Julkaistu: 23.4.2010

Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2009*

Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva vuoden 2009 työn tuottavuuden kasvuvauhti oli -2,8 prosenttia koko kansantaloudessa, kun se edeltävinä vuosina oli -0,4 prosenttia vuonna 2008, 3,1 prosenttia vuonna 2007 ja 2,7 prosenttia vuonna 2006. Vastaavasti vuoden 2008 kokonaistuottavuuden kasvuvauhti oli -0,8 prosenttia koko kansantaloudessa, kun se edeltävinä vuosina oli 2,8 prosenttia vuonna 2007 ja 2,5 prosenttia vuonna 2006. Pääomaintensiteetin muutoksen kontribuutio työn tuottavuuden kasvuun oli vuonna 2008 0,5 prosentti koko kansantaloudessa ja edeltävinä vuosina 0,3 prosenttia vuonna 2007 ja 0,2 prosenttia vuonna 2006.

Kuva 1. Koko kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2009*, %

Kuva 1. Koko kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2009*, %

Pitkän aikavälin HP-suodatettu trendikasvu osoittaa, että koko kansantalouden työn tuottavuuden kasvuvauhti on hidastunut voimakkaasti 1990-luvun puolivälin jälkeen 3,5 prosentista 1,7 prosenttiin vuonna 2008. Vaikka yksittäisten vuosien (2004, 2006 ja 2007) vuosikasvut ovat olleet 3 prosentin luokkaa, on työn tuottavuuden trendi silti ollut jatkuvasti aleneva 1990-luvun puolivälin jälkeen. Koko kansantalouden työn tuottavuuden kasvuvauhti ajanjaksolla 1975-1995 on ollut noin 3 prosenttia vuodessa. Kokonaistuottavuuden pitkän aikavälin trendikasvu osoittaa, että kokonaistuottavuus vaihteli 1-2 prosentin välillä ennen vuotta 1993. Vuodesta 1993 vuoteen 2000 kokonaistuottavuuden vuotuinen kasvuvauhti oli keskimäärin noin 2-2,5 prosenttia. Vuoden 2000 jälkeen kokonaistuottavuuden trendikasvu on ollut noin 1,3-1,5 prosenttia vuodessa ja vuonna 2008 kokonaistuottavuuden trendikasvu oli alimmillaan 2000-luvulla olleen 1,1 prosenttia. Pääomaintensiteetin trendikasvu ennen vuotta 1993 on ollut noin 1-1,5 prosenttia, jonka jälkeen kasvuvauhti hidastui selvästi vuosina 1993-2000. Vuoden 2000 jälkeen pääomaintensiteetin vuotuinen kasvuvauhti on ollut noin 0,5 prosenttia.

Tärkein tekijä koko kansantalouden arvonlisäyksen kasvussa on ollut kokonaistuottavuuden kasvu. Kokonaistuottavuuden kontribuutio arvonlisäyksen kasvuun vuonna 2008 oli kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan kuitenkin negatiivinen ollen -0,8 prosenttiyksikköä, kun se edeltävinä vuosina oli 2,8 prosenttiyksikköä vuonna 2007 ja 2,5 prosenttiyksikköä vuonna 2006. Pääomapanoksen kontribuutio on ollut tasaista ja se oli vuona 2008 1,0 prosenttiyksikköä ja edeltävinä vuosina oli 1,1 prosenttiyksikköä vuonna 2007 ja 0,7 prosenttiyksikköä vuonna 2006. Työpanoksen kontribuutio arvonlisäyksen kasvuun oli puolestaan vuonna 2008 0,9 prosenttiyksikköä, kun se edeltävinä vuosina oli 1,3 prosenttiyksikköä vuonna 2007 ja 1,0 prosenttiyksikköä vuonna 2006.

