2. Tulokehitys tulokymmenyksittäin

Seuraavassa tarkastellaan tulokehitystä eri tulokymmenyksissä. Ne saadaan järjestämällä väestö tulojen mukaan kymmeneen yhtä suureen osaan, joista jokaisessa on noin puoli miljoonaa henkilöä. I tulokymmenys on pienituloisin ja X suurituloisin kymmenesosa, josta jäljempänä erotellaan vielä suurituloisin prosentti.

Tuloilla tarkoitetaan käytettävissä olevia rahatuloja eli nettotuloja. Henkilön tulotaso on hänen asuntokuntansa tulo jaettuna kulutusyksiköillä eli ns. ekvivalentti tulo 1) . Jokainen saman talouden jäsen saa saman ekvivalentin tulon, joka siten kuvaa henkilön toimeentulon tasoa tuloilla mitattuna (ks. käsitteet ja määritelmät ). Ekvivalenttien tulojen tunnusluvut ovat nettotuloja yhden hengen asuntokunnassa asuvalle henkilölle. Muille kuin yhden hengen asuntokunnissa asuville henkilöille euromääräiset luvut on kerrottava asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä. Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen taloudessa luvut ovat 2,1-kertaisia yhden hengen talouteen verrattuna.

Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso kuusinkertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden

Kuviossa 5 on esitetty reaalinen tulotaso tulokymmenyksittäin vuodesta 1995 lähtien. Pienituloisimman kymmenyksen ekvivalentin tulon keskiarvo on noussut noin neljänneksen (+24 %) ja suurituloisimman kymmenyksen noin kolme neljännestä (+74 %) vuodesta 1995 vuoteen 2016. Koko asuntoväestön reaalitulot ovat kasvaneet noin 50 prosenttia keskiarvolla mitattuna ja noin 44 prosenttia mediaanilla mitattuna samana aikana.

Kuvio 5. Reaalinen tulotaso tulokymmenyksittäin 1995–2016, ekvivalentit tulot, keskiarvo henkeä kohti

Kuvio 5. Reaalinen tulotaso tulokymmenyksittäin 1995–2016, ekvivalentit tulot, keskiarvo henkeä kohti
Jokaiseen kymmenykseen kuuluu kymmenen prosenttia koko asuntoväestöstä. I tulokymmenys on pienituloisin kymmenesosa ja X tulokymmenys suurituloisin kymmenesosa asuntoväestöstä. Ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (ml. myyntivoitot), keskiarvo henkeä kohti, vuoden 2016 hinnoin. Kuvion tiedot perustuvat tulonjaon kokonaistilaston tietokantataulukkoon 13.

Suurituloisimmassa kymmenyksessä olevilla henkilöillä asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot vuodessa olivat suuremmat kuin 42 000 euroa vuonna 2016. Tämä tuloraja vastaa noin 3500 euron nettotuloja kuukausitasolla yhden hengen taloudessa. Pienituloisimmassa kymmenyksessä olevilla henkilöillä asuntokunnan nettotulot olivat pienemmät kuin 13 780 euroa vuonna 2016. Tämä vastaa noin 1 150 euron nettotuloja kuukausitasolla yhden hengen taloudessa.

Suurituloisin kymmenesosa erottuu muista selvästi korkeammalla tulotasolla, sekä keskiarvolla että mediaanitulolla mitattuna. Keskiarvon ja mediaanin suuri ero suurituloisimmilla kertoo, että tämän ryhmän sisäiset erot ovat myös suuret. Jäljempänä tässä katsauksessa tarkastellaan tulokehitystä suurituloisimmassa prosentissa.

