Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2009

T&k-työvuosissa ja –henkilöstössä kasvua korkeakoulusektorilla

Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä (t&k) työskenteli vuonna 2009 kaikkiaan 79 500 henkilöä, mikä on noin 200 edellisvuotta enemmän. Korkeakoulusektorin t&k-henkilöstö kasvoi 800:lla, yrityksissä sen sijaan väheni 500:lla ja julkisella sektorillakin runsaalla sadalla. T&k-henkilöstöstä 52 prosenttia työskenteli yrityksissä, 36 prosenttia korkeakoulusektorilla ja 12 prosenttia julkisella sektorilla.

Tehtävän mukaan tarkastellen 70 prosenttia t&k-henkilökunnasta oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, muut suorittivat t&k-toimintaan liittyviä erilaisia asiantuntija- tai tukitehtäviä. Tutkijoiden osuus oli korkein, 74 prosenttia, korkeakoulusektorilla. Naisia t&k-henkilöstöstä oli 27 000, mikä vastaa 34 prosentin osuutta. Naisten osuus t&k-henkilökunnasta oli yrityksissä huomattavan alhainen (21 %) verrattuna julkiseen sektoriin ja korkeakoulusektoriin. Molemmissa vastaava osuus ylsi miltei puoleen.

Tutkimustyövuosien määrä laski edellisvuodesta 600:lla ja oli yhteensä 56 100. Työvuodet vähenivät yrityksissä vajaat 900 ja julkisella sektorilla miltei 300. Korkeakoulusektorilla niiden määrä kuitenkin kasvoi runsaalla 500:lla. Työvuosista 57 prosenttia oli lähtöisin yrityksistä ja 29 prosenttia korkeakoulusektorilta. Yliopistollisen perustutkinnon suorittaneet vastasivat lähes 42 prosentista työvuosia. Tieteellisen jatkokoulutuksen saaneiden tohtorien ja lisensiaattien osuus oli 16 prosenttia. Tutkijat ja tuotekehitysinsinöörit tekivät 73 prosenttia tutkimustyövuosista.

Kuvio 1. T&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet vuosina 2003–2009

Kuvio 1. T&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet vuosina 2003–2009

T&k-menot 6,8 miljardia euroa

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kokonaissumma oli vuonna 2009 hieman alle 6,8 miljardia euroa. Vaikka yrityksissä harjoitetun t&k-toiminnan menot laskivat edellisvuodesta huomattavasti, jäi t&k-menojen kokonaisvähennys edellisvuodesta 85 miljoonaan euroon, kun sekä julkisen sektorin että korkeakoulusektorin t&k-toiminnan menot nousivat selvästi. Tutkimus- ja kehittämismenojen arvioidaan 1) vuonna 2010 kasvavan jälleen noin 140 miljoonalla eurolla runsaaseen 6,9 miljardiin euroon. Kasvua tapahtuisi sekä yrityksissä että korkeakoulusektorilla.

Tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta nousi 3,96 prosenttiin vuonna 2009 ja pysynee vuonna 2010 jokseenkin samalla tasolla 3,90 prosentissa. T&k-menojen bkt-osuus on Suomessa maailman korkeimpia ja edellä olivat vuonna 2008 ainoastaan Israel (4,9 %) ja Ruotsi (3,8 %). Etelä-Koreassa ja Japanissa osuus oli 3,4 prosenttia ja Sveitsissäkin yllettiin kolmeen prosenttiin. Myös Tanska ja Islanti lukeutuvat Euroopan t&k-intensiivisimpiin maihin.

Euroopan unionin bruttokansantuotteesta 1,8 prosenttia käytettiin vuonna 2008 tutkimukseen ja kehittämiseen. OECD-alueen vastaava osuus oli 2,3 prosenttia. Saksassa osuus oli 2,6 prosenttia, mutta EU:n suurista jäsenmaista Italiassa ja Espanjassa vain runsaan prosentin luokkaa. Kaikissa uusissa jäsenmaissa t&k-menojen bkt-osuus jäi unionin keskimääräistä tasoa alemmaksi.

EU-27 –alueen t&k-menojen kokonaissumma oli vuonna 2008 arviolta kaikkiaan 237 miljardia euroa 2) . Ostovoimapariteettilaskelmiin perustuvassa vertailussa EU:n t&k-menot olivat 69 prosenttia Yhdysvaltojen t&k-menoista. Suuria kilpailijoitaan selvästi t&k-intensiivisemmän Japanin menojen volyymi oli 37 prosenttia Yhdysvaltojen tasosta.

Kuvio 2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain vuosina 2003–2009

Kuvio 2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain vuosina 2003–2009

Yritysten osuus t&k-menoista ja niiden rahoituksesta pieneni

Yritysten t&k-menojen vähenemisen myötä myös niiden osuus kokonaismenoista laski vuoden 2009 aikana 74:stä 71 prosenttiin. Vastaavasti osuus menojen rahoituksesta putosi 69:stä 67 prosenttiin. Julkisen rahoituksen 3) osuus sen sijaan nousi 27 prosenttiin. Ulkomaisen rahoituksen osuus pysyi ennallaan vajaassa seitsemässä prosentissa. Yritysten saaman ulkomaisen t&k-rahoituksen pienenemistä korvasi kasvu korkeakoulusektorilla.

