Julkaistu: 16.3.2012

Suomen väkiluku kasvoi eniten 20 vuoteen

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 5 401 267 henkilöä, joista miehiä oli 2 652 534 ja naisia 2 748 733. Väkiluku kasvoi vuoden 2011 aikana 25 991 henkilöllä, mikä on eniten vuoden 1991 jälkeen. Viidentenä vuotena peräkkäin muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönlisäystä suurempi väkilukua kasvattava tekijä.

 

Suomen väkiluvun muutos 1971–2011

Suomen väkiluvun muutos 1971–2011

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon väkiluvut kasvoivat ensimmäisen kerran 18 vuoteen

Väkiluku kasvoi vuoden 2011 aikana 13 maakunnassa ja pieneni 6 maakunnassa. Pohjois-Karjalan (+40 henkilöä) ja Pohjois-Savon (+187 henkilöä) maakuntien väkiluvut kasvoivat ensimmäisen kerran vuoden 1993 jälkeen. Pohjanmaan väkiluku kasvoi vuoden 2011 aikana 1 160 henkilöllä, mikä on määrällisesti eniten vuoden 1982 jälkeen.

Määrällisesti eniten väestön määrä lisääntyi Uudenmaan maakunnassa, 16 749 henkilöllä ja Pirkanmaan maakunnassa, 3 549 henkilöllä. Suhteellisesti eniten väestön määrä lisääntyi Ahvenanmaan maakunnassa, 1,2 prosenttia ja Uudenmaan maakunnissa, 1,1 prosenttia.

Määrällisesti eniten väkiluku pieneni Etelä-Savon maakunnassa, 930 henkilöllä ja Kainuun maakunnassa, 775 henkilöllä. Suhteellisesti eniten väkiluku pieneni Kainuun maakunnassa, 0,9 prosenttia ja Etelä-Savon maakunnassa, 0,6 prosenttia.

Vuoden 2011 aikana väkiluku kasvoi 131 kunnassa ja väheni 204 kunnassa. Määrällisesti eniten väkilukuaan kasvattivat Helsinki, 6 835 henkilöllä, Espoo (4 469) ja Vantaa, (2 946). Väkiluku väheni määrällisesti eniten Kouvolassa, 505 henkilöllä, Suomussalmella, (213) ja Saarijärvellä, (200). Suhteellisesti tarkasteltuna Manner-Suomen kunnista väkilukuaan kasvattivat eniten Pirkkala, 3,1 prosenttia ja Lieto, 2,6 prosenttia. Suhteellisesti eniten Manner-Suomen kunnista väkilukuaan menettivät Luhanka, 3,5 prosenttia ja Pelkosenniemi, 3,5 prosenttia.

Väestöllinen huoltosuhde korkein Etelä–Savossa ja Etelä–Pohjanmaalla

Suomessa oli vuoden 2011 lopussa alle 15-vuotiaita 888 982 henkilöä, 15–64-vuotiaita 3 532 645 henkilöä ja 65 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia 979 640 henkilöä. Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli vuoden 2011 lopussa 52,9. Viimeksi väestöllinen huoltosuhde on ollut tätä korkeampi vuonna 1966. Maamme itsenäisyyden aikana väestöllinen huoltosuhde on ollut korkeimmillaan 67,6 vuonna 1917 ja alhaisimmillaan 46,7 vuonna 1984.

Alueellisesti tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Etelä-Savon maakunnassa, 61,1 ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, 60,0. Väestöllinen huoltosuhde oli alhaisin Uudenmaan maakunnassa, 46,0. Kunnittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Luhangan kunnassa, 91,0, Kivijärvellä, 82,7, ja Multian kunnassa, 82,6 sekä alhaisin Helsingissä, 40,8, Tampereella, 43,4 ja Oulussa, 43,5.

 

Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain 1981–2011

Maakunta Vuosi
       1981           1991           2001           2011     
KOKO MAA 47,2 48,8 49,5 52,9
Uudenmaan maakunta 44,0 42,7 43,0 46,0
Varsinais-Suomen maakunta 49,3 50,2 50,2 53,6
Satakunnan maakunta 48,0 50,1 52,5 58,9
Kanta-Hämeen maakunta 48,3 51,5 54,0 57,0
Pirkanmaan maakunta 47,1 48,9 49,5 52,5
Päijät-Hämeen maakunta 46,6 47,4 49,7 55,9
Kymenlaakson maakunta 46,6 48,9 52,4 57,5
Etelä-Karjalan maakunta 46,9 49,0 52,2 57,2
Etelä-Savon maakunta 47,2 51,4 55,0 61,1
Pohjois-Savon maakunta 47,4 51,1 52,5 55,4
Pohjois-Karjalan maakunta 46,8 52,1 52,7 55,2
Keski-Suomen maakunta 47,2 50,9 50,6 54,5
Etelä-Pohjanmaan maakunta 51,7 56,9 57,3 60,0
Pohjanmaan maakunta 54,1 56,7 56,0 58,7
Keski-Pohjanmaan maakunta 52,5 54,8 54,0 59,3
Pohjois-Pohjanmaan maakunta 50,2 53,5 51,6 55,5
Kainuun maakunta 45,0 49,7 52,8 57,6
Lapin maakunta 44,5 48,5 50,6 54,2
Ahvenanmaa 55,0 53,0 53,6 54,5

 

Vieraskielisten määrä lähestyy äidinkieleltään ruotsinkielisten määrää

Väestöstä äidinkieleltään suomenkielisiä oli 4 863 351 (90,0 %), ruotsinkielisiä 291 219 (5,4 %) ja saamenkielisiä 1 870 (0,03 %). Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 244 827 eli 4,5 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (58 331), vironkieliset (33 076), somalinkieliset (14 045), englanninkieliset (13 804) ja arabiankieliset (11 252).

Suomessa asui vakinaisesti vuoden 2011 lopussa 5 218 134 Suomen kansalaista, joista 101 306 on syntynyt ulkomailla. Ulkomaiden kansalaisia asui Suomessa 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä.


Lähde: Väestörakenne 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 09 1734 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (314,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 16.3.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.12.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/2011/vaerak_2011_2012-03-16_tie_001_fi.html

Jaa