Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 24.4.2013

Suomalaiset yritykset ulkomailla, runsaat 4600 tytäryhtiötä 119 maassa vuonna 2011

Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa 4617 tytäryhtiöissä 119 maassa vuonna 2011. Henkilöstön määrällä mitattuna tytäryhtiötoiminta ulkomailla keskittyi Eurooppaan ja Aasiaan. Henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä runsaat 585 000 henkilöä, joista kolmannes työskenteli EU 15 -maissa, vajaa neljännes Aasiassa ja Oseaniassa ja reilu kuudennes EU 27 -maissa. Yksittäisistä maista eniten henkilöstöä oli Ruotsissa, Kiinassa, Venäjällä ja Intiassa. Tiedot perustuvat yrityksiltä kerättyihin tietoihin.

Henkilöstö tytäryhtiöissä ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2011

Henkilöstö tytäryhtiöissä ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2011

Suomalaiset tytäryhtiöt työllistivät eniten henkilöstöä EU 15 -maissa, yhteensä runsaat 185 500 henkilöä. Henkilöstön lukumäärän mukaan suurimmat toimialat EU 15 -maissa olivat kone- ja metallituoteteollisuus, 36 060 henkilöä, ja paperiteollisuus, 28 810 henkilöä. Toiseksi eniten henkilöstömäärällä mitattuna suomalaisia tytäryhtiöitä oli Aasiassa ja Oseaniassa, yhteensä vajaat 139 600 henkilöä. Aasiassa ja Oseaniassa eniten henkilöstöä työllistivät elektroniikka- ja sähköteollisuus, 80 500 henkilöä, sekä kone- ja metallituoteteollisuus, 30 260 henkilöä. EU 27 -maissa henkilöstön lukumäärä oli vajaat 98 000 henkilöä ja suurimmat toimialat tukku- ja vähittäiskauppa, 16 420 henkilöä, ja elektroniikka- ja sähköteollisuus, 15 820 henkilöä. Yksittäisistä maista henkilöstöä oli eniten Ruotsissa (71 320 henkilöä), Kiinassa (70 700 henkilöä), Venäjällä (50 970 henkilöä) ja Intiassa (41 440 henkilöä). Teollisuuden toimiala oli merkittävin työllistäjä suomalaisissa yrityksissä ulkomailla. Eniten henkilöstöä oli elektroniikka- ja sähköteollisuuden toimialojen tytäryhtiöissä, 156 590 henkilöä, sekä kone- ja metalliteollisuuden toimialojen tytäryhtiöissä, 106 450 henkilöä.

Tytäryhtiöt ulkomailla investoivat aineelliseen pääomaansa bruttomääräisesti yhteensä vajaat 3,9 miljardia euroa. Investoinneista 68 prosenttia tehtiin Euroopassa ja 18 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. EU-maissa eniten investoi paperiteollisuus, 471 miljoonaa euroa, ja EU:n ulkopuolisissa Euroopan maissa tukku- ja vähittäiskauppa, 104 miljoonaa euroa. Aasiassa ja Oseaniassa investoinnit keskittyivät elektroniikka- ja sähköteollisuuteen, 234 miljoonaa euroa, ja informaatio- ja viestintätoimialalle, 198 miljoonaa euroa. Yksittäisistä maista investointeja tehtiin eniten Ruotsissa, yhteensä 638,3 miljoonalla eurolla. Maailmanlaajuisesti paperiteollisuuden tytäryhtiöt investoivat eniten, yhteensä 564,1 miljoonalla eurolla.

Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli runsaat 171,2 miljardia euroa. Liikevaihto on konsolidoimaton eli luku sisältää mm. konserniyhtiöiden välisen konsernin sisäisen kaupan. Liikevaihdosta 43 prosenttia syntyi EU 15-maissa ja 21 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. EU 15 -maissa eniten liikevaihtoa syntyi tukku- ja vähittäiskaupassa, 19,3 miljardia euroa, ja paperiteollisuudessa, 15,8 miljardia euroa. Aasiassa ja Oseaniassa liikevaihdoltaan merkittävin toimiala oli elektroniikka- ja sähköteollisuus, 18,7 miljardia euroa. Toimialoista tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto 39,8 miljardia euroa, sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto 31,6 miljardia euroa, olivat maailmanlaajuisesti suurimmat.


Lähde: Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anna-Maija Paakki 09 1734 3640, tytaryhtiot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (309,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 24.4.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-4866. 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/stu/2011/stu_2011_2013-04-24_tie_001_fi.html