Menetelmäseloste

1. Tilaston relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi on yksi keskeinen lyhyen aikavälin suhdannekuvaaja. Tilasto kuvaa teollisuustuotannon määrän muutosta kuukausittain. Indeksin laskenta perustuu Suomessa toimiville teollisille toimipaikoille lähetettävään kyselyyn.

Tietoja käytetään Euroopan Unionin tilastovirastossa (Eurostatissa), Euroopan keskuspankissa (EKP), kansainvälisissä järjestöissä (OECD, YK) ja Suomen julkisessa hallinnossa. Käyttäjiä ovat myös elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

1.2.1 Tietolähteet

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi on otostilasto, joka kuvaa teollisuustuotannon määrän suhteellista muutosta. Otokseen valituille toimipaikoille lähetetään kuukausittain tiedustelu, jolla kysytään lähinnä toimipaikan tuottamien keskeisimpien tuotantohyödykkeiden tuotantomääriä. Joissain tapauksissa toimialajärjestöt, yritykset tms. voivat antaa keskitetysti usean toimipaikan tietoja. Määrätietojen ohella voidaan tiedustella tuotannon tai toimitusten arvotietoa tai korvaavana tietona panostietoja (esim. raaka-aineiden ja energian kulutus). Arvotiedot deflatoidaan teollisuuden tuottajahintaindeksin avulla.

Tilastoyksikkönä indeksin laadinnassa on toimipaikka, jolla tarkoitetaan sellaista taloudellista yksikköä, jossa saman omistajuuden tai valvonnan alaisuudessa harjoitetaan mahdollisimman samankaltaisten tavaroiden ja palvelusten tuotantoa tavallisimmin yhdellä sijaintipaikalla. Toimipaikka voi sellaisenaan muodostaa yrityksen (yksitoimipaikkainen yritys) tai sitten olla selkeästi rajattava osa yritystä (monitoimipaikkainen / monitoimialainen yritys).

1.2.2 Käytetyt käsitteet

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa kiinteähintaista arvolisäyksen (jalostusarvon) muutosta toimialoittain. Perusvuoden alkuperäisen sarjan indeksien keskiarvo on 100. Kansainvälisten suositusten mukaan teollisuustuotannon volyymi-indeksin perusajanjaksoa vaihdetaan joka viides vuosi. Perusvuosina ovat 0- ja 5-päättyvät vuodet. Perusvuotena on vuodesta 2002 alkaen ollut vuosi 2000. Myös aikaisempien vuosien (1990-1999) indeksipisteluvut on muutettu vertailukelpoiseksi perusvuoden (2000=100) indeksien kanssa.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedot julkistetaan toimialoittaisina indeksisarjoina. Indeksit lasketaan alkuperäisinä, työpäiväkorjattuina, kausitasoitettuina ja trendisarjoina. Indeksien avulla voidaan laskea prosenttimuutoksia eri vuosien välillä vertaamalla samoja kuukausia eri vuosina. Vuoden sisäisiä muutoksia voidaan seurata kausitasoitettujen sarjojen avulla.

Ajankohta (2000=100) Teollisuustuotannon volyymi-indeksi (TOL CDE) Muutosprosentti perusvuoden keskiarvosta Muutosprosentti vuoden takaiseen ajankohtaan
Syyskuu 2003 110,4 10,4  
Syyskuu 2004 116,8 16,8 5,8

 

1.2.3 Luokitukset

Toimialat on muodostettu Toimialaluokitus 2002 mukaisesti. Toimialaluokitus perustuu EU:n standardiin NACE2002:een. Kansallisia tarpeita varten toimialaluokkia on voitu yhdistää. Toimialat on jaettu ns. koontiryhmiin, jotka Suomessa ovat energiatuotteet, raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet, investointitavarat, kestokulutustavarat ja muut kulutustavarat. Jako perustuu EU:n käyttötarkoitusluokitusasetukseen (586/2001). Toimipaikoilta kysyttävät hyödykkeet pohjautuvat EU:n hyödykeluokitukseen (Prodcom).

