntoveloistaan korkoja keskimäärin 1 090 euroa. Velallisista asuntokunnista 60 prosenttia eli 831 700 asuntokuntaa maksoi vuodessa korkoja korkeintaan 1 000 euroa ja 3 prosenttia eli 36 600 asuntokuntaa yli 5 000 euroa.


Lähde: Velkaantumistilasto 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (289,8 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 22.6.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.9.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/velk/2016/velk_2016_2017-06-22_tie_001_fi.html

Jaa