Julkaistu: 27.3.2015

Suomen väkiluku vuodenvaihteessa 5 471 753

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 5 471 753. Miehiä oli väestössä 2 691 863 ja naisia 2 779 890. Suomen väkiluku kasvoi vuoden 2014 aikana 20 483 henkilöllä. Väkiluvun kasvusta Uudenmaan maakunnan osuus oli 87 prosenttia ja pääkaupunkiseudun osuus 77 prosenttia. Väkiluvun kasvu oli runsaat 4 000 henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Väkiluvun muutos vuosina 1980–2014, henkilöä

Väkiluvun muutos vuosina 1980–2014, henkilöä

20–64–vuotiaiden määrä vähentynyt jo viitenä peräkkäisenä vuotena

Väestössä olevien 20–64-vuotiaiden määrä väheni vuonna 2014 viidentenä peräkkäisenä vuotena. Määrä kasvoi jatkosodan jälkeen yhtäjaksoisesti vuoteen 2005 asti. Suurimmillaan 20–64-vuotaiden määrä oli Suomessa vuoden 2009 lopussa 3 218 000. Vuoden 2014 lopussa määrä oli 3 177 000.  

 

 

 

Väkiluku kasvoi kahdeksassa maakunnassa

Vuoden 2014 aikana väkiluku kasvoi kahdeksassa maakunnassa ja väheni 11 maakunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, 17 915 henkilöllä, Pirkanmaalla, 3 216 henkilöllä ja Pohjois-Pohjanmaalla, 2 110 henkilöllä. Väkiluvun kasvu oli myös suhteellisesti suurin Uudellamaalla, 1,1 prosenttia. Väkiluvun kasvusta Uudenmaan maakunnan osuus oli 87 prosenttia.

Väkiluku väheni määrällisesti eniten Kymenlaaksossa, 987 henkilöllä ja Etelä-Savossa, 956 henkilöllä. Suhteellisesti väkiluku väheni eniten Kainuussa, 0,9 prosenttia.

Alle sata kuntaa kasvatti väkilukuaan

Vuoden 2014 aikana väkiluku kasvoi 96 kunnassa ja pieneni 221 kunnassa. Määrällisesti eniten väkilukuaan kasvattivat Helsinki, 8 051 henkilöllä, Espoo (4 790) ja Vantaa (2 705). Väkiluku väheni määrällisesti eniten Kouvolassa, 473 henkilöllä, Jämsässä (330) ja Savonlinnassa (312). Väkiluku kasvoi Kouvolaa lukuun ottamatta kaikissa väkiluvultaan 15 suurimmassa kunnassa.

Suhteellisesti tarkasteltuna Manner-Suomen kunnista väkilukuaan kasvattivat eniten Kauniainen (2,8 prosenttia), Kustavi (2,6 prosenttia), Lempäälä (1,9 prosenttia) sekä Espoo ja Kontiolahti (1,8 prosenttia). Suhteellisesti eniten Manner-Suomen kunnista väkilukuaan menettivät Karijoki (3,6 prosenttia) sekä Ylitornio ja Kannonkoski (3,0 prosenttia).

Vuoden 2015 alussa voimaan astuneiden kuntaliitosten seurauksena kuntien määrä väheni kolmella. Suomessa on nyt 317 kuntaa, joista alle 10 000 asukkaan kuntia oli 214.

Väestöllinen huoltosuhde korkein Etelä-Savossa, matalin Uudenmaalla

Suomessa oli vuoden 2014 lopussa alle 15-vuotiaita 896 608 ja 15–64-vuotiaita 3 483 757 henkilöä. 65 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2014 lopussa 1 091 388. Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli 57,1. Viimeksi väestöllinen huoltosuhde on ollut tätä korkeampi vuonna 1961. Maamme itsenäisyyden aikana väestöllinen huoltosuhde on ollut korkeimmillaan vuonna 1917 (67,6) ja matalimmillaan vuonna 1984 (46,7).

Alueittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Etelä-Savon maakunnassa (67,1) ja Keski-Pohjanmaan maakunnassa (65,4). Väestöllinen huoltosuhde oli matalin Uudenmaan maakunnassa (49,2). Kunnittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Luhangan kunnassa (100,8) ja Kuhmoisissa (99,2) sekä matalin Helsingissä (43,4) ja Tampereella (46,5).

 

Väestörakennetilaston tuotantojärjestelmään tehdyistä muutoksista johtuen PX-Web Statfin -taulukot koskien kansalaisuutta, siviilisäätyä, syntymävaltiota, uskontoa ja äidinkieltä tullaan päivittämään 10.4.2015 .


Lähde: Väestörakenne 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 029 551 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (286,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 27.3.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.12.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/2014/vaerak_2014_2015-03-27_tie_001_fi.html

Jaa