Julkaistu: 26.9.2014

Lähes joka viides suomalainen 65 vuotta täyttänyt

Korjaus. Julkistuksen lukuja korjattu 26.9.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella.

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2013 lopussa 65 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia henkilöitä 1 056 547. Heidän osuutensa koko väestöstä oli 19,4 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden määrä on kaksinkertaistunut 1970-luvun puolivälistä ja nelinkertaistunut sotavuosista.

65 vuotta täyttäneiden määrä Suomessa 1900–2013

65 vuotta täyttäneiden määrä Suomessa 1900–2013

EU28–maista Suomessa suhteessa kahdeksanneksi eniten 65 vuotta täyttäneitä

Eurostatin vuoden 2012 tilastojen mukaan 65 vuotta täyttäneitä oli suhteessa eniten Italiassa, 21,2 prosenttia väestöstä. Toiseksi suurin osuus väestöstä oli Saksassa, 20,7 prosenttia ja kolmanneksi suurin Kreikassa, 20,1 prosenttia. Suomessa osuus oli vuoden 2012 lopussa EU28–maista kahdeksanneksi suurin, 18,8 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli pienen Irlannissa, 12,2 prosenttia.

65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä EU28-maissa vuonna 2012, prosenttia

65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä EU28-maissa vuonna 2012, prosenttia

Etelä-Savon väestöstä joka neljäs 65 vuotta täyttänyt

Maakunnittain tarkasteltuna 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli suurin Etelä-Savon maakunnassa, 26,0 prosenttia. Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Kainuussa 65 vuotta täyttäneiden osuus oli 23,6 prosenttia. Vastaavasti Uudenmaan (15,7 prosenttia) ja Pohjois-Pohjanmaan (16,2) maakunnissa 65 vuotta täyttäneiden osuus oli pienin.

Kunnittain tarkasteltuna 65 vuotta täyttäneiden osuus oli suurin Luhangan (40,1 prosenttia), Kuhmoisten (39,0) ja Sottungan (35,0) kunnissa. Vastaavasti pienin osuus oli Limingan (8,4 prosenttia), Tyrnävän (11,1) ja Pornaisten (12,1) kunnissa.

Väestön keski-ikä korkein Sottungassa, matalin Limingassa

Koko väestön keski-ikä oli vuoden 2013 lopussa 41,9  vuotta. Miesten keski-ikä oli 40,5  vuotta ja naisten  43,3  vuotta. Maakunnista väestön keski-ikä oli korkein Etelä-Savossa, 46,7 vuotta ja matalin Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, 38,8  vuotta. Kunnista väestön keski-ikä oli korkein Sottungan kunnassa, 56,3  vuotta ja matalin Limingan kunnassa, 30,6  vuotta.

Joka viides 45-vuotias nainen ja joka neljäs 45-vuotias mies on lapseton

Lapsettomien naisten ja miesten määrät ovat edelleen kasvussa. Vuoden 2013 lopussa 45-vuotiaista naisista oli lapsettomia 19,1 prosenttia ja samanikäisistä miehistä 27,9 prosenttia. Vuonna 1990 vastaavat osuudet olivat naisilla 13,4 prosenttia ja miehillä 18,7 prosenttia.

Lapsettomien osuus iän ja sukupuolen mukaan 1990, 2000 ja 2013

Lapsettomien osuus iän ja sukupuolen mukaan 1990, 2000 ja 2013

Lasten hankinnan lykkäämisen vaikutus on nähtävissä myös nuoremmissa ikäluokissa. Vuonna 1990 lapsettomien 35-vuotiaiden naisten osuus oli 19,2 prosenttia ikäluokasta, kun se vuoden 2013 lopussa oli 27,7 prosenttia. 35-vuotiailla miehillä lapsettomien osuus on noussut vuoden 1990 lopun 31,4 prosentista 41,1 prosenttiin.