Kuviossa 6 verrataan vielä reaalitulojen tasoa tulokymmenyksittäin viitenä ajankohtana. Vuoden 2016 kuvaaja on vain hieman vuoden 2010 kuvaaja ylempänä, eli näinä vuosina tulokehitys on ollut hyvin heikkoa edeltäviin ajanjaksoihin verrattuna. Vuonna 2016 pienituloisimman kymmenyksen ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen keskiarvo oli 10 500 euroa henkeä kohti vuodessa. Suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo oli tähän nähden noin kuusinkertainen eli 62 850 euroa. Kuukausitasolla tämä keskitulo vastaa noin 5 240 euron nettotuloja yhden hengen taloudessa, kun pienituloisimmassa kymmenyksessä vastaava luku oli noin 875 euroa.

Kuvio 6. Reaalitulojen keskiarvo tulokymmenyksittäin vuosina 1995, 2000, 2005, 2010 ja 2016

Kuvio 6. Reaalitulojen keskiarvo tulokymmenyksittäin vuosina 1995, 2000, 2005, 2010 ja 2016
Ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (ml. myyntivoitot), keskiarvo henkeä kohti vuoden 2016 hinnoin.

Vuonna 2010 suuri- ja pienituloisimman kymmenyksen tulotasojen suhde oli hieman suurempi (6,3) kuin vuonna 2016. Vuonna 1995 pienituloisimman kymmenyksen keskiarvo oli 8 450 euroa ja suurituloisimman kymmenyksen hieman yli nelinkertainen (4,3) eli 36 130 euroa, inflaatio huomioiden. Verrattuna 1990-luvun puoliväliin myös euromääräiset tuloerot ovat siten kasvaneet merkittävästi.

Reaalitulot kasvoivat kaikissa tulokymmenyksissä vuonna 2016

Vuodesta 2015 vuoteen 2016 reaalitulot kasvoivat kaikissa tulokymmenyksissä, mutta suuri- ja pienituloisilla vähemmän kuin keskituloisilla (kuvio 7). Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso oli 0,3 prosenttia edellisvuotta suurempi, kun koko väestön reaalitulot kasvoivat 0,8 prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi 0,7 prosenttia. Muissa tulokymmenyksissä tulotaso kasvoi tasaisesti noin prosentin verran.

Kuvio 7. Reaalitulojen keskiarvon muutos tulokymmenyksittäin 2015–2016, %

Kuvio 7. Reaalitulojen keskiarvon muutos tulokymmenyksittäin 2015–2016, %
Ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (ml. myyntivoitot), keskiarvo henkeä kohti vuoden 2016 hinnoin.

Noin kolmasosa pienituloisimman kymmenyksen henkilöistä vaihtuu vuosittain. Pienituloisimmassa kymmenyksessä sekä 2015 että 2016 olleilla 338 600 henkilöllä tulojen keskiarvo nousi 4,3 prosenttia ja mediaani 2,8 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016.

Viidennestä tulokymmenyksestä alkaen tulotason nousuun vaikutti pääosin palkka- ja yrittäjätulojen kasvu (kuvio 8). Saaduista tulonsiirroista kasvoivat asumistuet ja vanhuuseläkkeet, muut tulonsiirtoerät vähenivät. Suurituloisimman kymmenyksen tulokehitystä heikensi arvopapereiden luovutusvoittojen selvä väheneminen, osinkotulot ja muut luovutusvoitot sen sijaan kasvoivat. Suurituloisimman prosentin tulotaso aleni 1,4 prosenttia, kun muun suurituloisimman kymmenyksen tulotaso nousi prosentin.

Kuvio 8. Käytettävissä olevien rahatulojen muutos (%) ja tulolajien vaikutus muutokseen (%-yksikköä) 2015–2016

Kuvio 8. Käytettävissä olevien rahatulojen muutos (%) ja tulolajien vaikutus muutokseen (%-yksikköä) 2015–2016
Suurituloisimman kymmenyksen osuus tuloista oli 22,9 prosenttia vuonna 2016. Se oli 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi. Ilman suurituloisinta prosenttia suurituloisimman kymmenyksen tulo-osuus pysyi ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Pienituloisimman kymmenyksen osuus tuloista oli sama kuin vuotta aiemmin eli 3,8 prosenttia vuonna 2016.

