Julkaistu: 31.8.2004
Taloudellisessa huoltosuhteessa suuret alueelliset erot
Vuonna 2002 huoltosuhde oli Suomessa keskimäärin 1,32 eli sataa työllistä kohti oli noin 132 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä. Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä huoltosuhde oli lähellä maan keskiarvoa, mutta suurimmassa osassa maakuntia se oli maan keskiarvoa huonompi. Huoltosuhde oli matalimmillaan Ahvenanmaan, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa, joissa se oli noin yksi. Korkea huoltosuhde, 1,70 tai sitä suurempi, oli Lapin, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa.
Huoltosuhde kertoo, kuinka monta työllistä on kutakin työtöntä ja työvoiman ulkopuolella (lapset, opiskelijat, eläkeläiset jne.) olevaa kohti. Matala huoltosuhde kuvaa korkeaa työllisyyttä, matalaa työttömyyttä ja aktiivi-ikäisten suurta osuutta.
Huoltosuhteen kehityssuunta on kokonaisuudessaan ollut viime viisivuotiskaudella positiivinen: huoltosuhde on parantunut kaikissa maakunnissa vuoteen 1997 verrattuna. Parhaiten huoltosuhde on tänä ajanjaksona kehittynyt Keski-Pohjanmaan maakunnassa.
Huoltosuhde maakunnittain vuosina 1997 ja 2002
Lähde: Työssäkäyntitilasto 2002, Tilastokeskus
Lisätietoja: Anne Väänänen (09) 1734 2695, anne.vaananen@tilastokeskus.fi
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Päivitetty 31.8.2004
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. 2002. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2002/tyokay_2002_2004-08-31_tie_001.html