Sektorikohtainen katsaus vuoden 2019 toisen vuosineljänneksen tietoihin

Kotitaloudet

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo nousi 4,2 prosenttia vuoden 2019 toisella vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Suurimpia yksittäisiä menoeriä ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Vuodentakaisiin lukuihin verrattuna käytettävissä olevaa tuloa kasvattivat eniten saatujen palkansaajakorvauksen kasvu lähes 0,7 miljardilla eurolla, omaisuustulojen kasvu reilulla 0,7 miljardilla eurolla ja yrittäjätulojen kasvu arviolta noin 0,2 miljardilla eurolla. Saaduissa sosiaaliturvamaksuissa ei tapahtunut suurta muutosta edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Menopuolella suurin kasvu oli maksetuissa sosiaaliturvamaksuissa, jotka kasvoivat vajaan 0,5 miljardia euroa. Omaisuusmenot ja maksetut verot olivat lähes samalla tasolla edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Kulutusmenojen arvioidaan kasvaneen noin 400 miljoonaa euroa vuodentakaisiin lukuihin verrattuna.

Kun kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon lisätään saadut luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot, saadaan kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, joka on OECD:n suosittelema taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Luontoismuotoisilla yhteiskunnallisilla tulonsiirroilla tarkoitetaan mm. koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka julkisyhteisöt sekä kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tuottavat. Vuoden 2019 toisella vuosineljänneksellä oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti (nimellisesti) 3,4 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna (reaalisesti) 2,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli vuoden 2019 toisella neljänneksellä 1,9 prosenttia. Edellisellä vuosineljänneksellä säästämisaste oli -0,1 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien kulutusmenot ovat suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste vuoden 2019 toisella neljänneksellä oli 14,0 prosenttia käytettävissä olevasta tulosta eli 0,3 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisen vuosineljänneksen vastaava tieto. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista.

Kotitalouksia palvelevien, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat reilun 2 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet -sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Yrityssektorin voitot pysyivät edellisen neljänneksen tasolla

Vuoden 2019 toisella vuosineljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla, 32,7 prosentissa. Yritysten voittoaste on pitkään ollut kasvussa. Edellisen vuoden toisella neljänneksellä voittoaste oli 31,7 prosenttia. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Voittoaste ei muuttunut edellisestä neljänneksestä, koska yrityssektorin arvonlisäys ja palkansaajakorvaukset nousivat suhteellisesti yhtä paljon. Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä laski hieman edellisen neljänneksestä, 26,3 prosenttiin.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot pienenivät

Sektorin kausitasoitettu arvonlisäys vuoden toisella neljänneksellä kasvoi 0,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuotos kasvoi 7,1 prosenttia ja välituotekäyttö 13,6 prosenttia. Muutokset vuodentakaisiin arvoihin selittyvät pitkälti sektorilla tapahtuneilla kansainvälisillä konsernimuutoksilla. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä pieneni 8,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavan neljänneksen 739 miljoonasta eurosta 677 miljoonaan euroon. Palkansaajakorvaukset puolestaan kasvoivat 2,5 prosenttia vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä. Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikentyi hieman vuoden takaisesta

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat vuoden 2019 huhti-kesäkuussa 740 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat 940 miljoonaa euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen ylijäämä (nettoluotonanto) heikentyi 200 miljoonalla eurolla, ollen 1,8 miljardia. Alasektoreista sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämä koheni huomattavasti vuodentakaisesta, kun taas paikallishallinnon viime vuoden toisen neljänneksen ylijäämä painui nyt alijäämäksi. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista. Sulautetuilla kokonaistuloilla ja -menoilla tarkoitetaan virtoja, joista on eliminoitu julkisyhteisöjen alasektoreiden välisiä eriä. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä julkaistaan tarkempaa tilastoa, jossa alasektorit on eritelty: Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaiset sektoritilit .

Maksetut osingot painoivat vaihtotaseen alijäämäiseksi

Tavaroiden vienti Suomesta ulkomaille oli 16,4 miljardia vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Tavaroiden vienti oli lähes edellisvuoden vastaavan neljänneksen tasolla. Palveluiden vienti oli 7,2 miljardia, mikä oli 0,8 miljardia enemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden tuonti Suomeen oli 16,1 miljardia euroa. Vuoden takaisesta neljänneksestä tavaroiden tuonnin arvo kasvoi 0,6 miljardilla eurolla (4,2 prosentilla). Palveluiden tuonti oli 7,9 miljardia, mikä oli 0,5 miljardia enemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,3 miljardia alijäämäinen.

Omaisuustulot pitävät sisällän muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot. Vuoden 2019 toiselle neljännekselle ajoittui merkittävä määrä Suomesta ulkomaille maksettavia osinkoja, minkä vuoksi ulkomaille maksetut omaisuustulot olivat noin 2,8 miljardia suuremmat kuin ulkomailta saadut omaisuustulot. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat noin 0,5 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomaita saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu.

Vaihtotase oli 3,6 miljardia alijäämäinen vuoden 2019 toisella neljänneksellä.

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa sekä neljännen vuosineljänneksen julkaisussa maalis-huhtikuun vaihteessa. Nämä tarkentumiset johtuvat vuositilinpidon tietojen päivittymisestä. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 13.9.2019 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2018 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä, joskin lähdeaineistojen päivittyminen voi aiheuttaa hieman eroja vuositilinpidon edelliseen julkaisuun.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti: :

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä mittaava volyymi-indikaattori ja sen muutosprosentit löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 3. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jarkko Kaunisto 029 551 3551, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 27.9.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 2. vuosineljännes 2019, Sektorikohtainen katsaus vuoden 2019 toisen vuosineljänneksen tietoihin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sekn/2019/02/sekn_2019_02_2019-09-27_kat_001_fi.html