Julkaistu: 2.6.2020

Aikuisista perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 76,8 prosenttia naisia

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2019 viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 10 600 uhria, mikä on 7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Aikuisiin kohdistuneesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puolet oli avio- tai avopuolisoiden välistä. Aikuisista uhreista 76,8 prosenttia oli naisia. Kaikista uhreista alaikäisiä oli 24,6 prosenttia.

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta uhrin sukupuolen mukaan, yli 18–vuotiaat uhrit, vuosina 2009–2019

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta uhrin sukupuolen mukaan, yli 18–vuotiaat uhrit, vuosina 2009–2019

Vuonna 2019 viranomaisten tietoon tuli 10 600 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta, mikä on 7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Näiden uhreista aikuisia oli 75 prosenttia. Lapsia oli 24,6 prosenttia ja 0,3 prosentilla iästä ei ole tietoa. Aikuisista uhreista 76,8 prosenttia oli naisia. Kaikista epäillyistä 78,2 prosenttia oli miehiä. Tilastossa on vain viranomaisten tietoon tulleet tapaukset, läheskään kaikkea perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei ilmoiteta viranomaisille.

Vuonna 2019 ilmoitetusta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta 37,8 prosenttia oli avio- ja avopuolisoiden välistä väkivaltaa, tämä on 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2018. Osuus on hieman laskenut verrattuna 2010-luvun alkuun. Vuonna 2019 hieman alle kuudesosa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta tapahtui entisten avio- tai avopuolisoiden välillä. Avio- ja avopuolisoiden sekä entisten avio- ja avopuolisoiden välisessä väkivallassa uhri oli nainen hieman yli 80 prosentissa tapauksista. Avio- ja avopuolisoiden sekä entisten avio- ja avopuolisoiden välinen väkivalta lisääntyi edellisvuodesta runsaalla 300 tapauksella (6,4 prosentilla). Vuonna 2019 tuli ilmi 5 700 tapausta. Tässä tilastossa henkilöt katsotaan entiseksi avopariksi, jos he ovat asuneet yhdessä tilastovuotta edeltävänä vuotena, mutta eivät enää tilastovuonna.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrit 2009–2019

Uhrin ja epäillyn suhde 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Yhteensä 5 809 6 657 10 224 10 602 9 418 8 862 9 741 9 911 9 558 9 888 10 581
Epäilty uhrin vanhempi 1 038 1 418 1 852 2 282 1 825 1 773 2 316 2 236 2 179 2 395 2 573
...Epäilty uhrin biologinen tai ottoisä 716 913 1 217 1 458 1 154 1 111 1 396 1 353 1 311 1 438 1 576
...Epäilty uhrin biologinen tai ottoäiti 260 377 508 699 568 567 795 759 757 830 893
...Epäilty uhrin perheessä vanhempi, ei biologinen 62 128 127 125 103 95 125 124 111 127 104
Sisarukset 297 329 575 576 591 492 518 512 499 468 593
Lapsi kohdistanut vanhempaansa 286 353 517 506 483 501 474 507 490 566 615
Puolisoiden välinen yhteensä 2 593 2 704 4 442 4 419 3 821 3 566 3 655 3 814 3 448 3 685 4 003
...Avopuoliso 983 991 1 650 1 642 1 427 1 360 1 620 1 632 1 456 1 532 1 671
...Aviopuoliso 1 610 1 713 2 792 2 777 2 394 2 206 2 035 2 182 1 992 2 153 2 332
Entinen aviopuoliso 513 594 921 895 846 817 803 870 871 856 876
Entinen avopuoliso 625 668 966 1 013 937 880 893 830 842 802 808
Muu samassa taloudessa asuva 34 44 50 61 58 58 252 296 322 351 327
Serkukset 18 35 32 38 36 25 30 22 20 33 29
Uhrilla ja epäillyllä yhteinen lapsi 405 512 869 812 821 750 800 824 887 732 757

Vanhempien lapsiinsa kohdistama tilastoitu perhe- ja lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt. Vuonna 2019 vanhempien lapsiinsa kohdistamaa väkivaltaa tuli tietoon 2 600 tapausta, mikä on 24,3 prosenttia kaikesta tietoon tulleesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Vuoteen 2018 verrattuna kasvua on 200 tapausta. Sisaruksien välistä väkivaltaa tuli ilmi vajaat 600 tapausta. Näistä vajaassa 30 prosentissa tapauksista uhri oli alaikäinen.

