1. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2018

1.1. Korkeakouluissa enemmistö tutkijoista naisia, yrityksissä vain yksi viidestä

Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2018 kaikkiaan 73 900 henkilöä, joista yrityksissä puolet. T&k-henkilöstön kokonaismäärä kasvoi 1 300 edellisvuodesta, vajaan kaksi prosenttia. Kasvu tuli käytännössä yksinomaan korkeakoulusektorilta, jossa tutkimushenkilökunnan määrä lisääntyi neljä prosenttia. Naisten osuus tutkimushenkilöstöstä pysyi ennallaan ja oli 35 prosenttia. Naistutkijoiden osuus vaihtelee sektoreittain, sillä yrityksissä ainoastaan yksi tutkija viidestä oli nainen, julkisella sektorilla naisten osuus oli 48 prosenttia ja korkeakouluissa 51 prosenttia. T&k-henkilökunnasta 75 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, muut suorittivat t&k-toimintaan liittyviä erilaisia asiantuntija- tai tukitehtäviä.

Tutkimustyövuosia vuonna 2018 tehtiin kaikkiaan 50 000. Määrä nousi edellisvuodesta tuhannella työvuodella mikä tarkoittaa kahden prosentin kasvua. Toisin kuin t&k-henkilöstön kohdalla tutkimustyövuosien kasvu jakautui lähes tasan yritysten ja korkeakoulujen kesken. Työvuosista 57 prosenttia tehtiin yrityksissä, 33 prosenttia korkeakouluissa ja loput 10 prosenttia julkisella sektorilla.

Kuvio 1. T&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet vuosina 2011–2018

Kuvio 1. T&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet vuosina 2011–2018

1.2. T&k-menot neljän prosentin kasvussa

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kokonaissumma vuonna 2018 oli 6 438 miljoonaa euroa, mikä on 265 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kaikkiaan menot kasvoivat 4,3 prosenttia, vahvinta kasvu oli yrityksissä (viisi prosenttia). Korkeakoulujen tutkimusmenot lisääntyivät 3,6 ja julkisen sektorin 1,6 prosenttia vuodesta 2017. Tutkimus- ja kehittämismenojen arvioidaan 1) vuonna 2019 kasvavan noin 110 miljoonaa euroa noin 6,5 miljardiin euroon. Kasvua ennakoidaan lähinnä yrityssektorille. Bruttokansantuoteosuudeksi arvioidaan 2,71 prosenttia.

Taulukko 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain ja osuus bruttokansantuotteesta vuosina 2010-2018 sekä arvio vuodelle 2019

Vuosi         Sektori Yhteensä T&k-menojen BKT-osuus 2)
Yrityssektori Julkinen sektori 1) Korkeakoulusektori
Milj. € % Milj. € % Milj. € % Milj. € % %
2010 4 854,5 69,6 692,0 9,9 1 424,8 20,4 6 971,3 100 3,71
2011 5 047,4 70,5 684,4 9,6 1 431,8 20,0 7 163,7 100 3,62
2012 4 695,0 68,7 662,2 9,7 1 474,6 21,6 6 831,9 100 3,40
2013 4 602,4 68,9 643,6 9,6 1 438,1 21,5 6 684,2 100 3,27
2014 4 409,5 67,7 613,1 9,4 1 489,5 22,9 6 512,1 100 3,15
2015 4 047,3 66,7 543,1 8,9 1 480,5 24,4 6 070,9 100 2,87
2016 3 901,7 65,8 534,6 9,0 1 489,8 25,1 5 926,1 100 2,72
2017 4 028,3 65,3 577,7 9,4 1 567,2 25,4 6 173,2 100 2,73
2018 4 226,9 65,7 587,2 9,1 1 623,8 25,2 6 437,9 100 2,74
2019 3) 4 302,6 65,7 593,6 9,1 1 653,9 25,2 6 550,1 100 2,71
1) Valtion hallinnonalat ja siihen kuuluvat tutkimuslaitokset, kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.
2) BKT 2016–2018 Tilastokeskuksen ennakkotieto, BKT 2019 valtiovarainministeriön ennuste. BKT:n aikasarjatarkistuksen vuoksi BKT-osuudet poikkeavat hieman aikaisemmin julkistetuista.
3) Arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella.

Yritysten osuus t&k-menoista oli 66 prosenttia ja kotimaisten yritysten osuus menojen rahoituksesta oli 54 prosenttia. Julkinen sektori puolestaan vastaa yhdeksästä prosentista menoista, mutta rahoituksessa osuus on 32 prosenttia (sisältäen OKM:n korkeakoulujen perusrahoituksen). Korkeakoulusektorin merkitys rahoittajana jää puoleen prosenttiin, ulkomaiden osuus on 14 prosenttia.

Kuvio 2a. T&k-menot suorittajasektoreittain vuonna 2018

Kuvio 2a. T&k-menot suorittajasektoreittain vuonna 2018

Kuvio 2b. T&k-menot rahoittajasektoreittain vuonna 2018

Kuvio 2b. T&k-menot rahoittajasektoreittain vuonna 2018

Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus vuonna 2017 oli 2,76 prosenttia. Vaikka Suomen osuus on pudonnut viime vuosina, on se edelleen OECD- ja EU-maiden keskitasoa korkeampi. Euroopan unionin bruttokansantuotteesta 1,97 prosenttia käytettiin vuonna 2017 tutkimukseen ja kehittämiseen. OECD-alueen vastaava osuus oli 2,37 prosenttia. OECD-alueen t&k-intensiivisimmät maat ovat vuoden 2017 tietojen perusteella Israel ja Etelä-Korea (4,5%). Ruotsin ja Suomen tutkimusmenojen bkt-osuudet olivat vielä vuonna 2014 samalla tasolla, mutta sen jälkeen Suomen menojen supistuessa Ruotsissa oli ripeää tutkimustoiminnan kasvua ja bkt-osuus nousi kauaksi Suomen edelle 3,4 prosenttiin vuonna 2017. 2)

Kuvio 3a. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä OECD- ja muissa maissa vuosina 2012–2017

Kuvio 3a. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä OECD- ja muissa maissa vuosina 2012–2017

Kuvio 3b. T&k bruttokansantuoteosuus eräissä OECD- ja muissa maissa vuosina 2012-2017

Kuvio 3b. T&k bruttokansantuoteosuus eräissä OECD- ja muissa maissa vuosina 2012-2017

1.3. T&k-menojen alueellisessa jakaumassa ei muutosta

Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 3,2 miljardia euroa vuonna 2018, mikä on puolet koko maan t&k-menoista. Pohjois-Pohjanmaan t&k-menot olivat 730 miljoonaa ja Pirkanmaan 700 miljoonaa euroa ja molempien osuus koko maan menoista noin 11 prosenttia. Varsinais-Suomi mukaan lukien neljän suurimman maakunnan osuus koko maan t&k-menoista oli liki 80 prosenttia. Kaikkiaan t&k-menojen alueellinen jakauma pysyi entisellään.

Julkisen sektorin tutkimustoiminta keskittyi Uudellemaalle, maakunnan osuus t&k-menoista oli 69 prosenttia. Korkeakoulusektorin tutkimuksesta 39 prosenttia tehtiin Uudellamaalla, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan osuudet olivat 12 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaan yhdeksän prosenttia. Yritysten t&k-menoista puolet kohdistui Uudellemaalle, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan osuudet olivat 12-13 prosenttia.

1.4. Tilaustutkimusta 320 miljoonaa euroa

Tilatulla t&k-toiminnalla (liitetaulukko 2.) tarkoitetaan yrityksen tai organisaation ulkopuolelta tilattuja kokonaisia t&k-hankkeita tai -projekteja, jotka eivät ole oman t&k-toiminnan palvelujen ostoa tai tukitoimintoja. Kerätyn aineiston kattavuus on rajallinen, koska t&k-tilaston kohteena ovat t&k-toimintaa itse harjoittavat yritykset tai organisaatiot, jolloin t&k:ta pelkästään tilaavat yksiköt jäävät pois.

Tilattua t&k:ta raportoitiin kaikkiaan 320 miljoonaa euroa, josta 88 miljoonaa hankittiin ulkomailta. Yritysten ostot vastasivat 84 prosentista koko volyymista. Korkeakouluissa tutkimuksen tilaaminen ulkoa on varsin vähäistä. Palvelujen tarjoajista kotimaisten yritysten osuus oli puolet eli 157 miljoonaa. Tässä roolissa myös korkeakoulut ovat merkittäviä, kotimaisten korkeakoulujen suorittamien tutkimuspalvelujen määrä oli 39 miljoonaa euroa.


1) Arvioitu kyselyn vastausten ja muiden laskelmien perusteella.
2) OECD, Main Science and Technology Indicators. OECD:n Suomen luku poikkeaa hieman kansallisesti julkaistusta.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 24.10.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2018, 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2018 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/2018/tkke_2018_2019-10-24_kat_001_fi.html