Julkaistu: 29.12.2011

Sataa työssäkäyvää kohden 131 ei-työssäkäyvää

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 sataa työssäkäyvää kohden oli 131 ei-työssäkäyvää. Taloudellinen huoltosuhde, eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työllisiin, parantui eli laski hieman vuodesta 2009, jolloin huoltosuhdetta kuvaava indeksiluku oli 134.

Taloudellisessa huoltosuhteessa on huomattavia eroja kunnittain vertailtuna. Kymmenen parhaimman huoltosuhteen kunnasta viisi sijaitsi Uudellamaalla ja toiset viisi Ahvenanmaalla. Jomalassa sataa työllistä kohden oli 95 ei-työllistä, esimerkiksi työtöntä, lasta tai eläkeläistä. Vantaalla ja Järvenpäässä taloudellinen huoltosuhde oli 101, Sundissa sekä Espoossa 102. Helsingissä vastaava indeksiluku oli 103.

Huoltosuhteeltaan parhaimpien kuntien väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2010, ennakko

Huoltosuhteeltaan parhaimpien kuntien väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2010, ennakko

Eniten ei-työllisiä suhteessa työllisiin oli Kivijärven (huoltosuhde 247), Luhangan (227) ja Rautavaraan (224) kunnissa. Huoltosuhteeltaan heikoimmissa kunnissa työllisyysaste on matala, ja vastaavasti eläkeläisten osuus väestöstä on suuri. Kun 2010 ennakkotietojen mukainen koko maan 18–64–vuotiaiden työllisyysaste oli 68,8 prosenttia, niin vastaava prosentti oli Kivijärvellä 58,0.

Huoltosuhteeltaan heikoimpien kuntien väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2010, ennakko

Huoltosuhteeltaan heikoimpien kuntien väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2010, ennakko

Kunnissa suuria vaihteluita huoltosuhteessa kymmenen vuoden tarkastelujaksolla

Vuonna 2000 koko maassa oli sataa työllistä kohden 135 ei-työllistä eli neljä henkilöä enemmän kuin vuonna 2010. Kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana alhaisin eli paras huoltosuhde oli vuosina 2007 ja 2008, jolloin sataa työllistä kohden oli 124 ei-työllistä. Huoltosuhde heikkeni eniten vuosien 2008 (124) ja 2009 (134) välillä.

Kunnittain tarkasteltuna suurimmat suhteelliset positiiviset muutokset huoltosuhteessa ovat tapahtuneet Paltamolla, Kittilässä ja Kolarissa, joissa huoltosuhteessa on ollut yli neljänkymmenenyhdeksän ei-työllisen henkilön vähentymä suhteessa sataan työlliseen henkilöön. Hailuodossa ja Kaskisissa huoltosuhteessa on tapahtunut suurin heikennys (yli 37 ei-työllistä enemmän suhteessa sataan työlliseen).

Suuret kunnittaiset muutokset huoltosuhteessa selittyvät usein esimerkiksi suurten työllistävien toimipaikkojen lopettamisilla tai vastaavasti uusien työpaikkojen perustamisilla. Työllisyyttä ovat parantaneet Lapissa matkailuelinkeino ja Kainuussa kaivostoiminta.

Ennen vuotta 2005 laskettu huoltosuhde on tehty vertailukelpoiseksi vuoteen 2005 ja sitä myöhempiin vuosiin siirtämällä 15–17–vuotiaat työlliset ei-työllisten ryhmään, sillä työssäkäyntitilastossa ei ole saatu kyseisen ikäryhmän työssäkäyntitietoa vuodesta 2005 lähtien. Myös kuntaliitokset on otettu huomioon.


Lähde: Työssäkäyntitilasto 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jaana Huhta (09) 1734 2632, tyossakaynti@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (332,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 29.12.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyokay/2010/02/tyokay_2010_02_2011-12-29_tie_002_fi.html