Kuvio 3. T&k-menot suorittaja- ja rahoittajasektoreittain vuonna 2009

Kuvio 3. T&k-menot suorittaja- ja rahoittajasektoreittain vuonna 2009

Yritysten osuus t&k-menoista nousi vuonna 2008 yli 80 prosenttiin Luxemburgissa ja Israelissa. Suomen ohella monissa muissakin maissa osuus ylitti 70 prosenttia. T&k-menoja rahoitettiin julkisin varoin eniten Romaniassa (70 %) ja Venäjällä (65 %). Suomessa julkisen rahoituksen osuus oli selvästi alempi kuin OECD- ja erityisesti EU-maissa keskimäärin 4) .

Kuvio 4. T&k-menojen bruttokansantuoteosuuden kehitys EU-, OECD- ja muissa maissa vuosina 2003–2008

Kuvio 4. T&k-menojen bruttokansantuoteosuuden kehitys EU-, OECD- ja muissa maissa vuosina 2003–2008

T&k-toiminta keskittynyt neljään maakuntaan

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetyin euroin mitaten vuonna 2009 neljän suurimman maakunnan osuus kaikista t&k-menoista oli 82 prosenttia. Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 2,8 miljardia euroa, mikä vastaa 41 prosenttia koko maan t&k-menoista. Myös Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla t&k-menot ylittivät miljardin euron rajan. Neljästä suuresta maakunnasta ainoastaan Varsinais-Suomessa t&k-menot kasvoivat vuoteen 2008 verrattuna. Lisäystä kertyi 14 miljoonaa euroa ja kokonaissumma oli runsas 670 miljoonaa euroa. Myös Pohjanmaan maakunnan t&k-menot kasvoivat 14 miljoonaa euroa. Keski-Suomen t&k-menot puolestaan laskivat lähes 40 miljoonaa euroa.

Julkisen sektorin t&k-menoista 61 prosenttia kohdistuu Uudellemaalle. Sektorin merkitys on t&k-toiminnan kannalta alueittain tarkastellen kuitenkin suurin Kanta-Hämeessä, jossa sen osuus menoista yltää 46 prosenttiin. Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan osuudet yritysten t&k-menoista ovat korkeampia kuin näiden maakuntien osuudet kaikista t&k-menoista. Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Varsinais-Suomi ovat maakuntia, joissa mittavan yliopistotutkimuksen myötä korkeakoulusektorin osuus on erityisen merkittävä.

Salon seutukunnassa asukasta kohti korkeimmat t&k-menot

T&k-toiminta on maakuntien sisällä alueellisesti erittäin keskittynyttä, sillä useimmissa maakunnissa se painottuu suurimpiin kaupunkeihin. Uudenmaan t&k-menoista miltei sata prosenttia kohdistuu Helsingin seutukuntaan, Pirkanmaan menoista 98 prosenttia Tampereen seutukuntaan ja Pohjois-Pohjanmaan menoista 97 prosenttia Oulun seutukuntaan. Varsinais-Suomessa tutkimus- ja kehittämistoiminta jakautuu lähinnä Turun (53 % maakunnan t&k-menoista) ja Salon (44 %) seutukuntien kesken.

Tutkimus- ja kehittämismenot olivat asukaslukuun suhteutettuna suurimmat Salon ja Oulun seutukunnissa, joissa molemmissa niiden määrä asukasta kohti oli lähes 4 600 euroa. Koko maan keskiarvo 1 271 euroa ylittyi lisäksi ainoastaan Tampereen, Helsingin ja Vaasan seutukunnissa.

Seutukuntien t&k-toiminta eroaa toisistaan sektoreittaisen rakenteen suhteen. Salon ja Porvoon seutukunnissa t&k-toiminta tapahtuu käytännössä yksinomaan yrityssektorilla. Yritysten osuus on alempi suurten yliopistokaupunkien seutukunnissa. Tampere ja Oulu ovat korkeakouluistaan huolimatta kuitenkin vahvasti yritysvetoisia. Rovaniemen, Joensuun ja Kuopion seutukuntien t&k-toiminta puolestaan painottuu korkeakouluihin tai muihin julkisen sektorin laitoksiin.


1) arvioitu kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella
2) Eurostat.
3) Julkinen rahoitus koostuu valtionhallinnon ja YVT-sektorin omarahoitteisesta tutkimuksesta, yliopistojen julkisesta budjetti- ja muusta rahoituksesta sekä yritysten tuotekehitystuista ja -lainoista.
4) Toisin kuin kansallisessa tilastoinnissa, OECD:n laskelmissa julkisten organisaatioiden myöntämiä lainoja ei lasketa julkiseksi rahoitukseksi.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala (09) 1734 3327, Marianne Kaplas (09) 1734 3421, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 28.10.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2009, Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2009 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.12.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/2009/tkke_2009_2010-10-28_kat_001_fi.html

Jaa