Julkaistu: 14.12.2018

Palveluiden ulkomaankauppa jatkoi kasvuaan vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä

Palveluvienti kasvoi 5 prosenttia vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Palvelutuonti kasvoi 8 prosenttia. Muita liike-elämän palveluita sekä myytiin että ostettiin enemmän kuin vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä, mikä selittää eniten sekä palveluviennin että -tuonnin kasvua. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta .

Palveluiden tuonti ja vienti

Palveluiden tuonti ja vienti

Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti kasvoi 3 prosenttia ja tuonti 8 prosenttia vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Myös maksutaseen mukainen tavaravienti kasvoi 3 prosenttia ja tavaratuonti 8 prosenttia.

Tullin mukainen tavaravienti kasvoi kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin maksutaseen mukainen. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin heikompi kehitys johtuu vuoden 2017 kolmannen neljänneksen poikkeuksellisen korkeasta tasosta. Tullin mukaisen tavaraviennin taso oli matalampi kyseisenä ajankohtana.

Maksutaseen ja Tullin mukaiset tasot voivat erota, koska Tullin mukainen tavarakauppa sisältää tavaravirtoja, joissa omistajuus ei muutu. Maksutaseen mukainen tavarakauppa perustuu sen sijaan omistajuuden muutokseen. Tullin aineistoon tehtävien muutosten lisäksi maksutaseen mukainen tavarakauppa sisältää ulkomailta ulkomaille tapahtuvia myyntejä ja ostoja.

Muissa liike-elämän palveluissa kasvua

Muut liike-elämän palvelut ovat palveluviennin toiseksi suurin erä televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden (ICT) jälkeen. Muiden liike-elämän palveluiden vienti kasvoi 25 prosenttia vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna. Kuljetuspalvelut olivat viennin kolmanneksi suurin erä ja niiden vienti kasvoi 12 prosenttia. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden vienti pysyi edellisvuoden kolmannen neljänneksen tasolla.

Muiden liike-elämän palveluiden viennin kasvuun vaikutti eniten 42 prosentin kasvu alaerässä asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut, johon kuuluvat muun muassa lakiasiainpalvelut, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut sekä mainonta, markkinatutkimus ja mielipideselvitykset. Tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut, joka on myös muiden liike-elämän palveluiden alaerä, kasvoi 15 prosenttia.

Rakentamisen ja projektitoimitusten vienti laski 11 prosenttia, tuonnin laskiessa 14 prosenttia vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Euroissa mitattuna sekä tuonnin että viennin lasku oli noin 60 miljoonaa euroa.

Palvelutuonti kasvoi 8 prosenttia vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä. Palvelutuonnin kasvuun vaikutti erityisesti muiden liike-elämän palveluiden, televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden sekä kuljetuspalveluiden tuonnin kasvu.

Muita liike-elämän palveluita tuotiin 15 prosenttia enemmän kuin vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä, televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluita puolestaan 20 prosenttia enemmän. Muiden liike-elämän palveluiden tuonti kasvoi kuitenkin euromääräisesti enemmän: noin 0,3 miljardia euroa, mikä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelutuonnin tai kuljetuspalveluiden tuonnin kasvu. Kuljetuspalveluiden tuonti kasvoi 10 prosenttia.

Myös tuonnissa kasvua oli erityisesti muiden liike-elämän palveluiden kahdessa alaerässä: tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut sekä asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut.

Palveluiden vienti palveluerittäin

Palveluiden vienti palveluerittäin

Maittaiset muutokset maltillisia ulkomaankaupassa

Eniten palveluiden ulkomaankauppaa käytiin Ruotsin, Yhdysvaltojen, Saksan ja Britannian kanssa vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä. Ruotsin osuus palveluviennistä oli 14 prosenttia, Yhdysvaltojen puolestaan 11 prosenttia. Saksaan vietiin 9 prosenttia Suomen palveluviennistä ja Britanniaan 4 prosenttia vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä.

Venäjän osuus palveluviennistä oli prosenttiyksikön ja Kiinan osuus kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin Britannian, mutta Britanniasta tuotiin kaksi kertaa enemmän palveluita kuin Venäjältä tai Kiinasta. Britannia oli ainoa kauppakumppani, jonne palveluvienti laski yllä mainittujen maiden joukossa. Britannian osuus palveluviennistä väheni prosenttiyksiköllä.

Britanniaan vietiin 50 miljoonalla eurolla vähemmän palveluita kuin edellisvuoden vastaavalla neljänneksellä, mikä vastaa 16 prosentin laskua. Palveluita vietiin Britanniaan siten enää vajaalla 0,3 miljardilla eurolla.

Ruotsin ja Saksan osuudet palveluiden viennistä pysyivät vastaavina kuin vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Ruotsiin vietiin palveluita lähes miljardilla eurolla ja Yhdysvaltoihin lähes 0,8 miljardilla eurolla. Saksaan palveluita vietiin melkein 0,6 miljardilla eurolla.

Yhdysvaltoihin vietävien palveluiden osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä. Euroissa mitattuna palveluvienti Yhdysvaltoihin kasvoi noin 90 miljoonaa, 14 prosenttia.

Myös Yhdysvalloista tuotavien palveluiden osuus kasvoi prosenttiyksiköllä ja noin 90 miljoonalla eurolla. Kasvua oli siten 23 prosenttia. Yhdysvaltoihin viedään edelleen enemmän sekä tavaroita että palveluita kuin sieltä tuodaan.

Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain

Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain

Ulkomaankaupan tilastot

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on osa maksutasetta . Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidon järjestelmän (EKT 2010) kanssa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes - ja vuositasolla . Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli . Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa. Siihen tehdään määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.

Tullin tilastopalvelu, tilastot@tulli.fi, 029 552 335.


Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Risto Sippola 029 551 3383, Terhi Tulonen 029 551 3604, globalisaatio.tilastot@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (296,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 14.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 3. vuosineljännes 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.1.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tpulk/2018/03/tpulk_2018_03_2018-12-14_tie_001_fi.html