Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Sektoritilit neljännesvuosittain 2018, 1. vuosineljännes

Sektorikohtainen katsaus vuoden 2017 kolmannen vuosineljänneksen tietoinin

Kotitaloussektorin säästämisaste oli negatiivinen vuoden 2017 kolmannella vuosineljänneksellä

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuoden 2017 kolmannella vuosineljänneksellä 3,3 prosenttia (noin 900 miljoonaa euroa) edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Suurimpia yksittäisiä menoeriä ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Vuodentakaisiin lukuihin verrattuna käytettävissä olevaa tuloa kasvattivat lähinnä saatujen sosiaalietuuksien kasvu 0,3 miljardilla eurolla ja yrittäjätulojen kasvu arviolta noin 0,3 miljardilla euroa, sen sijaan omaisuustulot pienenivät noin 0,1 miljardia euroa vuodentakaiseen verrattuna. Menoista maksetut tuloverot laskivat vajaan 0,3 miljardia euroa, muissa menoerissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Korkotulot pienenivät edelleen, mutta korkomenot kasvoivat hieman. Kulutusmenot kasvoivat lähes 900 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna.

Kun kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon lisätään saadut luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot, saadaan kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, joka on OECD:n suosittelema taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Luontoismuotoisilla yhteiskunnallisilla tulonsiirroilla tarkoitetaan mm. koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka julkisyhteisöt sekä kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tuottavat. Vuoden 2017 kolmannella vuosineljänneksellä oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 2,5 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna 2,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä -1,3 prosenttia. Edellisellä vuosineljänneksellä säästämisaste oli -1,2 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien kulutusmenot ovat suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä oli 12,2 prosenttia käytettävissä olevasta tulosta eli sama kuin edellisen vuosineljänneksen vastaava tieto. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista.

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset pienenivät noin 4 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet -sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämis- ja investointiasteita.

Yrityssektorin voitot kasvoivat edellisestä neljänneksestä

Vuoden 2017 kolmannella vuosineljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste kasvoi 31,1 prosenttiin edellisen neljänneksen 29,4 prosentista. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Voittoaste kasvoi, koska yrityssektorin arvonlisäys kasvoi selvästi ja maksetut palkansaajakorvaukset pysyivät lähes ennallaan. Palkansaajakorvausten tasoon on vaikuttanut vuoden 2017 alusta lähtien työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen leikkaus. Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, kasvoi 0,1 prosenttiyksikköä edellistä vuosineljännestä korkeammalle tasolle 28,6 prosenttiin.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat vuoden takaisesta

Sektorin arvonlisäys kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 5 prosenttia viime vuoden vastaavasta neljänneksestä tuotoksen pysyessä ennallaan ja välituotekäytön laskiessa noin viisi prosenttia. Sektorilla tapahtuneiden kansainvälisten konsernimuutosten johdosta sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi merkittävästi ja oli 768 miljoonaa euroa. Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni hieman vuoden takaisesta

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat vuoden 2017 heinä-syyskuussa 200 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat 300 miljoonaa euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) heikkeni 100 miljoonalla eurolla. Alasektoreista valtion rahoitusasema parani hieman, kun taas kuntien ja sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkeni hieman. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista. Sulautetuilla kokonaistuloilla ja -menoilla tarkoitetaan virtoja, joista on eliminoitu julkisyhteisöjen alasektoreiden välisiä eriä. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä julkaistaan tarkempaa tilastoa, jossa alasektorit on eritelty: Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaiset sektoritilit.

Vaihtotase selvästi ylijäämäinen vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä

Käypähintainen tavaroiden vienti Suomesta ulkomaille oli 14,4 miljardia vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Tavaroiden vienti lisääntyi 1,3 miljardilla eurolla (10,3 prosenttia) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Palveluiden vienti oli 6,3 miljardia, mikä oli 0,5 miljardia enemmän kuin vuosi sitten. Käypähintainen tavaroiden tuonti Suomeen oli 13,7 miljardia euroa. Vuoden takaisesta neljänneksestä tavaroiden tuonnin arvo lisääntyi 0,9 miljardilla eurolla (6,7 prosenttia). Palveluiden tuonti oli 6,5 miljardia, mikä oli samalla tasolla kuin vuosi sitten. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,4 miljardia ylijäämäinen vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä.

Ulkomailta saadut omaisuustulot olivat noin 1,2 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuustulot. Omaisuustulot pitävät sisällän muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat noin 0,4 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomaita saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu.

Vaihtotase oli 1,4 miljardia ylijäämäinen vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä, kun vuosi sitten ylijäämä oli 0,2 miljardia.

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa sekä neljännen vuosineljänneksen julkaisussa maalis-huhtikuun vaihteessa. Nämä tarkentumiset johtuvat vuositilinpidon tietojen päivittymisestä. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 14.12.2017 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2016 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä, joskin lähdeaineistojen päivittyminen voi aiheuttaa hieman eroja vuositilinpidon edelliseen julkaisuun.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä mittaava volyymi-indikaattori ja sen muutosprosentit löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 3. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Tamminen 029 551 2460, Juha Martikainen 029 551 3225, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 20.12.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 3. vuosineljännes 2017, Sektorikohtainen katsaus vuoden 2017 kolmannen vuosineljänneksen tietoinin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.7.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sekn/2017/03/sekn_2017_03_2017-12-20_kat_001_fi.html

Jaa