Tämän tilaston uudet tiedot julkaistaan Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto -tilaston sivuilla.

Katsaus yrityksiin ja toimipaikkoihin

Yritykset 2000 - 2009

Suomessa toimi 320 682 yritystä vuonna 2009. Ne työllistivät 1,45 miljoonaa henkilöä ja niiden kokonaisliikevaihto oli 336,2 miljardia euroa.

Vuodesta 2000 yritysten määrä on lisääntynyt vuoteen 2008 asti. Ensimmäinen, tosin lievä, pudotus tapahtui lamavuonna 2009. Hyppäys aikasarjaan tuli vuonna 2007, kun tilastoon otettiin mukaan perheviljelmät, noin 45 700 yritystä. Yritysten määrän kasvu oli viitenä ensimmäisenä vuotena vain prosentin luokkaa, sitten kolmena vuotena keskimäärin nelisen prosenttia. Vuoden 2009 pudotus oli prosentin kymmenyksen luokkaa.

Yritykset työllistivät 1,3 miljoonaa henkilöä vuonna 2000. Tilaston tietopohjan laajentuminen vuonna 2007 aiheutti noin 47 000 henkilön lisäyksen henkilöstömäärään. Muutos vuodesta 2000 vuoteen 2009 on 11 prosenttia. Vuosina 2002 ja 2003 henkilöstön määrä väheni ja vuosina 2006 ja 2007 kasvu taas oli neljän prosentin luokkaa. Vuonna 2009 henkilöstömäärä laski alle vuoden 2007 tason. Vähennys oli vajaat neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Mainittakoon, että vuoden 2009 henkilöstömäärä oli noin 10 000 henkilöä suurempi kuin vuonna 1990 ennen edellistä lamaa.

Nimellinen liikevaihto kasvoi 262,3 miljardista eurosta 396,6 miljardiin euroon vuodesta 2000 vuoteen 2008. Kolmena ensimmäisenä vuonna kasvu oli vaatimattomampaa, mutta sitten reipasta keskimäärin 7 prosentin kasvua viitenä seuraavana vuonna. Vuoden 2009 liikevaihto oli 60 miljardia euroa alempi kuin edellisenä vuonna, mikä merkitsi 15 prosentin laskua.

Taulukko 1. Yritykset, henkilöstö ja liikevaihto (käyvin hinnoin) 2000-2009

Vuosi     Yrityksiä     Henkilöstö    Liikevaihto
mrd. euroa
2000 222 817 1 301 418 262,3
2001 224 847 1 318 654 272,7
2002 226 593 1 315 073 274,3
2003 228 422 1 308 031 284,1
2004 232 305 1 312 245 300,0
2005 236 435 1 328 451 318,5
2006 250 378 1 377 732 347,5
2007 308 917 1 481 870 374,6
2008 320 952 1 502 213 396,6
2009          320 682 1 447 403 336,2

Toimialarakenne 2009

Vuonna 2009 yrityksiä oli eniten maa-, metsä- ja kalataloudessa toiseksi eniten kaupan toimialalla ja kolmanneksi eniten oli rakennusyrityksiä. Seuraavina olivat teollisuus, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä kuljetus ja varastointi. Henkilöstöltään ja liikevaihdoltaan merkittävimmät toimialat olivat teollisuus, kauppa, rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Seuraavassa on tarkasteltu lähemmin jotakin suurimpia toimialoja.

Alkutuotanto, teollisuus ja rakentaminen

Maa-, metsä- ja kalatalouden osuus yrityksistä oli vuonna 2009 suurin, yhteensä 18 prosenttia. Kuitenkin vain noin neljä prosenttia henkilöstöstä työskenteli tällä toimialalla. Maatalouden liikevaihtoa ei tilastoida. Alkutuotannossa, yritysten määrä väheni noin tuhannella ja henkilöstömäärä noin 1 500:llä. Tilaston liikevaihdossa ovat mukana vain metsä- ja kalatalouden tulot ja niiden määrä väheni 350 miljoonalla eurolla.

Seitsemän prosenttia kaikista yrityksistä oli teollisuusyrityksiä. Ne työllistivät 24 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä, enemmän kuin mikään muu toimiala. Liikevaihdon osuus oli 34 prosenttia. Teollisuusyritysten määrä väheni 820:lla. Henkilöstön määrä väheni 35 700 henkilöllä eli yhdeksän prosenttia ja liikevaihto 35,7 miljardilla eurolla. Vähennys oli 24 prosenttia edellisvuodesta. Teknologiateollisuuden toimialoilla yritysten määrä väheni keskimäärin neljä prosenttia, henkilöstö yhdeksän prosenttia ja liikevaihto 25 prosenttia edellisvuodesta. Metallien jalostuksen liikevaihto laski peräti 46 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden (ml. painaminen) vastaavat vähennykset olivat kolme prosenttia yrityksistä, 12 prosenttia henkilöstöstä ja 21 prosenttia liikevaihdosta. Lääkkeiden ja juomien valmistus olivat ainoat teollisuudenalat, joilla liikevaihto kasvoi. Vaatteiden valmistuksessa liikevaihdon 33 prosentin lasku johtuu paljolti siitä, että muutaman suuren, aiemmin teollisuuteen luokitellun yrityksen toimiala muuttui kaupaksi, koska ne ovat ulkoistaneet tuotantonsa.

Rakennustoimialan osuus kaikista yrityksistä oli 13 prosenttia, henkilöstöstä kymmenen prosenttia ja liikevaihdosta seitsemän prosenttia. Rakennustoiminnassa yritysten määrä väheni noin sadalla ja henkilöstön määrä 8 570 henkilöllä. Rakennustoiminnan liikevaihto supistui 2,9 miljardia euroa eli 11 prosenttia. Vähennykset olivat suurimmat talonrakennuksessa: henkilöstöstä yhdeksän prosenttia ja liikevaihdosta 14 prosenttia. Ulkomaalaisten aliurakoitsijoiden palveluksessa olevan rakennusalan henkilöstön määrä ei näy tässä tilastossa.

Kuvio 1. Yritysten, henkilöstön ja liikevaihdon jakautuminen toimialoille 2009, prosenttia

Kuvio 1. Yritysten, henkilöstön ja liikevaihdon jakautuminen toimialoille 2009, prosenttia

Palvelutoimialat

Palvelutoimialoista selvästi suurin oli kauppa. Sen osuus oli 14 prosenttia kaikista yrityksistä, 17 prosenttia henkilöstöstä ja 32 prosenttia liikevaihdosta. Yritysten ja henkilöstön määrä väheni prosentin verran ja liikevaihto 14 prosenttia. Kaupan yrityksistä 48 prosenttia oli vähittäiskauppoja. Niiden osuus henkilöstöstä oli 54 prosenttia ja liikevaihdosta 32 prosenttia. Tukkukaupan osuudet olivat 33, 32 ja 55 prosenttia ja pysyivät ennallaan vuonna 2009. Moottoriajoneuvojen kaupan ja korjauksen osuus kaupan alan yrityksistä pysyi 19 prosentissa ja osuus henkilöstöstä 14 prosentissa, mutta liikevaihdon osuus pieneni 13 prosenttiin.

Kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla oli seitsemän prosenttia kaikista yrityksistä. Niiden osuus henkilöstöstä oli yhdeksän prosenttia ja liikevaihdosta kuusi prosenttia. Kuljetusalan yritysten määrä pysyi lähes muuttumattomana, henkilöstömäärä väheni neljällä prosentilla ja liikevaihto 12 prosentilla edellisestä vuodesta. Kuljetussektorilla selvästi suurin toimiala on tieliikenteen tavarankuljetus. Sen osuus yrityksistä oli 48 prosenttia, henkilöstöstä 30 prosenttia ja 27 prosenttia liikevaihdosta. Siinä henkilöstömäärä väheni yhdeksän prosenttia ja liikevaihto 13 prosenttia edellisestä vuodesta. Vesi- ja ilmaliikenteessä vähennykset olivat suhteellisesti vähän suuremmat.

Informaatio- ja viestintäsektorin yrityksistä yli puolet, henkilöstöstä melkein puolet ja liikevaihdosta lähes 37 prosenttia oli ohjelmistotoiminnassa. Toiseksi suurin osa-alue oli kustannustoiminta, jossa yrityksiä oli 13 prosenttia, henkilöstöä 21 prosenttia ja liikevaihtoa 20 prosenttia koko sektorin luvuista. Televiestinnässä kertyi liikevaihdosta 29 prosenttia, mutta yrityksiä ja henkilöstöä oli selvästi vähemmän. Koko sektorin yritysmäärä kasvoi vajaalla prosentilla, henkilöstö väheni reilulla prosentilla ja liikevaihto noin kolme prosenttia.

Teknisten ja liike-elämän palvelujen toimialoilla oli 14 prosenttia yrityksistä, 13 prosenttia henkilöstöstä ja kuusi prosenttia liikevaihdosta. Näihin luokkiin kuuluvien yritysten määrä on kasvanut yhden prosentin tilastovuoden aikana. Henkilöstömäärä on laskenut kolme prosenttia ja liikevaihto yhdeksän prosenttia. Suurimpia vähennykset ovat arkkitehti- ja insinööripalveluissa, työllistämistoiminnassa sekä matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminnassa. Toimialoja, joilla sekä yritysten määrä, henkilöstö että liikevaihto kasvoivat, olivat mm. lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut, eläinlääkintäpalvelut sekä kiinteistön- ja maisemanhoitopalvelut.

Terveys- ja sosiaalipalvelut oli yksi eniten kasvaneista toimialoista. Yritysten määrä lisääntyi noin kaksi prosenttia, henkilöstö seitsemän prosenttia ja liikevaihto kahdeksan prosenttia. Yritysten osuus oli runsaat viisi prosenttia, henkilöstön noin kolme prosenttia ja liikevaihdon osuus yksi prosentti kaikista yrityksistä vuonna 2009. Terveyspalveluiden osuus toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta oli selkeästi suurempi, mutta kasvua oli enemmän sosiaalipalveluiden puolella: sekä henkilöstö että liikevaihto kasvoivat yli 15 prosenttia.

Yritysten kokorakenne

Vuonna 2009 yritykset jakaantuivat henkilöstömäärän mukaan kokoluokkiin seuraavan taulukon mukaisesti.

Taulukko 2. Yritysten määrä, henkilöstö ja liikevaihto kokoluokittain 2009 (henkilöstön lukumäärän mukainen luokittelu)

Suuruusluokka Yrityksiä Osuus % Muutos % Henkilöstö Osuus % Muutos % Liikevaihto Osuus % Muutos %
PK-yritykset 320 072 99,8 -0,1 925 795 64,0 -1,8 171 633 871 51,0 -11,1
Mikroyritykset 302 943 94,5 0,0 402 976 27,8 -1,7 57 857 139 17,2 -9,0
Pienet yritykset 317 715 99,1 0,0 688 219 47,5 -1,3 116 372 080 34,6 -9,9
Keskisuuret yritykset 2 357 0,7 -3,4 237 576 16,4 -3,4 55 261 791 16,4 -13,6
Suuret yritykset 610 0,2 -7,0 521 608 36,0 -6,8 164 582 751 49,0 -19,1
Yhteensä 320 682 100,0 -0,1 1447 403 100,0 -3,6 336 216 622 100,0 -15,2

Pk-yrityksiä oli 99,8 prosenttia kaikista yrityksistä, pieniä 99,1 prosenttia ja keskisuuria 0,7 prosenttia. Pienistä yrityksistä 95 prosenttia oli alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Näiden osuus pienten yritysten henkilöstöstä oli 59 prosenttia ja liikevaihdosta 50 prosenttia. Suuria, yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli vain 0,2 prosenttia kaikista yrityksistä.

Pk-yritysten lukumäärä laski 0,1 prosenttia, henkilöstömäärä vajaat kaksi prosenttia ja liikevaihto 11 prosenttia. Suurten yritysten määrä laski seitsemän prosenttia, henkilöstömäärä niinikään noin seitsemän prosenttia ja liikevaihto 19 prosenttia.

Yritykset olivat keskimäärin suurimpia energiatoimialalla, missä henkilöstömäärä oli 16 henkilöä ja liikevaihdon määrä 16 miljoonaa euroa yritystä kohden. Teollisuudessa vastaavat luvut olivat 15 henkilöä ja 5 miljoonaa euroa ja kaupassa 5 henkilöä ja 2,3 miljoonaa euroa. Teollisuusyrityksen keskikoko on pienentynyt yhdellä henkilöllä ja yhdellä miljoonalla vuodesta 2008. Koko yritysjoukosta laskettuna yrityksen keskimääräinen koko oli 4,5 henkilöä ja vähän yli miljoona euroa.

Toimipaikat maakunnittain

Toimipaikkojen, niiden henkilöstön ja liikevaihdon jakaantuminen maakunnittain pysyi melko muuttumattomana vuonna 2009. Uudellamaalla oli toimipaikoista suunnilleen neljännes, henkilöstöstä 34 prosenttia ja liikevaihdosta 45 prosenttia. Varsinais-Suomessa oli noin kymmenen prosenttia toi-mipaikoista, 9 prosenttia henkilöstöstä ja 8 prosenttia liikevaihdosta. Pirkanmaalla vastaavat luvut olivat likimain samat. Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla toimipaikoista ja henkilöstöstä oli vain vähän yli prosentti ja liikevaihdosta vieläkin pienempi osuus.