Kuva 2. Kontribuutiot arvonlisäykseen, %-yksikköä

Kuva 2. Kontribuutiot arvonlisäykseen, %-yksikköä

Koko kansantalouden tasolla on arvioitu työpanoksen rakennemuutoksen sekä pääomatavaratyyppien vaikutusta talouskasvuun. Työpanoksen rakennemuutoksen kontribuutio arvonlisäyksen kasvuun oli voimakkaimmillaan viime laman aikaan 1990-1994 ollen 0,8 prosenttia vuodessa. Tätä edeltävänä ajan jaksona työpanoksen rakennemuutos kasvatti arvonlisäyksen volyymia noin 0,5 prosenttia vuodessa. 1990-luvun puolivälin jälkeen työpanoksen rakennemuutoksen vaikutus arvonlisäyksen kasvuun on heikentynyt. Vaikutus on ollut noin 0,2 prosenttia vuodessa 1995-2004 ja viimeisinä vuosina noin 0,1 prosenttia vuodessa.

ICT -pääoman kontribuutio arvonlisäyksen kasvuun kasvoi voimakkaasti IT -buumin aikana 1995-1999 ollen noin 0,5 prosenttia vuodessa. 2000 –luvulla ICT -pääoman kontribuutio on ollut keskimäärin 0,3 prosenttia vuodessa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan satelliittitili -tutkimuksen tuloksien perusteella T&K -investointien kontribuutio kokonaistuottavuuteen on ollut keskimäärin 0,24 prosenttia vuodessa 2000-2004 ja 0,20 prosenttia vuodessa 2005-2008.

Taulukko 1. Bruttoarvonlisäyksen keskikasvu ja sen osatekijät 1976-2008, %

  1976-1989 1990-1994 1995-1999 2000-2004 2005-2008
Bruttokansantuote 3,3 -0,9 3,5 2,9 3,2
Työpanoksen muutos 0,7 -3,4 2,3 0,8 1,6
...Tehdyt työtunnit 0,1 -4,5 2,0 0,5 1,4
...Työpanoksen rakennemuutos 0,6 1,1 0,3 0,3 0,2
Työn tuottavuus 3,2 3,6 1,5 2,4 1,8
Pääomapanoksen muutos 3,7 1,5 2,2 2,4 2,4
Työpanoksen kontribuutio 0,5 -2,6 1,1 0,5 1,0
...Tehdyt työtunnit 0,1 -3,4 0,9 0,3 0,9
...Työpanoksen rakennemuutos 0,5 0,8 0,2 0,2 0,1
Pääomapanoksen kontribuutio 1,1 0,4 0,9 0,9 0,9
…ICT pääoma 0,12 0,25 0,48 0,31 0,28
- Tietokoneet 0,02 0,13 0,27 0,03 0,04
- Viestintävälineet 0,01 0,02 0,08 0,06 0,11
- Ohjelmistot 0,09 0,10 0,13 0,22 0,13
…Muut koneet ja laitteet 0,41 -0,08 -0,01 0,14 0,06
…Muu pääoma 0,58 0,26 0,39 0,46 0,53
Kokonaistuottavuus 1,6 1,3 1,6 1,4 1,3
, siitä T&K pääoman kontribuutio 1)       0,24 0,20
1) Kokonaistuottavuudessa ei ole huomioitu T&K pääoman kontribuutiota

Tuottavuuslukujen lisäksi julkaisuun sisältyy tuottavuuskatsauksen KLEMS -tuottavuuslaskennan menetelmäkuvaus, tiivistelmät tutkimus- ja kehittämistoiminnan satelliittitilinpidosta sekä kansantalouden tilinpidon aikasarjatarkistuksesta ja julkisen toiminnan tuottavuus.

Tuottavuuskatsaus

Lähde: Tuottavuuskatsaus 2010. Tilastokeskus

Lisätietoja: Antti Pasanen (09) 1734 2629, skt.95@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Taulukot

Tietokantataulukot


Päivitetty 23.4.2010

Viittausohje:

Tilasto: Tuottavuustutkimukset [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4317. 2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.3.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ttut/2009/ttut_2009_2010-04-23_tie_001_fi.html