Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen vertailu

Liittyessään Euroopan unioniin Suomi sitoutui sen käytäntöihin työttömyyden tilastoinnissa. Työvoimatutkimuksen käsitteet ja määritelmät harmonisoitiin vastaamaan YK:n työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan neuvoston asetusta. Myös työministeriön (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö) tilastointia uudistettiin 1990-luvulla.

Uudistusten seurauksena työvoimatutkimuksen työttömien määrä väheni. Viime vuosina on työvoimatutkimuksen työttömyys on ollut vuositasolla 35 000 - 60 000 henkilöä pienempi kuin työnvälitystilaston työttömyys (Kuvio). Keväisin (2. neljänneksellä) työvoimatutkimuksen työttömyys nousee opiskelijoiden työmarkkinoille tulosta johtuen, ja on tällöin suurempi kuin työnvälitystilaston kevään työttömyys.

Työttömät 1990-2007

Merkittävin syy työttömyyslukujen eroihin on määritelmissä. Työvoimatutkimus noudattaa ILO:n suosituksia työttömyyden määrittelyssä. Siinä työttömäksi luokitellaan henkilö, joka on a) työtä vailla, b) etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja c) valmis ottamaan työtä vastaan noin 2 viikon kuluessa. Sitä vastoin työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa ei ole samanlaisia kriteerejä, vaan voimassa oleva työnhaku työvoimatoimistossa yleensä riittää työttömäksi kirjautumiseen.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto eivät kumpikaan ole pelkästään tarkoitettu työttömyyden kuvaamiseen. Myös niiden tekotavat ovat erilaiset. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on haastattelututkimus ja se kuvaa työvoiman kysyntää ja tarjontaa kansantaloudessa - työttömyyden mittaaminen on vain yksi työvoimatutkimuksen tehtävistä. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto puolestaan rekisteröi työvoimatoimistoissa asioivia työnhakijoita, ja on tarkoitettu työnvälitystoiminnan ja työhallinnon tarpeisiin. Työnvälitystilastoa käytetään työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohdentamiseen ja seuraamiseen.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työttömyyslukua käytetään kansainvälisissä vertailuissa ja Euroopan unionissa. Sen sijaan työnvälitystilaston työttömyysluku ei ole kansainvälisesti vertailukelpoinen, koska eri maiden työvoimahallinto poikkeaa toisistaan.

Tarkemmin Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastointitavan eroista on kerrottu seuraavassa julkaisussa:

Työttömyys ja työllisyys tilastoissa - Tilastokeskuksen ja työministeriön tilastojen vertailuja. SVT, Työmarkkinat 2002:17, Helsinki 2003, Tilastokeskus. pdf 37 sivua 295 kt

Päivitetty 19.2.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 1.11.2014].
Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2008-02-19_men_002.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Työmarkkinat > Työvoimatutkimus > Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen vertailu

Navigointi

Tilastot

Työmarkkinat

Työvoimatutkimus


Muualla palvelussa

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute