Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston laatuseloste

Tietojen relevanssi

Tilasto kuvaa väestön ja kotitalouksien tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja kehitystä Suomessa. Tilasto tuotetaan otokseen perustuvana laajana haastattelukyselynä. Suurin osa kysymyksistä on henkilökohtaisia ja osa liittyy koko kotitalouteen.

Tutkimuksen aiheita ovat tietokoneen ja internetin käytön yleisyys ja useus, käyttötarkoitukset ja käyttöpaikat ja kuluttajien verkkokauppa. Osa kysymyksistä on EU-tasolla harmonisoituja ja osa suunniteltu vastaamaan kansallisiin tietotarpeisiin. Aihealueiden painotukset vaihtelevat vuosittain.

Tietoja käytetään kansallisesti tietoyhteiskuntaa koskevassa kehittämisessä, politiikan suunnittelussa ja seurannassa, tutkimuksessa, opetuksessa ja liiketoiminnassa. EU-harmonisoituja tietoja käytetään EU:n tietoyhteiskuntaa kuvaavissa rakenneindikaattoreissa ja muun muassa puiteohjelmien seurannassa. Myös muut kansainväliset organisaatiot käyttävät kokoomatietoja.

Keskeiset käsitteet on määritelty Tilastokeskuksen käsitetietokannassa.

Tilaston tuotannossa sovelletaan tilastolakia (280/2004)

Tutkimuksen menetelmäkuvaus

Aineiston perusjoukkoja on kaksi, joista toinen on koko maassa vakituisesti asuva 16–89-vuotias väestö, ja toinen kotitaloudet, joissa on vähintään yksi 16–89-vuotias henkilö. Yläikäraja nostettiin vuonna 2013 89 vuoteen. Eräinä aikaisempina vuosina perusjoukot ovat koostuneet vähintään 10 vuotta täyttäneistä henkilöistä ilman yläikärajaa sekä kotitalouksista, joissa on ainakin yksi vähintään 16 vuotta täyttänyt henkilö. Vuoden 2014 tutkimuksessa otoskehikossa ovat edustettuina 16-89-vuotiaat henkilöt. Otos perustuu väestötietojärjestelmästä tehtävään satunnaispoimintaan. Otoskoko on ollut noin 4850 henkilöä ja kotitaloutta.

Tiedot kerättiin vuoteen 2015 saakka puhelinhaastatteluina. Vuodesta 2016 alkaen tiedot kerätään yhdistelmätiedonkeruulla, jossa 16–69-vuotiaat voivat valita vastaavatko verkkolomakkeella vai puhelinhaastattelussa. 70–89-vuotiaille tehdään puhelinhaastattelu

Tutkimuksen vastauskato vuonna 2015 oli 41 prosenttia. Tutkimusaineisto painotetaan vastaamaan koko maan väestöä ja kotitalouksia ottaen huomioon vastauskato. Henkilöpainotuksessa taulukoidaan sekä vastanneiden että väestön lukumäärätiedot sukupuolen, iän, koulutusasteen, äidinkielen, alueen sekä tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan. Vuonna 2016 tiedonkeruutavan muutoksen vuoksi henkilöpainotuksen laskemistapa uudistettiin lisäämällä painomuuttujiin koulutusaste ja äidinkieli. Kotitalouksien sisältymistodennäköisyyksien perusteena käytetään tulonjakotilastosta saatuja jakautumia kotitalouden koon ja määrän mukaan NUTS3-alueluokissa.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Otantatutkimuksissa ilmenee aina satunnaisvaihtelua, jota kutsutaan otantavirheeksi ja joka aiheutuu otoskokoon liittyvistä rajoituksista. Tilaston luotettavuuden arviointiin käytettäviä keskeisiä mittareita ovat keskivirhe ja siitä johdettu luottamusväli eli virhemarginaali. Otantatutkimusten tuloksien edustavuutta heikentää myös vastauskato. Vastauskadon vaikutusta pyritään mitätöimään painokertoimilla, jolloin pyritään siihen, että estimaatit olisivat mahdollisimman virheettömiä

Tietojen ajantasaisuus

Tilasto ilmestyy vuosittain. Tiedonkeruu tehdään keväisin vuoden toisella vuosineljänneksellä ja viiteajanjakso on ensisijaisesti vuoden ensimmäinen neljännes. Suomea koskevia tuloksia julkaistaan ao. tiedonkeruuvuoden syksyllä ja tilastotoimisto Eurostat julkaisee EU-maiden tiedot loppuvuodesta.

Tietojen saatavuus

Perustietoja tutkimustuloksista julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla noin puolen vuoden kuluttua tiedonkeruun päättymisestä. Tilastotietoja esitetään suomeksi ja ruotsiksi. Tilastoista ilmestyy yleensä vuosittain myös sähköisessä muodossa perusjulkaisu.

Tietojen vertailukelpoisuus

Tietoyhteiskuntatilastoja on laadittu vuodesta 1996 alkaen. Tilastot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia tutkimussisältöjen vaihtuvuuden takia. Aikasarjojen laadintamahdollisuus vaihtelee kysymyksittäin. Kaikkien perustietojen aikasarjat on laadittavissa viimeistään vuodesta 2002 lähtien. Vuodesta 2002 lähtien tilastotieto koostuu pääosin EU:n jäsenmaissa harmonisoidusta tutkimussisällöstä.

Jotta vuosien 2016 ja 2015 tutkimusten tulokset olisivat painojen laskentatavan osalta vertailukelpoisia, vuoden 2015 tutkimuksen aineistoon tehtiin revisio laskemalla painot uuden menetelmän mukaisesti. Vuoden 2015 julkistuksen liitetaulukot julkaistiin uudelleen revisioidusta aineistosta lasketuilla luvuilla. Revision seurauksena vuoden 2015 tulokset muuttuivat mutta pääsääntöisesti melko vähän. Tämän vuoksi 2015 julkistustiedotteen ja katsausten tekstejä ei muutettu, mistä johtuen niissä olevat luvut voivat hieman poiketa uusittujen liitetaulukoiden luvuista.

Tietojen yhtenäisyys

Kuluttajabarometri kerää neljännesvuosittain tietoja kotitalouksien laitevarannoista. Tutkimusten otoskoon vaihteluista johtuvat tilastolliset virhemarginaalit huomioon ottaen tiedot ovat yhtenäisiä tässä tutkimuksessa esitettyjen kotitalouskohtaisten laitevarantotietojen kanssa. Tutkimukset täydentävät toisiaan joidenkin kysymyssisältöjen käsitteellisten erojen takia.


Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 029 551 3448, Perttu Melkas 029 551 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 14.12.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 13 2015, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston laatuseloste . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2015/13/sutivi_2015_13_2016-12-14_laa_001_fi.html