Julkaistu: 3.3.2017

Pienituloisuus on yleisintä nuorilla ja iäkkäillä

Vuonna 2008 alkanut koko väestön suhteellisen pienituloisuuden väheneminen jatkui vuonna 2015, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta. Ajanjaksolla pienituloisuus on vähentynyt 2,2 prosenttiyksikköä. Vuonna 2015 pienituloisia oli 11,7 prosenttia väestöstä. Eniten suhteellinen pienituloisuus on vähentynyt 65 vuotta täyttäneillä. Pienituloisuuden kasvu on kuitenkin jatkunut 18–34-vuotiaiden keskuudessa. Edelleen pienituloisuus on yleisintä 18–34-vuotiaiden lisäksi 75 vuotta täyttäneillä henkilöillä.

Pienituloisuusasteen muutos vuosien 2008 ja 2015 välillä iän mukaan, prosenttiyksikköä

Pienituloisuusasteen muutos vuosien 2008 ja 2015 välillä iän mukaan, prosenttiyksikköä

Ikäryhmistä korkein pienituloisuusaste oli 18–24-vuotiailla, joista 26,5 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2015 (taulukko). Tähän ikäryhmään kuuluvista pienituloisista kaksi kolmesta on opiskelijoita. 25–34-vuotiaiden pienituloisuusaste on kasvanut lähes neljä prosenttiyksikköä eli suhteellisesti eniten kaikista ikäryhmistä verrattuna vuoteen 2008. 25–34-vuotiaista pienituloisista kolmannes on opiskelijoita ja kolmannes työttömiä.

Pienituloisuus on yleistä myös 75 vuotta täyttäneillä, joista 18,6 prosenttia kuului pienituloiseen kotitalouteen. Sekä 75 vuotta täyttäneiden että 65–74-vuotiaiden pienituloisuus on kuitenkin vähentynyt voimakkaasti viime vuosina. Vuoteen 2008 verrattuna 75 vuotta täyttäneiden pienituloisuusaste on vähentynyt 12,7 prosenttiyksikköä ja 65–74-vuotiaiden 6,4 prosenttiyksikköä.

Nuorten 18–24-vuotiaiden pienituloisuus on keskimäärin syvempää kuin muilla. Tavallisimmin käytetyn pienituloisuusrajan (60 % mediaanitulosta) alittavista 18–24-vuotiaista yli kolmannes on pienituloisia myös kaikkein tiukimmalla, 40 prosentin rajalla vuonna 2015 (taulukko). 65 vuotta täyttäneet pienituloiset ovat puolestaan usein 60 prosentin pienituloisuusrajan tuntumassa eli siinä joukossa, jonka tulot olivat 50–59 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.

Taulukko. Pienituloisten lukumäärä eri kohdissa pienituloisuusjakaumaa henkilön iän mukaan vuonna 2015

  Tulot alle 40 % mediaanista Tulot 40–49 % mediaanista Tulot 50–59 % mediaanista Kaikki pienituloiset Pienituloisten osuus yhteensä
Kaikki henkilöt 121 000 143 000 370 000 634 000 11,7
0–17 v 15 000 22 000 64 000 101 000 9,4
18–24 v 44 000 32 000 41 000 117 000 26,5
25–34 v 22 000 26 000 48 000 96 000 14,0
35–49 v 15 000 17 000 44 000 76 000 7,6
50–64 v 20 000 22 000 63 000 105 000 9,7
65–74 v .. .. 43 000 51 000 8,1
75 vuotta täyttäneet .. 17 000 67 000 87 000 18,6
1) .. = Tieto liian epävarma esitettäväksi.

Pienituloisiksi lasketaan henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä 1) kohti on alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Pienituloisuusraja oli yhden hengen taloudella 14 220 euroa vuodessa eli 1 185 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista ja tulonsiirroista.

Pienituloisuusrajan tuntumassa olevassa ryhmässä tulot ovat vähintään 11 850 euroa, mutta alle 14 220 euroa vuodessa (990–1 184 euroa kuukaudessa). Kaikkein pienituloisimpaan ryhmään (tulot alle 40 % mediaanista) luokittuvat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 9 480 euroa vuodessa eli alle 790 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä kohden. Keskimmäinen pienituloisten ryhmä, joiden tulot ovat 40–49 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta, asettuu näiden tuloryhmien väliin. Ryhmään kuuluvien tulot kulutusyksikköä kohden ovat vähintään 9 480 euroa mutta alle 11 850 euroa vuodessa (790–989 euroa kuukaudessa).


1) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.

Lähde: Tulonjakotilasto 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (537,3 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 03.03.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. tuloerot (kansainvälinen vertailu) 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.7.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2015/01/tjt_2015_01_2017-03-03_tie_001_fi.html

Jaa