1. Uusien tietolähteiden hyödyntäminen laski hieman kotitalouksien velkaantumisastetta

Rahoitustilinpidossa kotitalouksien laskennallinen osuus asunto-osakeyhtiöiden lainakannasta kirjataan kotitaloussektorin lainavelaksi. Tietoa kotitalouksien osuudesta asuntoyhtiöiden lainoista ei ole suoraan saatavilla, joten kyseessä on laskennallinen osuus. Tähän asti käytössä ollut malli laskennallisen osuuden määrittämiseksi perustui siihen, että taloyhtiöiden lainakannasta tehtävä siirto kotitalouksille pohjautui taustatietoon aravalainoista ja korkotuetuista lainoista. Malli oli staattinen ja perustui pitkälti silloiseen toimintaympäristöön ja sen oletukset ovat erkaantuneet vähä vähältä yhä kauemmaksi markkinoilla tapahtuvasta kehityksestä.

Malli ei ole pystynyt riittävästi arvioimaan asuntosijoitusrahastojen, asuntosijoituksia tekevien yritysten ja muiden institutionaalisten sijoittajien merkityksen kasvua asuntojen omistajina. Tähän asti käytössä olleessa mallissa ei myöskään ole pystytty ottamaan riittävästi huomioon viimeisimpiä käytettävissä olevia lähdeaineistoja. Tästä syystä kotitalouksien velkojen kokonaismäärä ja sen kasvuvauhti ovat näyttäytyneet kotitalouksien tiedoissa liian suurina.

Kansantalouden tilinpidon syyskuun aikasarjatarkistuksen yhteydessä rahoitustilinpdossa on alettu hyödyntämään uusia lähteitä kotitalouksien taloyhtiölainaosuuden laskennassa. Uudessa mallissa jyvitetään laskennallinen osuus kotitalouksille kuuluvasta taloyhtiölainaosuudesta kotitalouksien lainavelaksi. Malli ottaa huomioon Suomen Pankin rahalaitosten tasetietojen lisäksi aiempaa kattavammin Tilastokeskuksen yritystietokannan sisältämiä tilinpäätöstietoja, verottajan varainsiirtoveroaineiston ja elinkeinoveroaineiston. On hyvä huomioida, ettei näitä kaikkia lähdeaineistoja yhdessä ole voitu aikaisemmin riittävän kattavasti käyttää.

Uudella menetelmällä laskettaessa kotitalouksien osuus taloyhtiölainoista on hieman pienempi kuin vanhalla menetelmällä. Ero kotitalouksien osuudesta taloyhtiölainoista pienenee vanhan ja uuden menetelmän välillä vuodesta riippuen 1–6 miljardia euroa. Ero menetelmien välillä on ollut suurimmillaan vuosien 2015–2017 välillä, jolloin uudiskerrostaloasuntojen aloitusmäärien kasvuvauhti lähti merkittävään nousuun. Vuoden 2018 neljänneksillä ero menetelmien välillä on laskenut hieman ja vakiintunut viiden miljardin euron tasolle. Taloyhtiölainaosuuden muutoksella on vaikutusta kotitalouksien velkaantumisasteeseen 1–4 prosenttiyksikköä vuodesta riippuen.

Kotitalouksien ulkomailta ottama velka on jäänyt aikaisemmin tilastojen ulkopuolelle eikä rahoitustilinpidon lähdeaineistot ole sisältäneet tietoa ulkomaisten toimijoiden myöntämistä lainoista. Ulkomaisten lainojen kasvuvauhti viime vuosina on ollut merkittävää ja tästä on saatu uutta aineistoa Suomen Pankista. Rahoitustilinpidossa on nyt ensimmäisen kerran huomioitu kotitalouksien velkaantuminen ulkomaille, joka on vuoden 2019 toisella neljänneksellä noin 2,2 miljardia euroa. Tämä ulkomaisten lainojen aikasarjakorjaus osaltaan kaventaa taloyhtiölainojen laskentatavan menetelmäuudistuksen myötä tapahtuvaa muutosta kotitalouksien velkaantumisasteessa suhteessa aikaisempaan aikasarjaan.

Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa

Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa
Kaikkiaan kotitalouksilla oli rahoitusvaroja 304 miljardia euroa vuoden 2018 lopussa. Kasvua rahoitusvaroihin vuonna 2018 tuli 1,5 miljardia. Näistä 92 miljardia oli talletuksia, 83 miljardia noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, 55 miljardia vakuutus- ja eläkesaamisia, 33 miljardia pörssiosakkeita ja 23 miljardia rahasto-osuuksia. Muita rahoitusvaroja kotitalouksilla oli 18 miljardin euron arvosta. Kotitalouksien asunto-osakkeita ei tilastoida rahoitustilinpidossa kotitalouksien rahoitusvaroiksi, vaan ne ovat osa muita varoja eli reaalivaroja.