Lapsettomia naisia eniten Uudellamaalla, vähiten Pohjanmaalla

Pohjanmaalla asuvista 45-vuotiaista naisista lapsettomia oli vuoden 2013 lopussa 13,3 prosenttia. Uudenmaan maakunnassa lähes joka neljäs 45-vuotias nainen (23,3 prosenttia) ja Helsingissä asuvista 45-vuotiaista naisista 31,5 prosenttia oli lapsettomia. Miehillä alueelliset erot ovat melkein yhtä suuret. Keski-Pohjanmaalla asuvista 45-vuotiaista miehistä 22,8 prosenttia oli lapsettomia. Etelä-Savossa asuvista 45-vuotiaista miehistä 30,7 prosenttia ja Helsingissä asuvista 45-vuotiaista miehistä 38,6 prosenttia oli lapsettomia.

Äidinkielenään ruotsia puhuvilla 45-vuotiailla naisilla lapsettomien osuus oli 16,4 prosenttia ja äidinkielenään suomea puhuvilla vastaavasti 18,6 prosenttia. Myös äidinkielenään ruotsia puhuvilla 45-vuotiailla miehillä lapsettomien osuus (23,9 prosenttia) oli pienempi kuin suomea puhuvilla (27,4 prosenttia).

Lapsettomien osuus korkein naimattomilla ja matalan koulutustason omaavilla

Kaikista 45-vuotiaista naisista siviilisäädyltään naimattomia oli joka neljäs, naimisissa olevia 56 prosenttia, eronneita 17 prosenttia ja leskiä yksi prosentti. Lapsettomista 45-vuotiaista naisista kaksi kolmesta oli naimattomia, noin joka neljäs oli naimisissa, eronneita oli yhdeksän prosenttia ja leskiä alle prosentti.

Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvista ja korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneista 45-vuotiaista naisista oli lapsettomia 22,3 prosenttia. Vastaavasti sekä keskiasteen että korkea-asteen tutkinnon suorittaneista lapsettomien osuus oli 18,1 prosenttia. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien 45-vuotiaiden miesten kohdalla lapsettomien osuus oli korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneilla 33,7 prosenttia, keskiasteen tutkinnon suorittaneilla 29,0 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla 22,0 prosenttia (koulutustiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja).

Viisi kuudesosaa Suomen väestöstä asuu 2,2 prosentilla koko maan maapinta-alasta

Suurin osa Suomen väestöstä keskittyy taajamiin. Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä tuottaman taajamarajauksen mukaan lähes 85 prosenttia suomalaisista, eli 4 574 758 henkilöä asui taajamissa vuoden 2013 lopussa. Taajama ei ole riippuvainen kuntarajoista, vaan se voi ulottua usean kunnan alueelle. Vuoden 2013 lopussa taajamia oli yhteensä 750 ja niiden maapinta-ala oli yhteensä 6 637,5 km2. Noin viisi kuudesta suomalaisesta asui siis alueella, joka on ainoastaan 2,2 prosenttia koko maan maapinta-alasta.

Suurin osa taajamista on pieniä. Yli puolet taajamista on kooltaan 200–999 asukkaan taajamia. Suuria, vähintään 20 000 asukkaan taajamia on vuoden 2013 taajamarajauksen mukaan vain 4,4 prosenttia taajamista. Väestömäärältään suurin taajama on Helsingin keskustaajama, jossa oli lähes 1,2 miljoonaa asukasta. Helsingin keskustaajama on myös pinta-alaltaan suurin taajama, joka ulottuu peräti 11 kunnan alueelle . Sen maapinta-ala oli 641,9 km2. Yli 100 000 asukkaan taajamia Suomessa oli vuoden 2013 lopun tilanteen mukaan yhteensä kuusi: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Lahden keskustaajamat.


Lähde: Väestörakenne 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 029 551 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (414,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 26.9.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. vuosikatsaus 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.10.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/01/vaerak_2013_01_2014-09-26_tie_001_fi.html

Jaa