Kuvio 2. Toimipaikkojen lukumäärä 10 000 asukasta kohden maakunnittain 2009

Kuvio 2. Toimipaikkojen lukumäärä 10 000 asukasta kohden maakunnittain 2009

Toimipaikkatiheys oli suurin Ahvenanmaalla. Siellä oli 931 toimipaikkaa 10 000 asukasta kohti. Toisella sijalla oli Etelä-Pohjanmaa (889 toimipaikkaa) ja sitä seuraavina olivat Keski-Pohjanmaa (794 toimipaikkaa) ja Itä-Uusimaa (772 toimipaikkaa). Toimipaikkatiheydet olivat pienimmät Kainuussa (550 toimipaikkaa) ja Pohjois-Pohjanmaalla (571 toimipaikkaa). Koko maassa oli keskimäärin 659 toimipaikkaa 10 000 asukasta kohden. Toimipaikkatiheydet laskivat lähes melkein kautta maan. Suurimmat vähennykset olivat Itä-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla (15 toimipaikkaa). Keski-Pohjanmaalla lisäystä oli 30 toimipaikkaa ja Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Savossa muutamia toimipaikkoja.

Muutokset edellisestä vuodesta

Vuonna 2009 toimipaikkojen määrä lisääntyi Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Lapissa ja Ahvenanmaalla. Kaikissa muissa maakunnissa toimipaikkojen määrä väheni. Sekä lisäykset että vähennykset olivat suhteellisen pieniä. Suhteellisesti suurimmat vähennykset olivat 1,4 prosenttia Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Koko maassa lisäys oli prosentin kymmenyksen.

Henkilöstömäärä väheni kaikissa maakunnissa, suhteellisesti eniten Kymenlaaksossa, 6,5 prosenttia sekä Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa 5,5 prosenttia. Pienimmät vähennykset olivat Ahvenanmaalla 1,3 prosenttia ja Satakunnassa 1,8 prosenttia. Koko maassa toimipaikkojen henkilöstö väheni 3,7 prosenttia. Lukumääräisestä vähennyksestä 24 prosenttia kohdistui Uudellemaalle, 12 prosenttia Pirkanmaalle ja kahdeksan prosenttia Pohjois-Pohjanmaalle.

Myös toimipaikkojen liikevaihto supistui koko maassa ja vähennys oli 15 prosenttia. Suurimmat vähennykset olivat Lapissa 25 prosenttia, Itä-Uudellamaalla 21 prosenttia, Etelä-Karjalassa 19 prosenttia ja Keski-Pohjanmaalla 18 prosenttia. Koko maan euromääräisestä 60,7 miljardin vähennyksestä 25,7 miljardia, 42 prosenttia, koitui Uudenmaan toimipaikoille, viisi miljardia ( 8 %) Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan toimipaikoille sekä kolme miljardia (6 %) Pohjois-Pohjanmaalle.

Taulukko 3. Toimipaikkojen lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto maakunnittain 2009 ja muutokset edellisvuodesta

Maakunta Toimipaikkoja Muutos % Henkilöstö Muutos % Liikevaihto Muutos %
Uusimaa 91 165 0,7 491 572 -2,7 149 664 790 -14,6
Itä-Uusimaa 7 253 -1,4 22 698 -5,0 9 357 189 -20,8
Varsinais-Suomi 34 416 -0,4 127 019 -3,0 25 552 022 -16,4
Satakunta 16 316 -0,9 61 563 -1,8 12 601 765 -11,0
Kanta-Häme 11 588 -0,2 40 858 -3,6 7 059 875 -14,3
Pirkanmaa 30 686 0,4 129 396 -4,9 25 404 669 -16,6
Päijät-Häme 12 927 -1,2 50 634 -5,6 8 626 906 -16,4
Kymenlaakso 10 789 -1,4 42 935 -6,5 8 206 574 -17,7
Etelä-Karjala 7 859 -1,0 31 061 -5,4 6 437 059 -18,9
Etelä-Savo 10 670 -0,9 32 462 -4,8 4 478 805 -15,6
Pohjois-Savo 15 523 0,3 54 713 -4,8 8 887 725 -17,3
Pohjois-Karjala 9 906 -1,1 32 755 -5,5 5 047 863 -16,9
Keski-Suomi 16 332 -0,1 62 919 -3,5 11 076 419 -13,1
Etelä-Pohjanmaa 17 197 -1,2 47 199 -4,6 8 147 598 -12,6
Pohjanmaa 13 495 -1,3 48 405 -3,8 11 296 504 -8,0
Keski-Pohjanmaa 5 408 -0,3 17 170 -3,8 3 374 575 -18,0
Pohjois-Pohjanmaa 22 400 0,5 91 041 -4,4 17 107 293 -16,6
Kainuu 4 542 0,7 16 110, -5,5 2 224 901 -15,7
Lappi 11 415 0,9 38 453 -3,4 7 488 135 -25,5
Ahvenanmaa 2 581 1,0 9 337 -1,3 1 841 954 -7,3
Yhteensä 352 468 -0,1 1 448 299 -3,7 333 882 621 -15,4

