Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Väestön ennakkotilasto 2020, heinäkuu

Julkaistu: 24.4.2020

Syntyneitä alkuvuonna enemmän kuin viime vuoden tammi–maaliskuussa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli maaliskuun lopussa 5 528 390. Maamme väkiluku kasvoi tammi–maaliskuun aikana 3 098 hengellä. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 4 763 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 2 337 vähemmän kuin kuolleita.

Väestönlisäys kuukausittain 2017–2020*

Väestönlisäys kuukausittain 2017–2020*

Maaliskuun ennakkotilaston mukaan alkuvuoden aikana syntyi 11 407 lasta, mikä on 475 lasta enemmän kuin vuonna 2019. Tosin vuoden 2020 karkauspäivänä syntyi hieman yli sata lasta. Kuolleiden määrä oli 13 744, mikä on 626 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen tammi–maaliskuun aikana 7 689 henkeä ja Suomesta ulkomaille 2 926 henkeä. Maahanmuuttoja oli 210 enemmän ja maastamuuttoja 437 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 1 992 ja maastamuuttajista 1 897.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi alkuvuonna ennakkotietojen mukaan 60 246. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 4 211 muuttoa vuoden 2020 kuntajaon mukaan.

Maaliskuussa 2017 samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli mahdolliseksi lakiuudistuksen myötä. Vuoden 2020 tammi–maaliskuussa samaa sukupuolta olevat parit solmivat 96 avioliittoa, joista 62 oli kahden naisen ja 34 kahden miehen avioliittoja.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Ahvenanmaalla.

Väkiluku nousi alkuvuonna määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 4 481 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 665 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, 2,7 promillea, ja Pirkanmaalla, 1,3 promillea. Ahvenanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 1,0 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Pohjois-Karjalassa, joka menetti väestöstään 352 henkeä. Satakunnan väkiluku väheni 310 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Etelä-Karjala ja Kainuu kokivat suhteellisesti suurimman väestötappion, molemmissa 2,3 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 3 117 henkeä, ja Pirkanmaa, 744 henkeä. Myös suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 1,8 promillea, sekä Pirkanmaa, 1,4 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Pohjois-Karjalan maakunnassa, 95 henkeä. Pohjanmaan maakunnassa tappio oli 75 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Pohjois-Karjalassa, 0,6 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin alkuvuoden aikana 25 835. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Lappi, Etelä-Savo ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 854 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Kanta-Hämeessä, 0,9 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaan maakunnassa, 277 henkeä. Myös suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaalla, 1,5 promillea väestöstä.


Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Juhana Nordberg 029 551 3051, Joonas Toivola 029 551 3355, Laura Lipasti 029 551 3041, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (284,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 24.04.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. maaliskuu 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.9.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2020/03/vamuu_2020_03_2020-04-24_tie_001_fi.html