Julkaistu: 15.3.2017
Palveluvienti edellisvuoden tasolla vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä
Palveluvienti säilyi edellisvuoden tasolla vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä. Palveluiden tuonti sen sijaan kasvoi 1,6 prosenttia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Koko vuotta 2016 tarkasteltaessa palveluiden vienti laski 1,6 prosenttia ja tuonti kasvoi prosentin. Vuonna 2016 palveluita vietiin 23,0 miljardin euron arvosta ja tuotiin 25,7 miljardin euron arvosta. Viennin laskuun vaikutti eniten televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluiden 0,7 miljardin euron lasku. Palveluiden tuonti kääntyi kasvuun vuoden 2016 toisella neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa –tilastosta.
Palveluiden tuonti ja vienti
Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti kääntyi 0,4 prosentin kasvuun vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä, aiempien neljännesten ollessa laskussa edellisvuoden vastaaviin ajankohtiin verrattuna. Viennin kääntyminen kasvuun selittyy tehtaattoman tuotannon, valmistuttamisen ja välityskaupan voimakkaalla kasvulla vuonna 2016. Nämä luvut ovat kuitenkin ennakollisia ja niihin liittyy epävarmuutta. Vuoden 2016 kokonaisvienti laski 1,9 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna.
Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu tuonti puolestaan kääntyi kasvuun vuoden toisella neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä se kasvoi 2,2 prosenttia vuoden 2015 vastaavaan neljännekseen nähden. Ensimmäisen neljänneksen voimakkaasta yli neljän prosentin laskusta johtuen tuonti kasvoi vuonna 2016 kuitenkin vain 0,7 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna.
Ulkomaankauppa alueittain
Eri alueiden osuudet tavaroiden ja palveluiden kokonaisviennissä ovat säilyneet pääosin ennallaan vuoden 2016 aikana edellisvuoden vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna. Kokonaistuonti Venäjältä sen sijaan nousi vuoden viimeisellä neljänneksellä 31 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Venäjän osuus kokonaistuonnista nousi siten kahdella prosenttiyksiköllä kyseisellä ajanjaksolla. Venäjän kokonaistuonnin kasvu selittyy tavaroiden tuonnilla, mutta myös palvelutuonti kasvoi.
Palveluiden vienti Kiinaan on kasvanut verrattaessa kaikkia vuoden 2016 neljänneksiä edellisvuoden vastaaviin neljänneksiin. Palveluiden tuonnin maittaiset osuudet ovat säilyneet pääsääntöisesti ennallaan vuonna 2016. Ruotsin palvelutuonnin osuus on kuitenkin kasvanut 2,3 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.
Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain
Palveluiden ulkomaankauppa palveluerittäin
Viennin suurin yksittäinen erä, televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut*, laski vuoden 2016 jokaisena neljänneksenä edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Vuoden viimeisellä neljänneksellä laskua oli yli neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2016 kyseisen erän vienti laski 735 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 10 prosentin laskua vuoteen 2015 verrattuna. Myös kuljetuksen ja tuotannollisten palveluiden viennit laskivat edellisvuoteen verrattuna. Palveluiden vienti kasvoi muun muassa rakentamisessa ja projektitoimituksissa, muualla luokittelemattomissa rojalteissa ja lisenssimaksuissa, yritysten ja liikkeenjohdon konsultointipalveluissa sekä muissa palveluissa.
Matkailun tuonti kasvoi vuoden jokaisena neljänneksenä vuodentakaisiin vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä se oli 196 miljoonaa suurempi kuin vuoden 2015 vastaavalla neljänneksellä. Palvelutuonnin kasvua hillitsi kuitenkin rakentamisen ja projektitoimitusten tuonnin laskeminen. Kyseisen palveluerän tuonti tippui vuoden jokaisena neljänneksenä edellisen vuoden vastaaviin ajankohtiin verrattuna päätyen 90 miljoonan euron laskuun vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Palveluiden vienti palveluerittäin
Ulkomaankaupan tilastot
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa –tilasto on osa maksutasetta. Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidonjärjestelmän (EKT 2010) kanssa. Luvut vuodesta 2014 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien lukujen kanssa johtuen tehtaattoman tuotannon kirjaustavan muutoksesta. Lisätietoja asiasta löytyy kohdasta Muutoksia tässä tilastossa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes- ja vuositasolla. Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli. Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa –tilastossa. Siihen tehdään määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.
Tullin tilastopalvelu, tilastot@tulli.fi, 029 552 335.
Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2016, Tilastokeskus
Lisätietoja: Risto Sippola 029 551 3383, Terhi Tulonen 029 551 3604, globalisaatio.tilastot@stat.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (288,8 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (15.3.2017)
Päivitetty 15.3.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 4. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tpulk/2016/04/tpulk_2016_04_2017-03-15_tie_001_fi.html