Kotitalouksien velkojen kasvutahti jatkui lähes entisenlaisena. Asuntolainojen ja muiden lainavelkojen määrä ylsi vuoden lopussa 150 miljardiin euroon. Kotitalouksien velkaantumisaste eli lainavelkojen suhde neljän viimeisimmän vuosineljänneksen yhteenlaskettuihin käytettävissä oleviin tuloihin nousi 127,2 prosenttiin vuoden 2018 lopussa.

1.1 Julkisyhteisöjen varallisuusasema heikkeni selvästi

Julkisyhteisöjen varallisuusasema heikkeni selvästi vuonna 2018. Nettorahoitusvarat laskivat 120,8 miljardiin euroon, mikä on 9,5 miljardia euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Varallisuusaseman lasku selittyy sosiaaliturvarahastoihin kuuluvien työeläkelaitosten nettorahoitusvarojen laskulla. Samaan aikaan myös valtionhallinto- ja paikallishallintosektorin nettorahoitusvarat laskivat. Muiden sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarat puolestaan olivat kasvussa. Seuraavissa kappaleissa käydään läpi julkisyhteisöjen nettorahoitusvarojen kehitys tarkemmin.

Vuoden 2018 lopussa valtionhallinnon nettorahoitusvarojen taso oli -67,0 miljardia euroa, mikä on 1,7 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2017 lopussa. Nettorahoitusvarojen laskun taustalla on talletuskannan lasku sekä velkakannan kasvu.

Paikallishallinon nettorahoitusasema kääntyi uudestaan laskuun vuoden 2018 aikana. Nettorahoitusvarat olivat -4,6 miljardia euroa vuoden 2018 lopussa. Nettorahoitusaseman heikkenemiseen vaikutti erityisesti pitkäaikaisten lainavelkojen kasvu.

Työeläkelaitoksilla oli rahoitusvaroja 196,3 miljardin euron arvosta. Rahoitustilinpidon mukaisia velkaeriä oli samaan aikaan 6,4 miljardia euroa, joten työeläkelaitosten nettorahoitusvarojen määrä oli 190 miljardia. Nettorahoitusvarat laskivat 6,6 miljardilla eurolla edellisestä vuodesta. Suurin syy nettorahoitusvarojen laskuun oli vuoden 2018 viimeisen kvartaalin negatiivinen markkinakehitys. Noteerattujen osakkeiden markkina-arvo laski koko vuoden aikana 3,9 miljardia euroa. Vastaava muutos sijoitusrahasto-osuuksien osalta oli yhteensä 2,2 miljardia euroa negatiivinen. Sijoitusrahasto-osuuksiin virtasi nettomääräisesti lisää varoja 1,4 miljardia euroa. Hiukan yli puolet työeläkelaitosten rahoitusvaroista on sidottuna rahasto-osuuksiin. Noteerattuja osakkeita työeläkeyhtiöt hankkivat nettomääräisesti 1,2 miljardin euron edestä lisää. Talletuksista virtasi varoja pois nettomääräisesti 2,3 miljardin arvosta vuoden 2018 aikana. Velkapaperisijoitusten sijoitusvirta jäi negatiiviseksi 1,2 miljardin verran ja lisäksi ne tuottivat 0,8 miljardin euron edestä hallussapitotappiota.

Muiden sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarallisuusasema puolestaan koheni 0,6 miljardia euroa edellisvuodesta. Nettorahoitusvarojen taso oli 2,5 miljardia euroa vuoden 2018 lopussa. Muiden sosiaaliturvarahastojen liikkeeseen laskemien velkapapereiden kokonaismäärä markkinoilla laski 0,3 miljardilla eurolla ja niiden sijoitukset muiden liikkeeseen laskemiin velkapapereihin kasvoivat 0,2 miljardin euron verran.

1.2 Yritykset vähensivät velkarahoitusta

Yritysten velkarahoitus väheni vuoden 2018 aikana hieman yli 7 miljardilla eurolla. Velkarahoituksella tarkoitetaan lainavelkoja ja velkapaperimuotoista rahoitusta yhteensä. Yritysten lainavelkojen ja velkapaperien kanta väheni vuoden aikana 249 miljardista 241 miljardiin euroon. Väheneminen tuli lähinnä lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen puolelta. Yrityssektori on tässä yhteydessä rajattu niin, ettei se sisällä rahoitus- ja vakuutuslaitoksia eikä asunto-osakeyhtiöitä tai muita asuntoyhteisöjä.

1.3 Kotimaisten sijoitusrahastojen kuusi vuotta jatkunut kasvu kääntyi laskuun

Kotimaisten sijoitusrahastojen kuusi vuotta jatkunut kasvu kääntyi laskuun vuonna 2018. Sijoitusrahastot pienentyivät yhteensä 8 miljardia euroa vuoden takaiseen verrattuna. Rahastojen hallussapitotappiot selittävät noin 7 miljardia euroa varojen vähentymisen vuosimuutoksesta, vaikka erityisesti kolmannella ja neljännellä neljänneksellä myös noteerattuja osakkeita ja rahasto-osuuksia vähennettiin merkittävästi.