1.3 Lait ja asetukset

Tilaston tuottaminen perustuu Euroopan Unionin asetukseen lyhyen aikavälin tilastoista (1165/1998) ja tilaston laadintaa ohjaa tilastolaki (280/2004). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta. Tietoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus; tuloksista ei voi päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuuluu ns. herkkiin tilastoihin, joita saavat käsitellä vain erikseen nimetyt henkilöt. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tietoja ei saa antaa ennen tilaston julkistamista. Julkistamisajankohdista on tietoa Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa.

2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Perusjoukko ja otos

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin otosperusjoukkona ovat Suomessa toimivat yli 20 hengen teolliset toimipaikat. Otokseen valitaan mahdollisimman suuren bruttoarvopeittävyyden saavuttamiseksi toimialojen suurimpia toimipaikkoja.

Vuonna 2004 teollisuustuotannon volyymi-indeksin otoksessa oli 1269 toimipaikkaa ja otosperusjoukossa (kaikki yli 20 hengen teolliset toimipaikat) 5698 toimipaikkaa. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin otosta päivitetään vuosittain.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin toimipaikoittainen peittävyys (vuonna 2004) otosperusjoukosta käyttötarkoitusluokituksen mukaan (tuhansia)

Vuonna 2003 teollisuustuotannon volyymi-indeksin peittävyys otosperusjoukon bruttoarvosta oli koko teollisuuden tasolla (TOL CDE) 64 prosenttia. Bruttoarvopeittävyys vaihtelee vajaasta 30 prosentista (sahatavaran ja puutuotteiden valmistus) runsaaseen 93 prosenttiin (metallien jalostus). Alla olevassa taulukossa on myös teollisuustuotannon volyymi-indeksin peittävyys populaatiosta. Populaationa ovat Suomessa toimivat teolliset toimipaikat.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin bruttoarvopeittävyys (%) sekä otosperusjoukkoon** että populaatioon verrattuna vuonna 2003

 

2.2 Laskentamenetelmä

2.2.1 Toimipaikan ja toimialan indeksi

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskenta tilastovuoden t kuukaudelle m aloitetaan yksittäisten toimipaikkojen indeksien laskennalla. Toimipaikoilta tiedustellaan kuukausittain tuotannon määrän kehitystä kuvaavia tietoja merkittävien tuotantohyödykkeiden osalta.

Ensin jokaisen eri hyödykkeen määrätietoja verrataan kyseisen hyödykkeen edellisen vuoden t-1 tuotannon määrätietojen vuosikeskiarvoon eli ns. perusvuoden jakajaan ja kerrotaan vastaavan nimikkeen nimikepainolla eli vuosituotannon arvotiedolla. Kun kaikki toimipaikan hyödykkeet on edellä mainitulla tavalla painotettu yhteen, ne jaetaan toimipaikan nimikepainojen summalla. Näin saadaan toimipaikan vuoden t kuukauden m indeksi. Samaa ns. perusvuoden jakajaa käyttäen lasketaan vastaavasti edellisen vuoden (t-1) vastaavan kuukauden indeksi.

Hyödykepainoina käytetään hyödykkeiden arvotietoja. Arvotiedot saadaan pääasiassa suoratiedusteluna toimipaikoilta.

Kun kaikki samaan toimialaan kuuluvat toimipaikat painotetaan yhteen, saadaan tarkimman toimialatason indeksi. Tästä eteenpäin painoina käytetään uusimpia saatavilla olevia toimialoittaisia jalostusarvoja. Vuoden 2005 indeksin laskennassa käytetään vuoden 2003 jalostusarvoja.

Alla olevassa kuvitteellisessa esimerkissä on kuvattu toimipaikkaindeksin laskentaa. Toimipaikat 1234 ja 4321 edustavat toimialaansa 1111, jonka jalostusarvo on 25000. Toimipaikka 1234 tuottaa kahta hyödykettä A ja B. Toimipaikan 1234 indeksi vuodelle 2005 tammikuulle lasketaan siten, että nimikkeen A määrä 2159 jaetaan perusvuoden jakajalla (K-ARVO) 3851 ja kerrotaan nimikekohtaisella painolla 330. Vastaavasti lasketaan nimike B. Nimikkeistä lasketaan painotetut keskiarvot. Vastaavasti lasketaan vuoden 2004 indeksi. Toimialalla 1111 on esimerkissä 2 toimipaikkaa 1234 ja 4321. Saadut toimipaikoittaiset indeksit painotetaan yhteen arvopainojen summalla. Toimipaikkojen indeksi edustaa tässä tapauksessa tarkimman toimialatason (1111) indeksiä.