Tässä katsauksessa kuvattu tulokehitys perustuu tietokantataulukon 13 lukuihin, jotka ovat kulutusyksikkökohtaisia tuloja henkilötasolla. Tulolajeittaisesta tulokehityksestä on yksityiskohtaisempia tietoja asuntokuntatasolla tulonjaon kokonaistilaston alueellista tulokehitystä kuvaavassa julkaisussa ja tulonsaajakohtaisia tietoja veronalaiset tulot -tilastossa.

Tulojen kehitys 2010–2016

Vuoteen 2010 verrattuna pienituloisimman kymmenyksen tulotaso oli 5,4 prosenttia suurempi vuonna 2016 (kuvio 9). Suurituloisimman kymmenyksen tulojen keskiarvo pysyi lähes samalla tasolla, muutosta oli 0,2 prosenttia. Koko väestön keskimääräinen tulokehitys on ollut hyvin heikkoa. Reaalitulot olivat vuonna 2016 keskimäärin vain 1,4 prosenttia vuotta 2010 suuremmat. 2)

Kuvio 9. Reaalitulojen keskiarvon muutos tulokymmenyksittäin 2010–2016, %

Kuvio 9. Reaalitulojen keskiarvon muutos tulokymmenyksittäin 2010–2016, %
Ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (ml. myyntivoitot), keskiarvo henkeä kohti vuoden 2016 hinnoin.

Kuviossa 10 on esitetty tulotaso pienituloisimmassa kymmenyksessä vuosina 2010–2016. Vuodesta 2010 vuoteen 2016 pienituloisimman kymmenyksen tulotaso on noussut 9 970 eurosta 10 500 euroon.

Kuvio 10. Pienituloisimman kymmenesosan reaalinen tulotaso 2010–2016

Kuvio 10. Pienituloisimman kymmenesosan reaalinen tulotaso 2010–2016
Ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (ml. myyntivoitot), keskiarvo henkeä kohti vuoden 2016 hinnoin..

Suurituloisimman prosentin tulokehitys

Koko väestön tuloerojen kehitystä määrää usein suurituloisimman prosentin tulokehitys, sillä suurituloisimman kymmenyksen sisällä tuloerot ovat suuret. Kuviossa 11 on esitetty reaalitulojen kehitys siten, että suurituloisin prosentti on erotettu suurituloisimmasta kymmenyksestä. Suurituloisimpaan prosenttiin kuului n. 53 600 henkilöä, joiden asuntokunnilla oli nettotuloja vähintään 83 000 euroa vuonna 2016 (nettotulot n. 6 920 euroa kuukausitasolla yhden hengen asuntokunnalle). Ryhmän ekvivalenttien tulojen keskiarvo oli 156 800 euroa ja mediaani noin 107 000 euroa vuonna 2016.

Kuvio 11. Suurituloisimman prosentin reaalitulojen kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2016

Kuvio 11. Suurituloisimman prosentin reaalitulojen kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2016
Ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (ml. myyntivoitot), keskiarvo henkeä kohti vuoden 2016 hinnoin.

Suurituloisimman prosentin tulotaso on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1995 vuoteen 2016 (+112 %) , kun muun suurituloisimman kymmenyksen tulotaso on noussut 64 prosenttia. Keskituloisten (V–IX) tulotaso on noussut noin 48 prosenttia ja neljän pienituloisimman kymmenyksen tulotaso noin 34 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2016. Vuoteen 2007 verrattuna suurituloisimman prosentin tulotaso on kuitenkin alentunut. Suurituloisimman prosentin tulotaso vaihtelee muita ryhmiä enemmän vuodesta toiseen, sillä tuloista noin puolet on omaisuustuloja. Omaisuustuloja ovat mm. myyntivoitot, osinkotulot ja vuokratulot.

