Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Sektoritilit neljännesvuosittain 2017, 1. vuosineljännes

Laatuseloste: Sektoritilit neljännesvuosittain

1. Tilastotietojen relevanssi

Sektoritilit ovat osa kansantalouden tilinpitojärjestelmää. Kansantalouden tilinpito perustuu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT 2010) ja sen kanssa yhdenmukaiseen maailmanlaajuiseen System of National Accounts (SNA 2008) -järjestelmään. Suomessa kansantalouden tilinpito on laadittu EKT 2010 -järjestelmän mukaisesti alkaen heinäkuusta 2014. Tämä EKT 2010 -siirtymä koskee myös Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastoa. Lisätietoja EKT 2010-uudistuksesta.

Sektoritilit kuvaavat kansantaloutta institutionaalisten sektoreiden näkökulmasta. Sektoreita ovat yritykset, rahoituslaitokset, julkisyhteisöt, kotitaloudet, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sekä ulkomaat.

Sektoritilit muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jossa kuvataan ensin kotimaista tavaroiden ja palveluiden tuotantotoimintaa sekä sen synnyttämiä tuloja ja niiden jakautumista. Tulonjaon jälkeen kuvataan tulojen uudelleenjakoa mm. verotuksen, sosiaaliturvamaksujen ja tulonsiirtojen kautta sektoreiden välillä. Sektoritilin loppupuolella kuvataan näiden tulojen käyttöä sekä tulojen ja menojen erotuksena muodostuvaa velkaantumista tai luotonantoa muille sektoreille.

Euroopan Keskuspankki kokoaa kansallisista sektoritileistä yhdessä rahoitustilien kanssa euroalueen sektoritilit (Euro Area Accounts), jotka ovat tärkeässä asemassa muun muassa rahapolitiikan valmistelussa. Sektoritilit sisältävät keskeistä tietoa myös muun muassa kotitalouksien tuloista ja niiden käytöstä.

Neljännesvuosittaiset sektoritilit kuvaavat kansantaloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpidon sektoritilit. Neljännesvuosittaiset sektoritilit kuitenkin perustuvat suorien lähteiden sijaan indikaattoreihin ja ovat siten arvionvaraisempia kuin vuositilinpidon tiedot. Neljännesvuositiedot ovat myös osittain aggregoidumpia vuositilinpitoon verrattuna.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Sektoritilit muodostavat laajan, yhtenäisen kokonaisuuden, joka koostuu kunkin sektorin reaali- ja rahoitustileistä. Tämä tilasto keskittyy sektoritilien reaalipuoleen. Rahoitustilinpito tilastoi sektoritilien rahoituspuolen.

Sektoritilien reaalipuoli kuvaa kunkin sektorin tuotantoa, tulonmuodostusta, tulojen jakautumista, tulojen käyttöä ja velkaantumista/luotonantoa muille sektoreille. Sektoritilien yläosa, joka kuvaa tuotantoa ja tulonmuodostusta, on yhdenmukainen toimialoittaisen neljännesvuositilinpidon kanssa. Tuotannon ja tulonmuodostuksen jälkeen kuvataan tulojen uudelleenjakoa mm. verotuksen, sosiaaliturvamaksujen ja tulonsiirtojen kautta. Reaalipuolen tulojen ja menojen erotuksena muodostuu lopulta kullekin sektorille nettoluotonanto, joka kuvaa sektorin velkaantumista muille kotimaisille sektoreille tai ulkomaille. Tämä nettoluotonanto kuvaa sektorin rahoitusalijäämää tai -ylijäämää, joka näkyy sektoritilien rahoituspuolella (rahoitustilinpidossa) rahoitusvarallisuuden kasvuna tai vähenemisenä.

Neljännesvuosittaiset sektoritilit, kuten muukin kansantalouden tilinpito, ovat johdettua tilastointia. Niiden laadinta perustuu monenlaisiin taloudellista kehitystä kuvaaviin tilastoihin ja muihin lähdeaineistoihin.

Neljännesvuosittainen sektoritilinpito tuotetaan indikaattoreiden avulla. Tämä tarkoittaa, että sektoritilin erien kehitys pääsääntöisesti arvioidaan indikaattoreilla, joiden tulee seurata mahdollisimman hyvin niitä vuositilinpidon eriä, joita indikaattoreilla yritetään arvioida. Laskennassa näiden indikaattorien kehitys täsmäytetään vuositilinpidon lukuihin, jolloin neljännesvuosi- ja vuosisektoritilien erät ovat yhtenevät. Täsmäytys tehdään taloustoimittain yksi- tai moniulotteisella Denton-algoritmilla. Indikaattorien laadinnassa käytetään jonkin verran vuositilinpidon kanssa yhteisiä aineistoja, jolloin osa tiedoista on jo lähtökohtaisesti yhteneviä.

