3 Perheet ja työ vuonna 2011

3.1 Isien ja äitien työllisyys säilyi lähes ennallaan taantuman aikana

Vuoden 2008 lopulla alkaneen taantuman seurauksena miesten työttömyys kasvoi naisten työttömyyttä enemmän. Alaikäisten lasten vanhempien työllisyys pysyi kuitenkin lähes ennallaan. Taantuman mukanaan tuomat lomautukset, irtisanomiset ja työttömyyden yleistyminen ovat kohdistuneet enemmän lapsettomiin miehiin kuin alle 18-vuotiaiden lasten isiin. Lapsiperheiden isät ovat voimakkaasti kiinni työelämässä, ja heidän työllisyysasteensa on pysynyt korkeana ja työttömyysasteensa alhaisena taantumasta huolimatta. (Kuviot 15 ja 16.)

Kuvio 15. Isien ja lapsettomien miesten työllisyysasteet vuosina 2004–2011, 20–59-vuotiaat

Kuvio 15. Isien ja lapsettomien miesten työllisyysasteet vuosina 2004–2011, 20–59-vuotiaat

Kuvio 16. Isien ja lapsettomien miesten työttömyysasteet vuosina 2004–2011, 20–59-vuotiaat

Kuvio 16. Isien ja lapsettomien miesten työttömyysasteet vuosina 2004–2011, 20–59-vuotiaat

Toisin kuin miehillä, ero lapsettomien naisten ja äitien työllisyysasteiden välillä on ollut hyvin pieni. 20–59-vuotiaiden äitien ja saman ikäryhmän lapsettomien naisten työllisyysasteet ovat pysytelleet runsaan 70 prosentin ja vajaan 80 prosentin välillä. Taantuman vaikutus naisten työllisyysasteisiin oli myös huomattavasti pienempi kuin miehillä. (Kuvio 17.) Verrattuna alle 18-vuotiaiden lasten äiteihin lapsettomien naisten työttömyysaste on ollut jonkin verran suurempi. Kuitenkin lapsettomien naisten työttömyysaste on ollut samanikäisiin lapsettomiin miehiin verrattuna pienempi. (Kuvio 18.)

Kuvio 17. Äitien ja lapsettomien naisten työllisyysasteet vuosina 2004–2011, 20–59-vuotiaat

Kuvio 17. Äitien ja lapsettomien naisten työllisyysasteet vuosina 2004–2011, 20–59-vuotiaat

Kuvio 18. Äitien ja lapsettomien naisten työttömyysasteet vuosina 2004–2011, 20–59-vuotiaat

Kuvio 18. Äitien ja lapsettomien naisten työttömyysasteet vuosina 2004–2011, 20–59-vuotiaat

3.2 Äitien perhevapaiden käyttö on yleistynyt hieman

Perheen nuorimman lapsen iällä on selvä vaikutus 20–59-vuotiaiden äitien työllisyyteen (kuvio 19). Nuorimman lapsen ollessa alle kolmevuotias on äideistä työllisiä vain noin puolet. Äitien työllisyysaste nousee noin 90 prosenttiin eli samalle tasolle kuin isien vasta silloin, kun nuorin lapsi on kouluiässä. Isien työllisyysaste puolestaan pysyy yhtä korkeana lasten iästä riippumatta. Tämä kertoo siitä, että pitkiä perhevapaita pitävät edelleen lähinnä äidit.

Kuvio 19. Äitien työllisyysasteet nuorimman lapsen iän mukaan vuosina 2004–2011, 20–59-vuotiaat

Kuvio 19. Äitien työllisyysasteet nuorimman lapsen iän mukaan vuosina 2004–2011, 20–59-vuotiaat
Pelkkä työllisyysaste ei kuitenkaan vielä kerro, kuinka moni pienten lasten vanhemmista tosiasiassa on työssä. Työvoimatutkimuksessa luokitellaan työllisiksi työstä äitiys- ja isyysvapaalla olevat sekä ne, joiden poissaolo työstä on kestänyt alle kolme kuukautta. Näin ollen etenkin pienten lasten äitien kohdalla työllisten joukossa on runsaasti sellaisia äitejä, jotka tosiasiassa ovat kotona hoitamassa lasta. Vastaavasti hoitovapaalla olevat äidit luokittuvat useimmiten työvoiman ulkopuolelle, sillä hoitovapaata pidetään yleensä äitiysvapaan ja vanhempainvapaan perään, jolloin vapaan kokonaiskesto on pitkä.