Vuonna 2016 suurituloisimman yhden prosentin osuus tuloista oli 5,7 prosenttia, mikä oli prosenttiyksikön kymmenyksen edellisvuotta vähemmän. Vuonna 1995 suurituloisimman prosentin tulo-osuus oli noin 4 prosenttia ja suurimmillaan vuonna 2000 se oli 7,7 prosenttia.

Tulokymmenysten rakenne

Saman tulokymmenyksen henkilöitä yhdistää tulotaso, mutta muutoin niissä on erilaisia henkilöitä; nuoria, ikääntyneitä ja työikäisiä. Kuviossa 12 on esitetty tulokymmenysten rakenne henkilön iän mukaan. Pienituloisimmassa kymmenyksessä suurin ryhmä ovat 18–24-vuotiaat, kun suurituloisimmassa kymmenyksessä eniten on 50–64-vuotiaita. Yli 64-vuotiaiden osuus on suurin toisessa ja kolmannessa tulokymmenyksessä.

Kuvio 12. Tulokymmenysten rakenne henkilön iän mukaan vuonna 2016 (% henkilöistä)

Kuvio 12. Tulokymmenysten rakenne henkilön iän mukaan vuonna 2016 (% henkilöistä)

Enemmistöllä kahden pienituloisimman kymmenyksen henkilöistä asuntokunnan pääasiallisena tulolähteenä olivat tulonsiirrot (kuvio 13). Pienituloisimmassa kymmenyksessä kyse oli useimmiten muista tulonsiirrosta kuin työeläkkeistä. Palkka- ja yrittäjätulot oli suurin tulolähde enemmistöllä henkilöistä neljännestä tulokymmenyksestä alkaen. Omaisuustulot oli suurin tulolähde yli kymmenesosalla suurituloisimman kymmenyksen henkilöistä.

Kuvio 13. Tulokymmenysten rakenne asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan vuonna 2016 (% henkilöistä)

Kuvio 13. Tulokymmenysten rakenne asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan vuonna 2016 (% henkilöistä)
Pienituloisimman kymmenyksen henkilöistä noin puolet asui yhden hengen asuntokunnassa, vajaa viidennes kahden hengen, hieman yli kymmenesosa kolmen hengen ja vajaa kymmenesosa neljän hengen asuntokunnassa. Asuntokunnan keskikoko oli 1,51 henkilöä. Suurin ryhmä oli 18–24-vuotiaat, joiden osuus oli 21,6 prosenttia pienituloisimman kymmenyksen henkilöistä. Alle 18-vuotiaita oli 17,4 prosenttia. Vajaa 17 prosenttia oli syntyperältään ulkomaalaistaustaisia.

Suurituloisimman kymmenyksen henkilöistä vajaa kymmenesosa asui yhden hengen asuntokunnassa, noin 47 prosenttia kahden hengen, 19 prosenttia kolmen hengen ja vajaa 18 prosenttia neljän hengen asuntokunnassa. Asuntokunnan keskikoko oli 2,24 henkilöä. Suurin ryhmä oli 50–64-vuotiaat, joiden osuus oli 35,8 prosenttia suurituloisimman kymmenyksen henkilöistä. Alle 18-vuotiaita oli 13,6 prosenttia. Noin kolme prosenttia oli syntyperältään ulkomaalaistaustaisia.

Alle 18-vuotiaista noin 43 prosenttia oli neljässä pienituloisimmassa kymmenyksessä, noin puolet tulokymmenyksissä V-IX ja noin 7 prosenttia suurituloisimmassa kymmenesosassa.


1) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.
2) Tulonjaon kokonaistilaston tulokäsite on laajempi tilastovuodesta 2010 alkaen. Muutos vaikutti erityisesti pienituloisimman kymmenesosan tulotasoon. Tämän vuoksi vertailuvuodeksi on valittu 2010.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 20.12.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. Tuloerot 2016, 2. Tulokehitys tulokymmenyksittäin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.8.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2016/01/tjkt_2016_01_2017-12-20_kat_002_fi.html