4. Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

4.1. Tutkimushenkilöstön määrä nousussa

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämishenkilöstön määrä vuonna 2018 oli 29 400, joista noin 23 500 yliopistoissa, 4 550 ammattikorkeakouluissa ja 1 350 yliopistosairaaloissa. Kasvua oli 4,3 prosenttia mikä on kaksinkertainen kasvuvauhti edellisvuoteen verrattuna. Yliopistoissa tutkimushenkilöstön määrä kasvoi 3,6 prosenttia, ammattikorkeakouluissa 11 prosenttia mutta yliopistollisissa sairaaloissa tutkimushenkilökunta väheni kolme prosenttia. T&k-henkilöstöstä 79 prosenttia oli tutkijoita tai vastaavia, muut toimivat erilaisissa tutkimuksen tukitehtävissä. Kaikkiaan puolet t&k-henkilöstöstä on naisia, yliopistosairaaloissa naisten osuus on 76, ammattikorkeakouluissa 59 ja yliopistoissa 48 prosenttia. Naisten osuus tutkimushenkilöstöstä pysyi käytännössä ennallaan.

Tohtorin tutkinto oli kaikkiaan 37 prosentilla t&k-henkilöstöstä, yliopistoissa tohtoreiden osuus oli 42 prosenttia, yliopistollisissa sairaaloissa 29 ja ammattikorkeakouluissa 16 prosenttia. Naisista tohtoreita oli 34 prosenttia, miehistä 40 prosenttia.

Korkeakoulusektorilla tehtiin vuonna 2018 tutkimusta 16 400 työvuoden verran, mikä on noin 400 työvuotta edellisvuotta enemmän. Tutkimustyövuosien määrä nousi yliopistoissa vain prosentin, mutta ammattikorkeakouluissa ja yliopistollisissa sairaaloissa kirjattiin 10 prosentin kasvu. Kokonaistasolla työvuodet kasvoivat vähemmän kuin henkilöstö eli 2,6 prosenttia. Yliopistojen osuus työvuosista on 83 prosenttia, ammattikorkeakoulujen 12 ja yliopistosairaaloiden viisi prosenttia.

4.2. Korkeakoulujen tutkimusmenoissa neljän prosentin kasvu

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot kasvoivat 57 miljoonaa euroa ja olivat vuonna 2018 kaikkiaan 1 624 miljoonaa euroa. Yliopistojen osuus t&k-menoista oli 84 prosenttia, ammattikorkeakoulujen 11 ja yliopistosairaaloiden viisi prosenttia. Kaikkiaan menot kasvoivat 3,6 prosenttia, yliopistojen tutkimusmenot nousivat kolme, ammattikorkeakoulujen kuusi ja yliopistollisten sairaaloiden seitsemän prosenttia. Korkeakoulujen tutkimusmenojen arvioidaan vuonna 2019 olevan 1 654 eli kasvua olisi noin kaksi prosenttia.

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista 440 miljoonaa euroa eli 27 prosenttia kohdistui luonnontieteisiin. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen osuus oli 23 prosenttia, lääke- ja terveystieteen 20, tekniikan alan 18, humanististen tieteiden yhdeksän ja maatalous- ja metsätieteiden kolme prosenttia. Päätieteenalojen osuuksissa ei tapahtunut mainittavia muutoksia vuoteen 2017 verrattuna.

Ammattikorkeakouluissa tehdään pääosin kehittämistyötä (58 prosenttia) ja soveltavaa tutkimusta (40 prosenttia), joten perustutkimuksen osuudeksi jää vain kaksi prosenttia. Yliopistollisissa keskussairaaloissa 72 prosenttia t&k-toiminnasta oli soveltavaa tutkimusta, perustutkimuksen osuus oli 12 ja kehittämistyön osuus oli 16 prosenttia. Yliopistojen osalta kyseistä tietoa ei tilastoida.

4.3. EU:n tutkimusrahoitus kasvussa

Valtion perusrahoituksen (budjettirahoitus) osuus t&k-toiminnan rahoituksesta vuonna 2018 oli 46 prosenttia, 52 prosenttia perustui ulkopuoliseen rahoitukseen. Jäljelle jäävä kaksi prosenttia oli yliopistojen omaa rahoitusta esimerkiksi liiketoiminnan tuotoilla. Suomen Akatemia rahoitti korkeakoulujen tutkimusta 325 miljoonalla eurolla ja Business Finland vajaalla 90 miljoonalla. EU:n tutkimusrahoitusta vuonna 2018 käytettiin 132 miljoonaa euroa. EU:n tutkimusrahoitus kasvoi 13 prosenttia vuodesta 2017, Suomen Akatemian myöntämä tutkimusrahoitus kasvoi kuusi prosenttia, Business Finlandin rahoitus puolestaan supistui 10 prosenttia. Kotimaisten yritysten rahoitus korkeakoulujen tutkimukseen oli 47 miljoonaa euroa, missä oli laskua viisi prosenttia edellisvuodesta. Rahoituslähteiden kehitys jatkui samansuuntaisena kuin vuosina 2016-2017.

Lääke- ja terveystieteet on eniten ulkopuolista tutkimusrahaa keräävä tieteenala (62 prosenttia tutkimusmenojen rahoituksesta). Tekniikassa vastaava osuus on 58 prosenttia ja luonnontieteissä 56 prosenttia. Humanistisissa tieteissä ulkopuolista rahoitusta oli 35 prosenttia. Tekniikka ja lääketieteet ovat myös suurimmat yritysrahoituksen saajat, alojen korkeakoulututkimuksesta noin kahdeksan prosenttia on kotimaisten tai ulkomaisten yritysten rahoittamaa.

Kuvio 10. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminnan OKM:n perusrahoitusta täydentävä rahoitus vuonna 2018

Kuvio 10. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminnan OKM:n perusrahoitusta täydentävä rahoitus vuonna 2018

Kuvio 11. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuus korkeakoulusektorilla tieteenaloittain vuonna 2018

Kuvio 11. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuus korkeakoulusektorilla tieteenaloittain vuonna 2018

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 24.10.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2018, 4. Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/2018/tkke_2018_2019-10-24_kat_004_fi.html