Julkaistu: 29.3.2017

Arabia nousi kolmanneksi suurimmaksi vieraskieliseksi ryhmäksi

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa asui vuoden 2016 lopussa 353 993 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Arabia nousi vuoden 2016 aikana äidinkielenään somalin ja englannin kieltä puhuvien ohi kolmanneksi suurimmaksi vieraskieliseksi ryhmäksi Suomessa. Äidinkielenään arabiaa puhuvia oli 21 783 henkilöä.

Suurimmat vieraskieliset ryhmät Suomessa vuoden 2016 lopussa

Suurimmat vieraskieliset ryhmät Suomessa vuoden 2016 lopussa

Äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni kolmantena vuotena peräkkäin

Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 5 503 297. Väkiluku kasvoi vuoden 2016 aikana 15 989 henkilöllä. Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni runsaalla 8 000 henkilöllä. Vieraskielisten määrä kasvoi runsaalla 24 000 henkilöllä.

Kaksoiskansalaisia Suomessa 105 000

Vuonna 2016 lopussa Suomessa asui vakituisesti 104 997 henkilöä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin toisen maan kansalaisuus. Syntyperäisiä Suomen kansalaisia, joille on myönnetty jonkin toisen maan kansalaisuus, oli 20 324 henkilöä. Ulkomaiden kansalaisia, joille on myönnetty Suomen kansalaisuus, oli 84 673 henkilöä.

Suurimmat kaksoiskansalaisuusryhmät vuoden 2016 lopussa olivat Venäjän kansalaiset, 27 456, Ruotsin kansalaiset, 7 380, Somalian kansalaiset, 4 650, Viron kansalaiset, 4 601 ja Yhdysvaltojen kansalaiset, 3 934.

 

Kaksoiskansalaisten määrä Suomessa 2000–2016

Kaksoiskansalaisten määrä Suomessa 2000–2016

Väkiluku kasvoi seitsemässä maakunnassa

Vuoden 2016 aikana väkiluku kasvoi seitsemässä maakunnassa ja väheni 12 maakunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, 18 032 henkilöllä, Pirkanmaalla, 3 242 henkilöllä ja Varsinais-Suomessa, 1 220 henkilöllä. Väkiluvun kasvu oli myös suhteellisesti suurin Uudellamaalla, 1,1 prosenttia.

Väkiluku väheni määrällisesti eniten Etelä-Savossa, 1 330 henkilöllä ja Satakunnassa, 1 217 henkilöllä. Suhteellisesti väkiluku väheni eniten Etelä-Savossa, 0,9 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun väkiluku kasvoi enemmän kuin koko maan

Vuoden 2016 aikana väkiluku kasvoi 77 kunnassa ja pieneni 233 kunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Helsingissä, 6 973 henkilöllä, Espoossa (4 781) ja Vantaalla (4 736). Pääkaupunkiseudun väkiluku kasvoi vuoden 2016 aikana runsaalla 16 000 henkilöllä. Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvusta vieraskielisen väestön osuus oli 72 prosenttia.

Suhteellisesti tarkasteltuna Manner-Suomen kunnista väkiluku kasvoi eniten Sipoossa (2,7 prosenttia), Vantaalla (2,2 prosenttia), Kangasalalla (1,9 prosenttia) sekä Espoossa (1,8 prosenttia).

Väkiluku väheni määrällisesti eniten Kouvolassa, 549 henkilöllä ja Salossa, 344 henkilöllä. Suhteellisesti eniten Manner-Suomen kunnista väkiluku väheni Rääkkylässä (3,4 prosenttia), Valtimolla (3,4 prosenttia) ja Kivijärvellä (3,3 prosenttia).


Lähde: Väestörakenne 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 029 551 3238, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (319,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 29.03.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.12.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/2016/vaerak_2016_2017-03-29_tie_001_fi.html

Jaa