Laskuesimerkki teollisuustuotannon volyymi-indeksistä

Toimipaikkojen 1234 ja 4321 volyymi-indeksit tilastovuonna 2005 vuosille 2005 ja 2004
TOIMI-
PAIKKA
VUOSI H TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU K-ARVO* PAINO**
1234 2005 A 2159 2927 4720 5750 7565 5110 4350 5250 4770       3851 330
  2005 B 80219 78071 92269 86356 75190 80849 96920 81910 84200       80940 7050
                                7380
INDEKSI 2005   97,2 95,5 114,4 108,6 97,5 101,4 119,4 102,8 104,9          
                                 
      TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU K-ARVO PAINO
1234 2004 A 4590 2300 4180 1990 2110 4450 5650 6020 2130 5310 3130 4356 3851 330
  2004 B 89498 79937 64289 70715 85490 85657 92443 71771 74712 84597 81710 90459 80940 7050
                                7380
IND 2004   111,0 97,0 80,7 85,8 103,3 106,3 115,7 91,7 90,7 106,0 100,1 111,8  
                                 
      TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU    
1234 2005   97,2 95,5 114,4 108,6 97,5 101,3 119,4 102,8 104,9   7380
  2004   111,0 97,0 80,7 85,8 103,4 106,3 115,7 91,7 90,7 106,0 100,1 111,8   7380
%     -12,4 -1,5 41,7 26,6 -5,7 -4,6 3,3 12,1 15,7    
                                 
4321 2005   97,0 91,6 97,4 101,9 118,9                 11500
  2004   90.9 84,8 83,6 104,2 117,0 121,0 193,6 100,8 94,8 98,8 104,8 87,9   11500
%     6,7 8,0 16,5 -2,2 1,6                  
                                 
Toimiala Jalostusarvo                              
  25000   97,1 93,1 104,0 104,5 110,5                 18880
      98,8 89,6 82,5 97,0 111,7 115,3 163,1 97,2 93,2 101,6 103,0 97,2   18880
%     -1,7 4,0 26,2 7,7 -1,0                  

* K-ARVO tarkoittaa edellisen vuoden vuosikeskiarvoa eli ns. perusvuodenjakajaa
**PAINO tarkoittaa nimikekohtaista tuotannon vuosiarvoa

Toimipaikan volyymi-indeksin laskentakaava:

2.2.2 Painorakenne

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuustuotannon arvonlisäyksen eli jalostusarvon muutosta suhteessa perusvuoteen. Jos teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskenta perustuu ns. kiinteään perusvuoteen, indeksiä kutsutaan Laspeyresin perusvuosipainoiseksi volyymi-indeksiksi. Jos teollisuustuotannon volyymi-indeksin painorakennetta vaihdetaan vuosittain, indeksiä kutsutaan ns. liukuvapainoiseksi Paaschen ketjuindeksiksi.

Suomessa teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskenta perustuu ns. liukuvapainoiseen ketjuindeksiperiaatteeseen. Siinä toimialoittaisia jalostusarvopainoja vaihdetaan vuosittain (vuoden 2005 indeksinlaskennassa käytetään vuoden 2003 jalostusarvopainoja). Jalostusarvopainot päivitetään vuoden alussa ja ne ovat käytössä koko vuoden. Myös toimipaikoittaiset painot päivitetään vuosittain. Esimerkiksi alkuvuonna 2005 käytetään vuoden 2003 toimipaikoittaisia nimikekohtaisia painoja. Heinäkuusta alkaen otetaan käyttöön vuoden 2004 nimikepainot.

Vuoden alussa vaihdetaan toimipaikan nimikekohtainen jakaja eli ns. perusvuoden jakaja. Jakajana käytetään edellisen vuoden nimikekohtaista vuosikeskimäärää. Vuosittain otetaan mukaan uusia toimipaikkoja ja mahdollisesti muutetaan toimialaa vaihtaneet toimipaikat oikeille toimialoille.

