Julkaistu: 25.7.2017

Suomen ennakkoväkiluku kesäkuun lopussa 5 507 101

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 507 101. Maamme väkiluku kasvoi tammi-kesäkuun aikana 3 804 henkeä, mikä on 1 805 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 6 324 enemmän kuin maastamuuttoja. Luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen, sillä syntyneitä oli 2 520 vähemmän kuin kuolleita.

Väestönlisäys kuukausittain 2014–2017*

Väestönlisäys kuukausittain 2014–2017*

Kesäkuun ennakkotilaston mukaan alkuvuonna syntyi 24 937 lasta, mikä on 1 693 lasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2016. Kuolleiden määrä oli 27 457, mikä on 44 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen alkuvuonna 12 772 henkeä ja Suomesta ulkomaille 6 448 henkeä. Maahanmuuttoja oli 1 493 ja maastamuuttoja 1 425 vähemmän kuin edellisvuoden tammi-kesäkuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 3 531 ja maastamuuttajista 4 220.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta kesäkuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 128 320. Lisäystä edellisen vuoteen verrattuna oli 3 960 muuttoa vuoden 2017 kuntajaon mukaan.

Maaliskuussa 2017 tuli mahdolliseksi lain mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitot. Avioliiton solmi maalis-kesäkuussa 148 naista ja 73 miestä niin, että aviopuoliso oli samaa sukupuolta. Rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi 1 279 naista ja 674 miestä.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna 2017 vain Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 10 406 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Varsinais-Suomessa, 699 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Ahvenanmaalla, 8,4 promillea ja Uudellamaalla, 6,4 promillea. Varsinais-Suomen suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 1,5 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Lapissa, joka menetti väkiluvustaan 1 089 henkeä. Kymenlaakson väkiluku väheni 904 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimman väestötappion koki alkuvuonna Lappi, 6 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 8 335 henkeä, ja Varsinais-Suomi, 1 127 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Ahvenanmaa, 6,7 promillea, sekä Uusimaa, 5,1 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Lapin maakunnassa, 728 henkeä. Pohjanmaan maakunnassa tappio oli 682 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli myös suhteellisesti suurin Lapissa, 4 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin alkuvuoden 2017 aikana 58 834, mikä oli 2 685 muuttoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 5 841 henkeä. Myös suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 3,6 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaan maakunnassa, 1 128 henkeä. Myös suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaan maakunnassa, 6,2 promillea väestöstä.


Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Matti Saari 029 551 3401, Joonas Toivola 029 551 3355, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (309,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 25.7.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. kesäkuu 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.8.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2017/06/vamuu_2017_06_2017-07-25_tie_001_fi.html

Jaa