Yritysten kansainvälisyys

Yrityksistä 99 prosenttia oli kotimaisia, joko yksityisten, valtion tai kuntien omistamia. Vain yksi prosentti oli ulkomaalaisomisteisia yrityksiä, mutta niiden osuus kaikkien yritysten henkilöstöstä oli 16 prosenttia. Ulkomaalaisomisteiset yritykset työllistivät keskimäärin 68 henkilöä ja kotimaiset yrityksen työllistivät keskimäärin neljä henkilöä. Ulkomaalaisomisteiset yritykset tuottivat 20 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Keskimääräinen liikevaihto niillä oli noin 20 miljoonaa euroa kun se kotimaisilla yrityksillä oli 850 000 euroa. Henkilöstöllä mitattuna ulkomaalaisomisteisten yritysten merkitys oli huomattavin rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, informaation ja viestinnän toimialalla, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä kaivostoiminnassa ja louhinnassa. Kolmella viimeksi mainitulla toimialalla myös ulkomaalaisten yritysten liikevaihto-osuudet olivat korkeimmat.

Konsernit

Yritysrekisterissä kerättiin tiedot 6 236 konsernista. Näistä 65 prosenttia oli ulkomaalaisomisteisia ja 35 prosenttia suomalaisomisteisia. Viimeksi mainituista 28 prosenttia oli monikansallisia ja 72 prosenttia täysin kotimaisia eli niillä oli tytäryrityksiä vain Suomessa. Konsernien henkilöstöstä 70 prosenttia työskenteli suomalaisomisteisissa konserneissa ja niissä syntyi 73 prosenttia liikevaihdosta. Suomessa toimivilla konserneilla oli ulkomailla 6 238 tytäryritystä, joista 5 234 oli suomalaisomisteisten ja 1 049 ulkomaalaisomisteisten konsernien tyttäriä.

Taulukko 4. Konsernit tyypeittäin 2009

Konsernityyppi Konserneja Lukumäärä- osuus Henkilöstö Henkilöstö- osuus Liikevaihto Liikevaihto- osuus Yrityksiä Suomessa Yrityksiä ulkomailla
Täysin kotimaiset 1 561 25,0 162 080 21,4 40 933 828 16,4 6 131 0
Kotimaisomisteiset monikansalliset 614 9,8 365 005 48,2 140 318 755 56,4 3 552 5 234
Ulkomaalaisomisteiset monikansalliset 4 061 65,1 230 026 30,4 67 672 687 27,2 5 149 1 049
Yhteensä 6 236 100 757 111 100 248 925 270 100,0 14 832 6 283

Ulkomaankauppa

Kaikista yrityksistä 6 prosenttia harjoitti ulkomaankauppaa; tuontia, vientiä tai molempia. Näiden yritysten määrä laski kuusi prosenttia, yhteenlaskettu henkilöstömäärä myös kuusi prosenttia ja liikevaihto 19 prosenttia vuodesta 2008. Teollisuusyrityksistä 21 prosenttia harjoitti ulkomaankauppaa. Näissä yrityksissä muodostui 95 prosenttia teollisuuden liikevaihdosta ja ne työllistivät 86 prosenttia teollisuuden henkilöstöstä. Kaupan vastaavat luvut olivat 23 prosenttia, 70 prosenttia ja 76 prosenttia. Kaikki mainitut teollisuuden ja kaupan luvut ovat laskeneet noin prosenttiyksikön verran edellisvuodesta.


Lähde: Yritysrekisteri. Suomen yritykset 2009. Tilastokeskus

Lisätietoja: Tarja Jämsen (09) 1734 3344, yritys.rekisteri@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala


Päivitetty 26.11.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6214. 2009, Katsaus yrityksiin ja toimipaikkoihin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.2.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/syr/2009/syr_2009_2010-11-26_kat_001_fi.html