Jatkuvan päivityksen etuna on, että teollisuustuotannon volyymi-indeksi heijastaa teollisuuden rakennemuutoksia mahdollisimman nopeasti. Samoin uusia toimipaikkoja ja toimialan muutoksia voidaan päivittää säännöllisesti. Haittana on se, että indeksipisteluvut voivat tarkentua lähes kaksi vuotta taaksepäin.

Ohessa teollisuustuotannon volyymi-indeksin julkaisutoimialat ja jalostusarvo-osuudet. Toimialoittaisina painoina käytetään vuonna 2005 vuoden 2003 jalostusarvo-osuuksia.

    Jalostus-
arvo-osuus
C,D,E Koko teollisuus 100,0
C Kaivostoiminta ja louhinta 1,1
D Tehdasteollisuus 90,6
15 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 6,5
DB(17-18) Tekstiilien ja tekstiilituotteiden valmistus 1,4
DC(19) Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 0,3
20 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 4,0
21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 11,5
22 Kustantaminen ja painaminen 5,0
23 Koksin ja öljytuotteiden valmistus 1,2
24 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 5,1
25 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 3,1
26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 2,9
DJ(27-28) Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 10,2
29 Koneiden ja laitteiden valmistus 10,1
DL(30-33) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 23,8
DM(34-35) Kulkuneuvojen valmistus 3,5
36 Huonekalujen valmistus; muu valmistus 1,8
E Energia- ja vesihuolto 8,3
  Erikoisindeksit  
20-21 Puu- ja paperiteollisuus 15,5
23-25 Kemianteollisuus 9,4
27-35 Metalliteollisuus 47,6
met-DL Muu metalliteollisuus* 23,9
Muu D Muu tehdasteollisuus 18,0
  Käyttötarkoitusluokitus  
  Energiatuotteet 9,9
  Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 36,3
  Investointitavarat 37,6
  Kestokulutustavarat 1,8
  Muut kulutustavarat 14,4
* Metalliteollisuus pl. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus

 

2.2.3 Vuosivolyymi-indeksi

Otospohjaista kuukausivolyymi-indeksiä tarkistetaan vuosittain laskettavalla ns. lopullisella vuosivolyymi-indeksillä. Vuosivolyymi-indeksi laskenta perustuu Tilastokeskuksen rakennetilaston ns. otosperusjoukkoon. Vuosi- ja kuukausi-indeksi tahdistetaan keskenään vuoden alussa. Vuoden 2005 alusta on käytössä lopulliset indeksipisteluvut vuoden 2003 loppuun asti. Siitä eteenpäin tiedot ovat ennakollisia aina siihen asti kunnes on laskettu seuraava vuosivolyymi-indeksi.

Vuosivolyymi-indeksin laskennan perustana käytetään sekä teollisuuden hyödyke- ja toimipaikkatilaston vuosiaineistoa että tuottajahintaindeksejä.

Tarkimman toimialan indeksiä varten lasketaan teollisuuden hyödyke- ja toimialatilaston tiedoista tarkasteluvuosien hinnan muutosta kuvaava yksikköarvoindeksi käyttäen Paaschen indeksikaavaa. Toimialan kiinteähintainen bruttoarvon muutos saadaan tämän jälkeen jakamalla käypähintainen bruttoarvon muutos yksikköarvoindeksillä. Muutos lasketaan tarkasteluvuoden ja sitä edeltävän vuoden välille. Lopullinen vuosi-indeksi saadaan, kun lasketulla vuositason teollisuustuotannon vuosivolyymi-indeksin muutoksella viedään eteenpäin toimialan edellisen vuoden indeksiä.

2.3 Kausitasoitus

Kausivaihtelulla tarkoitetaan aikasarjan kehitykseen liittyvää toistuvaa, säännöllistä vuoden sisäistä vaihtelua, jonka aiheuttavat vuodenaikojen vaihtelusta johtuvat ilmiöt sekä muut vuosirytmiin liittyvät ilmiöt, kuten lomat, juhlapyhät ja kulutustottumukset. Kausitasoituksella tarkoitetaan kausivaihtelun estimoimista ja sen vaikutuksen eliminoimista aikasarjasta. Kausitasoitetusta sarjasta on helpompi havaita sarjan yleiseen kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä. Kausitasoitus tekee myös eri kuukaudet keskenään vertailukelpoisiksi, ja siitä havaitsee paremmin sarjan kriittiset kohdat kuten käännepisteet.