Kun aikasarjat on laskettu, ne kausitasoitetaan Tramo/Seats —menetelmällä. Taloustoimet kausitasoitetaan hieman alkuperäistä taloustoimitarkkuutta karkeammin. Kausitasoitusmenetelmä on ns. epäsuora. Tämä tarkoittaa, että taloustoimet kausitasoitetaan ensin, minkä jälkeen tasapainoerät, kuten käytettävissä oleva tulo ja säästö, lasketaan näiden kausitasoitettujen alaerien avulla. Kausitasoitettuja sarjoja ja trendisarjoja ei toistaiseksi enää tasapainoteta, vaan epätasapaino taloustoimien resurssien ja käytön välillä sallitaan. Tietokantataulu sisältää alkuperäiset sarjat, kausitasoitetut aikasarjat sekä trendisarjat. Lisätietoa kausitasoituksesta.

Sektoritilit lasketaan ainoastaan käypähintaisina. Kotitalouksien oikaistulle käytettävissä olevalle tulolle on kuitenkin laskettu erilliseen liitetaulukkoon hintojen muutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Neljännesvuosittaisten sektoritilien tiedot tarkentuvat pääosin kolmesta syystä. Ensinnäkin, laadinnassa käytettävät lähdeaineistot monesti tarkentuvat. Toiseksi, neljännesvuosittaisten sektoritilien tiedot täsmäytetään vastaamaan aina uusimpia käytettävissä olevia vuositilinpidon tietoja, jolloin kaikki muutokset vuositilinpidon sektoritileillä vaikuttavat myös neljännesvuosittaisiin sektoritileihin. Kolmanneksi, neljännesvuositilinpidon laadinnassa käytetyt täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmät käsittelevät koko aikasarjan yhtenä kokonaisuutena, jolloin lähdeaineiston tai vuositason muutos yhdellä neljänneksellä/vuodella tarkentaa yleensä myös sitä edeltävien neljännesten tietoja.

Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat ensijulkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, sillä vuositilinpidon tiedot tulevat lopullisiksi noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Tämän jälkeen tietojen tarkentuminen on yleensä vähäistä. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa, jolloin voidaan ensimmäisen kerran käyttää vuositilinpidon tuoreimpia heinäkuun tietoja. Tarkentumisten suuruusluokka näkyy revisiotaulukosta .

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Neljännesvuosittaiset sektoritilit julkaistaan noin kolme kuukautta kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Tiedot ovat ennakollisia ja niitä tarkennetaan aina uuden julkaisun yhteydessä. Tiedot täsmäytetään vastaamaan uusinta vuositilinpidon tietoa.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tiedot julkistetaan Tilastokeskuksen Internet-sivulla. Lisäksi tiedot ovat saatavilla Astika –tietokannasta.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Neljännesvuosittaisten sektoritilien aikasarjat alkavat vuodesta 1999. Tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia kaikkien EKT 2010:een ja SNA 98:aan perustuvien kansantalouden tilinpidon tietojen kanssa.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tiedot ovat alkuperäisten aikasarjojen osalta yhteneviä kansantalouden tilinpidon vuositilaston, julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilaston sekä neljännesvuositilinpidon kanssa. On kuitenkin mahdollista, että eroja noin kuukautta aikaisemmin julkaistavaan neljännesvuositilinpidon vastaavan vuosineljänneksen julkaisuun syntyy lähdeaineistojen päivittyessä .

Kausitasoitetut aikasarjat ja trendisarjat lasketaan yksinkertaisella menettelyllä suoraan alkuperäisistä aikasarjoista eikä niitä enää tasapainoteta tai täsmäytetä neljännesvuositilinpidon tietoihin. Kausitasoitusmallien mahdollisista eroista johtuen tilaston tiedot voivat näiden sarjojen osalta siten poiketa neljännesvuositilinpidon tiedoista. Koko kansantalouden aggregaatteja, kuten bruttokansantuotetta tarkasteltaessa Neljännesvuositilinpito —tilasto tarjoaa tarkimmat tiedot kausitasoitettujen sarjojen ja trendisarjojen osalta.

Sektorien rahoitusaseman muutosta kuvaavaa nettoluotonantoa/-ottoa ei tasapainoteta rahoitustilien vastaavan käsitteen, nettorahoitustaloustoimien kanssa, vaan tilastollinen ero näiden erien välillä sallitaan.

Neljännesvuosittaiset sektoritilit ovat johdettua tilastointia, jossa yhden tiedon arviointiin käytetään monia eri lähdetilastoja. Kansantalouden tilinpito on kokonaisvaltainen ja yhtenäinen tilasto talouden kehityksestä. Tästä johtuen tilinpidon tiedoissa on eroja yksittäisiin lähdetilastoihin verrattuna.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Tamminen 029 551 2460, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 16.3.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 4. vuosineljännes 2016, Laatuseloste: Sektoritilit neljännesvuosittain . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.8.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sekn/2016/04/sekn_2016_04_2017-03-16_laa_001_fi.html

Jaa