Kuviossa 20 näkyvät omana ryhmänään ne alle kolmevuotiaiden lasten äidit, jotka olivat tosiasiallisesti työssä. Lisäksi on kuvattu erikseen perhevapaalla (äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla) työsuhteesta olevat sekä lapsiaan kotona hoitavat, joilla ei ole voimassa olevaa työsuhdetta. Neljäntenä joukkona ovat ne, jotka ovat itse ilmoittaneet pääasialliseksi toiminnaksi muun kuin lasten hoitamisen. Tähän luokkaan sisältyvät esimerkiksi opiskelijat ja työttömät.

Kuvio 20. Alle kolmevuotiaiden lasten äitien työssäolo ja perhevapaat vuosina 2008–2011, 20–59-vuotiaat

Kuvio 20. Alle kolmevuotiaiden lasten äitien työssäolo ja perhevapaat vuosina 2008–2011, 20–59-vuotiaat

Vuosien 2008 ja 2009 taitteessa alkanut taantuma heijastui pienten lasten äitien työssäkäyntiin siten, että perhevapailla olevien osuus hieman kasvoi ja vastaavasti työssä oleminen hieman väheni. Vuonna 2011 tilanne on pysynyt melko samanlaisena kuin vuonna 2010. (Kuvio 20.)

Kun perhevapailla olleet erotellaan työssä olleista, nähdään että tosiasiassa vain reilu kolmannes alle kolmevuotiaiden äideistä oli työssä vuonna 2011. Alle yksivuotiaiden äidit ja 1–2-vuotiaiden äidit ovat kuitenkin hyvin erilaisia ryhmiä (kuvio 21). Niistä äideistä, joiden nuorin lapsi oli alle yksivuotias, työssä oli runsas kahdeksan prosenttia, perhevapaalla yli puolet ja lasta hoitamassa ilman työsuhdetta reilu kolmannes. Nuorimman lapsen ollessa 1–2-vuotias jo yli puolet äideistä oli työssä. Työssä olevien äitien osuus nousee siis nuorimman lapsen iän myötä nopeasti, kun äidit joko palaavat perhevapailta töihin tai työllistyvät.

Kuvio 21. Äitien työssäolo ja perhevapaat nuorimman lapsen iän mukaan vuonna 2011, 20–59-vuotiaat

Kuvio 21. Äitien työssäolo ja perhevapaat nuorimman lapsen iän mukaan vuonna 2011, 20–59-vuotiaat

Isien perhevapaat ovat yleensä lyhyempiä kuin äitien. Isyysvapaan, isäkuukauden tai alle kolmen kuukauden pituisen hoitovapaan aikana isät luokittuvat työllisiksi, ja siksi perhevapailla ei ole juuri vaikutusta isien työllisyysasteeseen. Isien työllisyyden kuva ei juuri muutu, kun perhevapaalla olevat erotellaan työssä olevista, sillä alle kolmevuotiaiden isistä vain kaksi prosenttia oli tutkimusviikolla perhevapaalla työstä vuonna 2011.

3.3 Kotiäitiys yleistyy kolmannen lapsen myötä

Lasten iän lisäksi myös lasten lukumäärällä on vaikutusta äitien työllisyyteen (kuvio 22). Kahden lapsen äideistä 79 prosenttia oli työllisiä vuonna 2011, mutta jos lapsia oli vähintään kolme, oli äideistä työllisiä enää 64 prosenttia. Vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 82 ja 65 prosenttia. Isien työllisyyteen lasten lukumäärällä ei ollut vaikutusta vuonna 2011. Vuonna 2009 kahden lapsen isistä oli työllisiä 92 prosenttia ja kolmen lapsen isistä 88 prosenttia. Luvut koskevat 20–59-vuotiaiden ikäryhmää.