Perinteisesti on ajateltu, että taloudelliset aikasarjat esim. teollisuustuotannon volyymi-indeksi koostuvat eri komponenteista:

1. Trendi kuvaa sarjan pitkään ajanjaksoon liittyvää lähinnä rakenteellisista syistä johtuvaa vaihtelua.

2. Suhdannevaihtelu eli sykli kuvaa useamman vuoden mittaista lähes jaksollista taloudellisista syistä johtuvaa vaihtelua.

3. Kausivaihtelu kuvaa lähinnä vuodenaikojen vaihtelusta johtuvaa vuosittain toistuvaa säännöllistä vaihtelua.

4. Epäsäännöllinen vaihtelu kuvaa sitä sarjan ennalta arvaamatonta vaihtelua, jota ei voi sijoittaa kolmeen edellä olevaan komponenttiin. Epäsäännölliseen vaihteluun kuuluvat myös muutamat erikoistapaukset, kuten lakon aiheuttamat poikkeuksellisen pienet tai suuret arvot.

Euroopan Unionin tilastovirasto (Eurostat) suosittelee TRAMO/SEATS-kausitasoitusmenetelmän käyttöä. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskennassa siirryttiin vuoden 2005 alussa käyttämään TRAMO/SEATS-menetelmää. TRAMO/SEATS koostuu kahdesta ohjelmasta, jotka tukevat toisiaan. TRAMO esipuhdistaa aikasarjan regressiovaikutuksista (esim. kalenterivaikutuksista ja poikkeavista havainnoista) ja SEATS jakaa esipuhdistetut sarjat em. komponentteihin.

Kausitasoitus perustuu aina alkuperäiseen sarjaan. Kausitasoitusmenetelmä tuottaa työpäiväkorjatun, kausitasoitetun ja trendisarjan. Työpäiväkorjatuista sarjoista on poistettu mm. liukuvien juhlapyhien (pääsiäinen) vaikutus.

Ensimmäisessä kuviossa on teollisuustuotannon alkuperäinen sarja. Tälle sarjalle tehdään TRAMO-ohjelmalla esipuhdistus joka sisältää mm. työpäiväkorjauksen. Esipuhdistettu sarja tasoitetaan SEATS-ohjelmalla. Seuraavassa kuvassa on kausitasoitettu sarja. Pitkän aikavälin kehitystä kuvaa trendi. Viidennessä sarjassa on kuvattu jäännöstermi eli ns. valkoinen kohina. Tämä kuvaa teollisuustuotantoon sisältyvää epäsäännöllistä vaihtelua.

Teollisuustuotannon (CDE) alkuperäinen sarja 1990-2004, 2000=100

 

Teollisuustuotannon (CDE) työpäiväkorjattu sarja 1990-2004, 2000=100

 

Teollisuustuotannon (CDE) kausitasoitettu sarja 1990-2004, 2000=100

Teollisuustuotannon (CDE) trendi 1990-2004, 2000=100

 

Teollisuustuotannon (CDE) jäännöstermi 1992-2004

 

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksissä on keskeistä nopeus, luotettavuus ja vertailtavuus. Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi on yksi Euroopan Unionin nopeimmista. Se julkaistaan noin kuukauden viipeellä tilastoajankohtaa seuraavan kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Kuukausittaiset tiedot ovat ennakollisia aina siihen asti kun on laskettu ns. lopullinen vuosivolyymi-indeksi. Teollisuustuotannon kuukausivolyymi-indeksin (TOL CDE) muutosprosentin revisio (itseisarvoista) oli vuonna 2004 keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä. Teollisuustuotannon volyymi-indeksissä käytetään Eurostatin suosittelemia käsitteitä ja määritelmiä. Tilasto on siten vertailukelpoinen muiden EU-maiden teollisuustuotannon volyymin kehitystä kuvaavien indeksien kanssa.


Päivitetty 31.5.2005

Julkaisun sisällysluettelo (Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2005)

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuustuotannon volyymi-indeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3788. 2005, Menetelmäseloste . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.4.2014].
Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/ttvi/2005/ttvi_2005_2005-05-31_men_001.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Teollisuus > Teollisuustuotannon volyymi-indeksi > 2005 > Menetelmäseloste

Navigointi

Tilastot

Teollisuus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute