Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimushenkilökunnan määrä ja työvuodet laskussa

Julkisen sektorin 1) tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevän henkilöstön määrä laski edellisvuodesta noin seitsemällä prosentilla ja oli kaikkiaan 8 280. Suurin vähennys, lähes 200 henkilöä, kohdistui alimpaan koulutustasoryhmään. Tutkimushenkilökunnasta 75 prosentilla oli yliopistotutkinto ja heistä tutkijakoulutettuja oli 42 prosenttia. Tutkimushenkilökunta jakautuu tasan miehiin ja naisiin. Henkilöstöstä 71 prosenttia oli tutkijoita ja 29 prosenttia muuta t&k-henkilöstöä. Naisten osuus tutkijoista oli 46 prosenttia eli sama kuin vuonna 2013.

Tutkimustyövuosien määrä oli vajaa 6 500, missä on vähennystä edellisvuoteen noin 400 työvuotta. Yliopistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden osuus työvuosista oli 75 prosenttia. Tehtävittäin tarkasteltuna 70 prosenttia tutkimustyövuosista oli tutkijoiden tekemiä. Päätieteenalan mukaan julkisen sektorin tutkimustyövuosista 38 prosenttia kohdistui tekniikan alalle. Ainoastaan kaksi prosenttia työvuosista oli humanistista tutkimusta. Päätieteenaloittainen jakauma on pysynyt ennallaan vuoteen 2013 verrattaessa.

Kuvio 6a. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan vuonna 2014

Kuvio 6a. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan vuonna 2014

Kuvio 6b. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet tieteenaloittain vuonna 2014

Kuvio 6b. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet tieteenaloittain vuonna 2014

Tutkimusmenojen supistuminen jatkuu

Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat vuonna 2014 noin 613 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 30 miljoonan euron vähennystä edeltävästä vuodesta. Ainoastaan yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan sektorilla t&k-panostukset hieman kasvoivat. Kaikkiaan tämä oli neljäs peräkkäinen vuosi kun julkisen sektorin tutkimusmenot vähenivät, vuoden 2010 tasosta pudotusta on kertynyt 80 miljoonaa euroa. Vuodelle 2015 vähennystä arvioidaan 20 miljoonaa.

Valtion hallinnonalojen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 86 prosenttia ja työ- ja elinkeinoministeriö laitoksineen vastasi yli puolesta valtionhallinnon t&k-menoista. Valtion tutkimuslaitosten yhteenlasketut t&k-menot olivat 490 miljoonaa euroa ja tästä VTT:n osuus oli lähes puolet. Eniten menot supistuivat työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla.

Soveltavan tutkimuksen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 58, kehittämistyön 24 ja perustutkimuksen 18 prosenttia. Vuodesta 2013 perustutkimuksen osuus nousi kaksi prosenttiyksikköä.

Ulkopuolinen rahoitus julkisen sektorin t&k-menoihin väheni noin 25 miljoonaa euroa ja samalla sen osuus laski alle 50 prosentin. Suurimmat vähennykset t&k-menojen rahoitukseen kirjautuivat Tekesiltä (15 miljoonaa) ja EU:n tutkimusrahoituksesta (9 miljoonaa euroa).

Kuvio 7. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2014

Kuvio 7. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2014

1) Valtion hallinnonalat ja siihen kuuluvat tutkimuslaitokset, kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, Mervi Härkönen 029 551 3254, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 29.10.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2014, Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.10.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/2014/tkke_2014_2015-10-29_kat_003_fi.html

Jaa