Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

1 Naisten ja miesten työt 2009

1.1 Naiset työskentelevät miehiä useammin julkisella sektorilla

Työssäkäyvistä työskenteli 29 prosenttia julkisella sektorilla vuoden 2009 lopussa. Julkinen sektori työllistää ennen kaikkea naisia. Naisista toimi julkisella sektorilla 41 prosenttia, kun miehillä osuus oli 16 prosenttia. Vastaavasti yksityinen sektori työllistää miehiä enemmän kuin naisia. Miehistä oli yksityisellä sektorilla palkansaajina seitsemän kymmenestä, naisista puolet. Lisäksi yrittäjinä miehistä toimi 14 prosenttia ja naisista 7 prosenttia.

Julkisella sektorilla oli yhteensä 655 400 työllistä, joista työskenteli kuntapuolella suurin osa eli 513 700 henkilöä ja valtiolla 141 700 henkilöä. Kuntasektorilla työskenteleviin lasketaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa myös kuntayhtymien ja kuntien yrityksien työntekijät. Kuntasektori on hyvin naisvaltainen. Työntekijöistä 78 prosenttia on naisia. Sitä vastoin valtion työpaikat ovat jakaantuneet tasaisesti miehille ja naisille. Yksityisellä sektorilla teki työtä noin 1 632 900 henkilöä.

Kuvio 1. Työlliset työnantajasektorin mukaan 2009

Kuvio 1. Työlliset työnantajasektorin mukaan 2009

Kuntasektorin merkitys työnantajana on suuri erityisesti naisten vanhemmissa ikäryhmissä. Naisilla kuntasektorin palveluksessa olevia oli vähiten nuorissa 18–24-vuotiaissa ja eniten 45 vuotta täyttäneissä, joista kuntasektorilla työskenteli peräti 41 prosenttia. Keski-ikäisistä miehistä vain runsas 10 prosenttia oli kuntasektorin palveluksessa. Valtiosektorilla työskentelevien osuus oli tasaisemmin jakaantunut iän mukaan kuin kuntapuolella.

Yksityinen sektori työllistää ennen kaikkea nuoria. Nuorista, alle 25–vuotiaista, työssä käyvistä naisista kahdeksan kymmenestä ja miehistä yhdeksän kymmenestä oli yksityisen työnantajan palveluksessa. 55 vuotta täyttäneistä miehistä oli kuusi kymmenestä yksityisellä puolella palkansaajana ja kaksi kymmenestä yrittäjänä. Miehillä yrittäjien osuus työssäkäyvistä lisääntyi iän myötä naisia enemmän.

Kuvio 2. Työlliset työnantajasektorin, sukupuolen ja iän mukaan 2009

Kuvio 2. Työlliset työnantajasektorin, sukupuolen ja iän mukaan 2009

1.2 Naisten ja miesten erilaiset ammattijakaumat

Miesten ja naisten ammattijakaumat ovat erilaiset. Naiset ja miehet toimivat työelämässä eri aloilla ja eri ammateissa. Vuonna 2009 miehissä oli suhteellisesti naisia enemmän johtajia, rakennus-, korjaus ja valmistustyöntekijöitä sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöitä. Naisilla suurin pääryhmä oli palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät, joka sisältää ennen kaikkea myyjät sekä hoivapalveluista vastaavia työntekijöitä, kuten lähihoitajat ja lastenhoitajat. Toiseksi suurin pääammattiryhmä naisilla oli asiantuntijoiden ryhmä, johon kuuluvat muun muassa sairaanhoitajat. Erityisasiantuntijoiden ryhmässä työskenteli lähes yhtä suuri osuus miehistä ja naisista. Pääryhmän sisällä naiset ovat keskittyneet opetusalan tehtäviin ja miehet vastaavasti teknisen alan ja tietotekniikan töihin.

Kuvio 3. Miesten ja naisten ammattijakauma 2009

Kuvio 3. Miesten ja naisten ammattijakauma 2009

1.3 Naisten ja miesten vaativat työtehtävät lisääntyneet

Ammattirakenteessa tapahtui suuria muutoksia jaksolla 2000–2009. Työpaikat lisääntyivät erityisesti korkeaa koulutusta ja ammattitaitoa vaativissa tehtävissä.

