Julkaistu: 19.3.2010

Alle 15-vuotiaiden määrä Suomessa pienin yli 100 vuoteen

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2009 lopussa 888 323 alle 15–vuotiasta henkilöä. Määrä on alhaisin vuoden 1895 jälkeen. Alle 15–vuotiaiden määrä on vähentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 lähtien. Vielä vuoden 1977 lopussa Suomessa oli miljoona alle 15–vuotiasta. Alle 15–vuotiaiden määrä oli suurimmillaan Suomessa vuonna 1959, jolloin heitä oli 1,35 miljoonaa.

Alle 15–vuotiaiden määrä Suomessa vuosina 1875–2009

Alle 15–vuotiaiden määrä Suomessa vuosina 1875–2009

Suomen virallinen väkiluku 31.12.2009 oli 5 351 427, joista miehiä oli 2 625 067 ja naisia 2 726 360. Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2009 aikana 25 113 henkilöllä. Kolmantena vuotena peräkkäin muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönlisäystä suurempi väkilukua kasvattava tekijä.

65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi vuoden 2009 aikana runsaalla 18 000 henkilöllä, ja heitä oli vuoden 2009 lopussa väestössä 910 441. Suurin väestössä oleva ikäluokka oli vuonna 1948 syntyneet, ja heitä oli väestössä 82 738 henkilöä. 100 vuotta täyttäneitä oli 566, joista miehiä 82 ja naisia 484.

Väestöllinen huoltosuhde korkein Etelä–Savossa, alhaisin Uudellamaalla

Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli vuoden 2009 lopussa 50,6. Alueellisesti tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Etelä-Savon maakunnassa, 58,3 ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, 57,4. Väestöllinen huoltosuhde oli alhaisin Uudenmaan maakunnassa, 43,4 ja Pirkanmaan maakunnassa, 50,2. Kunnittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Luhangan kunnassa, 89,5, Kivijärvellä, 82,2, ja Multian kunnassa, 80,9 sekä alhaisin Helsingissä, 39,1, Tampereella, 41,8 ja Järvenpäässä, 41,8.

Väkiluku kasvoi 12 maakunnassa ja 141 kunnassa

Väkiluku kasvoi vuoden 2009 aikana 12 maakunnassa ja pieneni 8 maakunnassa. Määrällisesti eniten väestön määrä lisääntyi Uudenmaan maakunnassa, 15 556 henkilöllä ja Pirkanmaan maakunnassa, 3 731 henkilöllä. Suhteellisesti eniten väestön määrä lisääntyi Uudenmaan maakunnassa, 1,1 prosenttia ja Ahvenanmaan maakunnassa, 1,0 prosenttia. Määrällisesti eniten väkiluku pieneni Etelä-Savon maakunnassa, 1 064 henkilöllä ja Kainuun maakunnassa, 526 henkilöllä. Suhteellisesti eniten väkiluku pieneni Etelä-Savon maakunnassa, 0,7 prosenttia ja Kainuun maakunnassa, 0,6 prosenttia.

Vuoden 2010 alussa astui voimaan neljä kuntaliitosta, joiden seurauksena kuntien määrä väheni Suomessa kuudella kunnalla. Suomessa on nyt 342 kuntaa. Vuoden 2009 aikana väkiluku kasvoi 141 kunnassa ja väheni 199 kunnassa. Määrällisesti eniten väkilukuaan kasvattivat Helsinki, 6 718 henkilöllä, Espoo (2 765) ja Vantaa, (2 239). Väkiluku väheni määrällisesti eniten Kouvolassa, 262 henkilöllä, Varkaudessa, (247) ja Kauhavalla, (228).

Vieraskielisten määrä ylitti 200 000 rajan

Väestöstä äidinkieleltään suomenkielisiä oli 4 852 209 (90,7 %), ruotsinkielisiä 290 392 (5,4 %) ja saamenkielisiä 1 789 (0,03 %). Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 207 037 eli 3,9 prosenttia väestöstä. Vieraskielisten määrä on kaksinkertaistunut yhdeksässä vuodessa. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (51 683), vironkieliset (25 096), englanninkieliset (12 063), somalinkieliset (11 681) ja arabiankieliset (9 682).

Suomessa asui vakinaisesti vuoden 2009 lopussa 5 195 722 Suomen kansalaista, joista 93 536 on syntynyt ulkomailla. Ulkomaiden kansalaisia asui Suomessa 155 705 henkilöä eli 2,9 prosenttia väestöstä. Ulkomaiden kansalaisten määrä lisääntyi vuoden 2009 aikana 12 449 henkilöllä. Eurostatin vuoden 2007 tilastojen mukaan ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä oli Suomessa EU27-maista seitsemänneksi alhaisin. Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän (28 210), Viron (25 510), Ruotsin (8 506) ja Somalian (5 570) kansalaiset. Ulkomailla syntyneitä henkilöitä asui maassamme 233 183.

Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan 31.12.2009

Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan 31.12.2009

Lähde: Väestörakenne 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo (09) 1734 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (343,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 19.3.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. 2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.10.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/2009/vaerak_2009_2010-03-19_tie_001_fi.html

Jaa