Suomen talletuspankkisektorilla vuonna 2018 tapahtunut merkittävä liikepankin toimintojen uudelleenjärjestely selittää valtaosan suurista vuosimuutoksista rahoituslaitosten tase-erissä. Vuoden aikana tapahtuneen järjestelyn myötä Suomen talletuspankkisektorin koko suhteessa talouden kokoon kasvoi eurooppalaisessa tarkastelussa suurimpien joukkoon.

1.4 Vakuutuslaitosten vastuut laskivat

Vakuutuslaitosten vakuutus- ja eläkevastuut laskivat 2,1 miljardilla eurolla 59,8 miljardiin euroon. Laskua selittää henkivakuutukseen ja annuiteettiin perustuvien vastuiden 2,2 miljardin euron lasku. Vahinkovakuutustekninen vastuuvelka kasvoi 0,1 miljardilla eurolla, kun taas eläkevastuut laskivat saman verran vuoden 2018 aikana.

Vakuutuslaitosten rahoitusvarat laskivat vuodessa 75,8 miljardista eurosta 72,1 miljardiin. Erityisesti osuudet sijoitusrahastoissa laskivat 40,8 miljardista 38,2 miljardiin euroon. Sijoitusrahasto-osuudet vastasivat 53 prosenttia vakuutuslaitosten rahoitusvaroista. Pitkäaikaisia velkapapereita vakuutuslaitoksilla oli hallussaan 16,8 miljardin euron edestä, mikä on lähes edellisen vuoden tasolla. Talletusvarat laskivat 0,7 miljardia euroa 3,2 miljardiin euroon.

1.5 Ulkomainen omistusosuus suomalaisissa pörssiosakkeissa nousi 53 prosenttiin

Ulkomaisten tahojen nettomääräiset sijoitukset Suomeen lisääntyivät 28 miljardilla eurolla vuonna 2018. Merkittävimmät nousut näkyivät talletuksissa, 11 miljardia, ja lyhyt- ja pitkäaikaisissa velkapapereissa, 14 miljardia. Talletussaamisten ja -velkojen muutokset liittyivät pääosin kotimaisten ja ulkomaisten rahalaitosten välisiin operaatioihin. Ulkomaiset sijoittajat lisäsivät viime vuonna omistuksiaan lisäksi noteeratuissa osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa. Ulkomaisen pörssiomistuksen arvo suomalaisista noteeratuista osakkeista oli vuoden 2018 lopussa 121 miljardia euroa. Ulkomaisen omistuksen osuus kotimaisten pörssiosakkeiden arvosta oli hieman yli 53 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli hieman yli 50 prosenttia.

Ulkomaille oli vuoden 2018 lopussa sijoitettu suomalaisten kotimaisten sektorien rahoitusvaroja lähes 750 miljardia euroa. Ulkomaisista sijoitusinstrumenteista erityisesti talletukset, osakkeet ja rahasto-osuudet olivat kotimaisten sijoittajien suosiossa vuonna 2018. Suomalaisilla yksiköillä oli hallussaan vuoden lopussa 55 miljardin arvosta ulkomaisia noteerattuja osakkeita ja 106 miljardin arvosta kotimaisia noteerattuja osakkeita. Ulkomaisia rahasto-osuuksia suomalaiset omistivat 128 miljardilla ja kotimaisia 94 miljardin euron edestä. Nettomääräiset sijoitukset ulkomaisiin rahastoihin olivat lähes 3 miljardia euroa, mutta hallussapitotappioiden vuoksi suomalaisten omistamien ulkomaisten rahasto-osuuksien kanta pysyi lähes edellisvuoden tasolla ja oli vuoden lopussa 128 miljardia euroa.

1.6 Yksityisen sektorin velka väheni

Yksityisen sektorin velan suhde bruttokansantuotteeseen väheni 6,5 prosenttiyksikköä 178,6 prosenttiin. Yksityisen sektorin velkaan luetaan yritysten, kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen lainavelat ja velkapaperimuotoiset velat. Yksityisen sektorin velkakanta oli yhteensä 419 miljardia euroa vuoden 2018 lopussa.

Kuvio 2. Yksityisen sektorin sulauttamaton velka suhteessa bruttokansantuotteeseen

Kuvio 2. Yksityisen sektorin sulauttamaton velka suhteessa bruttokansantuotteeseen

Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tuomas Koivisto 029 551 3329, Timo Ristimäki 029 551 2324, rahoitus.tilinpito@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 27.9.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rahoitustilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-4886. 2018, 1. Uusien tietolähteiden hyödyntäminen laski hieman kotitalouksien velkaantumisastetta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rtp/2018/rtp_2018_2019-09-27_kat_001_fi.html