Kuvio 22. Isien ja äitien työllisyysasteet lasten lukumäärän mukaan vuonna 2011, 20–59-vuotiaat

Kuvio 22. Isien ja äitien työllisyysasteet lasten lukumäärän mukaan vuonna 2011, 20–59-vuotiaat

Kolmilapsisten tai suurempien perheiden äideillä kotiäitiys onkin selvästi yleisempää kuin yksi- ja kaksilapsisten perheiden äideillä. Noin joka viides vähintään kolmilapsisen perheen äideistä hoiti lapsia kotona ilman työsuhdetta vuonna 2011 (kuvio 23). Yhden ja kahden lapsen äideillä työssäolo ja lastenhoito olivat lähes yhtä yleisiä. Ne äidit, joilla ei ollut voimassa olevaa työsuhdetta, ilmoittivat itse pääasialliseksi toiminnakseen joko lasten hoitamisen tai jonkin muun. Kotiäideiksi tässä on tulkittu sellaiset äidit, joilla ei ollut voimassa olevaa työsuhdetta ja jotka ilmoittivat pääasiassa hoitavansa lapsiaan.

Kuvio 23. Äitien työssäolo ja perhevapaat lasten lukumäärän mukaan vuonna 2011, 20–59-vuotiaat

Kuvio 23. Äitien työssäolo ja perhevapaat lasten lukumäärän mukaan vuonna 2011, 20–59-vuotiaat

3.4 Lapsiperheissä molemmat vanhemmat yleensä työllisiä

Sekä isä että äiti olivat työllisiä 70 prosentissa kaikista kahden huoltajan lapsiperheistä vuonna 2011. Lasten ollessa pieniä on tavallista, että isä on töissä ja äiti kotona hoitamassa lapsia. Tämä järjestely on kuitenkin suhteellisen lyhytaikainen, ja niin sanottu kahden ansaitsijan malli yleistyy nuorimman lapsen kasvaessa. Kun nuorin lapsi on 3–6-vuotias, 76 prosentissa kahden vanhemman perheistä molemmat vanhemmat ovat työllisiä, ja kouluikäisten lasten vanhemmista jo 83 prosenttia. (Kuvio 24.)

Kuvio 24. Vanhempien työmarkkina-asema kahden 20─59-vuotiaan huoltajan lapsiperheissä nuorimman lapsen iän mukaan vuonna 2011

Kuvio 24. Vanhempien työmarkkina-asema kahden 20─59-vuotiaan huoltajan lapsiperheissä nuorimman lapsen iän mukaan vuonna 2011

Kahden vanhemman perheistä, joiden nuorin lapsi oli alle yksivuotias, neljä viidestä oli sellaisia, joissa isä oli työssä ja äiti joko perhevapaalla tai muuten hoitamassa lapsia kotona. Nuorimman lapsen ollessa 1-2-vuotias joka toisessa perheessä äitikin oli palannut töihin ja enää noin kolmannes äideistä oli perhevapaalla tai muuten hoitamassa lapsia kotona.

Asetelma on siis suurimmassa osassa pienten lasten perheitä edelleen hyvin perinteinen vanhempien työhön osallistumisen suhteen. Sellaisia perheitä, joissa äiti oli työssä ja isä hoitamassa lapsia, oli alle kolmevuotiaiden lasten perheistä neljä prosenttia vuonna 2011.

3.5 Työvoimatutkimuksen kotitalousosa

Kotitalousosa antaa tietoa perheiden työllisyydestä

Tässä luvussa esitetyt tiedot perustuvat työvoimatutkimuksessa saatuihin haastattelutietoihin. Suurimmassa osassa Euroopan maita työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu kotitalousotokseen, mikä tarkoittaa sitä, että haastatellaan samalla kertaa kaikki tietyssä osoitteessa asuvat saman kotitalouden jäsenet. Suomen lisäksi vain Ruotsissa, Tanskassa ja Sveitsissä otos on henkilöpohjainen, eli haastateltavana on vain otokseen poimittu kohdehenkilö.