Naisilla ripeintä kasvu oli kuitenkin palvelu-, myynti- ja hoitotyötehtävissä (+ 46 000 henkilöä). Erityisesti pääryhmään kuuluvien lähihoitajien määrä kasvoi. Lisäksi naisten määrä kasvoi ennen kaikkea asiantuntija- (+38 000) ja erityisasiantuntijatehtävissä (+ 39 000). Asiantuntijaryhmässä toimivien sairaanhoitajien määrä kasvoi 18 000 henkilöllä. Naisten määrä kasvoi myös johtajat ja ylimmät virkamiehet pääryhmässä 15 000 henkilöllä.

Miehillä työpaikat lisääntyivät jaksolla 2000–2009 lähes yksinomaan vaativimmissa työtehtävissä. Johtajien ja ylempien virkamiesten määrä kasvoi miehillä lähes 30 000 henkilöllä, kun naisilla kasvua oli 15 000 henkilöä. Miesten lukumäärä kasvoi myös erityisasiantuntijoissa, samalla kun asiantuntijoiden määrä pieneni.

Eniten työpaikkojen määrä miehillä ja naisilla väheni pääryhmästä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät (-33 000) sekä pääryhmästä prosessi- ja kuljetustyöntekijät (-31 000). Myös maanviljelijöiden ja metsätyöntekijöiden pääryhmä supistui 24 000 henkilöllä. Samoin toimisto- ja asiakaspalvelutyönteijöiden ryhmästä katosi yli 15 000 työpaikkaa vuosina 2000–2009.

Jaksolla 2000–2009 työllisten lukumäärä lisääntyi 61 400 henkilöllä. Vuoden 2009 lopussa naisia oli töissä 77 800 enemmän kuin vuonna 2000. Miesten määrä sitä vastoin vähentyi 16 400:lla. Vuonna 2009 ensimmäistä kertaa työllisten naisten määrä ylitti miesten määrän.

Kuvio 4. Ammattirakenteen muutos pääryhmätasolla 2000–2009

Kuvio 4. Ammattirakenteen muutos pääryhmätasolla 2000–2009

1.4 Naisjohtajien osuus kasvanut eniten julkisella sektorilla

Vuonna 2009 naisten osuus johtajista ja ylemmistä virkamiehistä oli kolmannes ja erityisasiantuntijoista puolet. Naisten osuus johtotehtävissä kasvoi vuodesta 2000, mutta hitaasti. Jaksolla 2000–2009 naisten määrä johtajissa ja erityisasiantuntijoissa lisääntyi yli 50 000 henkilöllä, miehillä määrän kasvu oli samansuuruinen.

Työnantajasektoreittain tarkasteltuna erot olivat suuria. Eniten naisjohtajien osuus kasvoi julkisella sektorilla. Naisten osuus valtion johtajista vahvistui 35 prosentista 46 prosenttiin jaksolla 2000–2009. Myös kuntapuolella naisjohtajien osuus on kasvanut, vaikka ei yhtä selvästi kuin valtion puolella. Yksityisellä sektorilla naisjohtajien osuus kasvoi kaikkein hitaimmin, 26 prosentista 28 prosenttiin. Mukana tarkastelussa olivat palkansaajat. Palkansaajina toimivista johtajista suurin osa (78 %) työskenteli yksityisellä sektorilla vuonna 2009. Yrittäjinä toimivista johtajista ei ole saatavissa luotettavaa aikasarjatietoa, koska määrittelykriteerit ovat vaihdelleet eri vuosina.

Kuvio 5. Naisten osuus johtajista ja erityisasiantuntijoista työnantajasektoreittain 2000 ja 2009

Kuvio 5. Naisten osuus johtajista ja erityisasiantuntijoista työnantajasektoreittain 2000 ja 2009

Lähde: Työssäkäyntitilasto 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen (09) 1734 3293, tyossakaynti@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 28.11.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. Ammatti ja sosioekonominen asema 2009, 1 Naisten ja miesten työt 2009 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2009/04/tyokay_2009_04_2011-11-28_kat_001_fi.html