EU:n asetus kuitenkin edellyttää tietoja myös kotitaloudesta, ja Suomessa tämä on ratkaistu hyödyntämällä työvoimatutkimuksen paneeliominaisuutta. Samaa henkilöä haastatellaan työvoimatutkimuksessa yhteensä viisi kertaa puolentoista vuoden aikana. Viidennellä haastattelukerralla tehdään perushaastattelun lisäksi kotitaloushaastattelu, jossa selvitetään kohdehenkilön kotitalouden jäsenet sekä kotitalouteen kuuluvien 15–74-vuotiaiden toiminta työmarkkinoilla. Näin saatavan aineiston avulla voidaan tarkastella esimerkiksi perheen yhteyttä työllisyyteen sekä molempien puolisoiden työmarkkina-asemaa yhdessä. Tässä luvussa on kuitenkin keskitytty vain perheisiin, joiden vanhemmat kuuluvat ikäryhmään 20–59 vuotta.

Vuoden 2011 kotitalousaineistossa on noin 55 000 henkilöä, jotka muodostavat 23 000 kotitaloutta. Työvoimatutkimuksen kotitalousosaa on kerätty nykymuotoisena vuodesta 2003, ja tiedot ovat julkaistavissa pääsääntöisesti vuodesta 2004 lähtien.

Perheet ja työ vuonna 2011 -lukua koskevat käsitteet ja määritelmät

Lapsiperheen vanhempia ovat ne naiset ja miehet, joilla on samassa kotitaloudessa asuvia alle 18-vuotiaita omia tai puolison lapsia

Lapsettomiksi luokitellaan tässä naiset ja miehet, joilla ei ole samassa kotitaloudessa asuvia alle 18-vuotiaita lapsia. Lapsettomiin kuuluvat siis

  • henkilöt, joilla ei ole lainkaan lapsia

  • ns. etävanhemmat, joiden lapsi asuu tai on kirjoilla toisen vanhemman luona

  • sekä vanhemmat, joiden lapset ovat täyttäneet 18 vuotta tai ovat jo muuttaneet omaan kotitalouteen.

Yli 99 prosenttia alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmista sijoittuu ikäryhmään 20–59-vuotiaat, joten tässä luvussa tarkastellaan kyseiseen ikäryhmään kuuluvia vanhempia. Heidän vertailuryhmänään käytetään samanikäisiä lapsettomia, jotta ryhmät olisivat iän ja elämänvaiheen suhteen vertailukelpoisia.

Perhevapaisiin sisältyvät äitiys- ja isyysvapaa, vanhempainvapaa (ml. isäkuukausi) ja hoitovapaa. Ne ovat vapaita, joita pienten lasten vanhemmilla on lain mukaan oikeus pitää työstä lasten hoidon takia siihen saakka, kun nuorin lapsi täyttää kolme vuotta. Vanhempien työsuhde säilyy perhevapaiden ajan. Perhevapailla olevista luokitellaan työvoimatutkimuksessa työllisiksi äitiys- ja isyysvapaalla olevat sekä ne, joiden vapaat kestävät vähemmän kuin kolme kuukautta.

Hoitaa lapsia, ei työsuhdetta : Näillä henkilöillä ei ole työsuhdetta ja he ovat haastattelussa ilmoittaneet pääasialliseksi toiminnakseen lasten hoitamisen.

Ei työsuhdetta, pääasiallinen toiminta muu kuin lasten hoitaminen : Näillä henkilöillä ei ole työsuhdetta ja he ovat haastattelussa ilmoittaneet pääasialliseksi toiminnakseen muun kuin lasten hoitamisen. Tähän luokkaan sisältyvät esimerkiksi opiskelijat ja työttömät.


Lähde: Työvoimatutkimus 2011. Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli Rajaniemi 09 1734 3434, Heidi Melasniemi-Uutela 09 1734 2523, Tarja Nieminen 09 1734 3561, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 6.11.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Aikasarjatiedot 2002-2011 2011, 3 Perheet ja työ vuonna 2011 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.9.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2011/15/tyti_2011_15_2012-11-06_kat_003_fi.html

Jaa