Täysi-ikäiset uhrit

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 7 900 oli aikuisia. Heistä hieman yli puolet oli 25–44-vuotiaita. Uhreista 76,8 prosenttia oli naisia. Naisten osuus on laskenut vuodesta 2009 vajaat 5 prosenttiyksikköä. Epäillyistä puolestaan 82,2 prosenttia oli miehiä. Miesepäiltyjen osuus on laskenut vajaat 4 prosenttiyksikköä vuodesta 2009. Miesuhrien kohdalla myös epäilty oli mies kolmanneksessa tapauksista. Vastaavasti naisuhrien kohdalla myös epäilty oli nainen vain 4 prosentissa tapauksista.

Vuonna 2019 aikuisiin kohdistuneesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puolet oli avio- tai avopuolisoiden välistä. Osuus nousi prosenttiyksikön edellisvuodesta. Puolisoiden välisestä väkivallasta 58 prosenttia on aviopuolisoiden välistä ja 42 prosenttia avopuolisoiden välistä. Aviopuolisoiden välisen väkivallan osuus on kymmenen vuoden aikana laskenut 4 prosenttiyksikköä. Miesuhreilla epäilty on uhrin nykyinen avio- tai avopuoliso noin 40 prosentissa tapauksia ja naisuhreilla hieman yli puolella.

Entisten avio- ja avopuolisoiden välistä väkivaltaa oli 21 prosenttia kaikesta aikuisiin kohdistuneesta väkivallasta. Tässä entisellä avopuolisolla tarkoitetaan tilastovuotta edeltävänä vuonna, mutta ei tilastovuonna avoliitossa asuneita.

Näiden lisäksi 10 prosentissa tapauksista uhrilla ja epäillyllä oli yhteinen lapsi. Myös nykyisilla tai entisillä avio- ja avopareilla voi olla yhteinen lapsi, mutta tässä tarkastelussa on ensisijaisesti päätelty avio- ja avoparit ja vasta sen jälkeen katsottu, onko uhrilla ja epäillyllä yhteistä lasta.

Miesuhreilla hieman yli 10 prosentissa tapauksista epäilty oli uhrin sisar tai veli.

Aikuisiin kohdistuneesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta noin 75 prosenttia oli pahoinpitelyitä. Noin 20 prosenttia oli laittomia uhkauksia. Miehillä pahoinpitelyiden osuus on hieman suurempi ja laittomien uhkauksien hieman pienempi kuin naisilla. Seksuaalirikosten osuus tietoon tulleesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta on noin 1 prosentti.

Alaikäiset uhrit

Vuonna 2019 tietoon tulleista perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 2 600 oli alle 18–vuotiaita. Alaikäisten uhrien osuus on noussut vuoden 2009 noin 18 prosentista vajaaseen 25 prosenttiin. Alaikäisten uhrien tilastoitu määrä on kasvanut osittain lainmuutosten myötä. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Lisäksi huhtikuun 2015 alussa tuli voimaan lastensuojelulain muutos (1302/2014), jolla laajennettiin ilmoitusvelvollisuutta tilanteissa, joissa on syytä epäillä lapsen henkeen tai terveyteen kohdistunutta rikosta.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan alaikäiset uhrit 2009–2019

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan alaikäiset uhrit 2009–2019

Alaikäisiin kohdistuneesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta 96 prosenttia oli täysi-ikäisten tekemää. Aikuisten alaikäisiin kohdistamista teoista 65 prosenttia oli miesten tekemiä vuonna 2019. Miesten osuus tekijöinä on laskenut vuoden 2009 lähes 75 prosentista.

Alaikäisistä uhreista 52,2 prosenttia oli poikia. Poikien osuus on noussut vuodesta 2009 muutaman prosenttiyksikön. Alle 10–vuotiaista uhreista poikia on hieman alle 60 prosenttia. Tyttöjen osuus kasvaa uhrin iän kasvaessa: 10–14–vuotiaista uhreista jo hieman yli 50 prosenttia ja 15–17–vuotiaista hieman yli 60 prosenttia on tyttöjä.

Kaikista alaikäisistä uhreista 21 prosenttia oli alle 5-vuotiaita, 40 prosenttia oli 5–9-vuotiaita, 26 prosenttia 10–14-vuotiaita ja 13 prosenttia oli 15–17-vuotiaita.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toistuvuus

Vuonna 2019 tietoon tuli 10 600 perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapausta ja näissä oli 8 000 eri uhria. Uhreista 1 700 eli 20 prosenttia oli henkilöitä, jotka joutuivat perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhriksi useammin kuin yhden kerran vuonna 2019. Aikuisia toistuvan väkivallan uhreja oli 1 500, joista yli 90 prosenttia oli naisia.

Vuosien 2009–2019 aikana perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneista 66 000 henkilöstä 9 400 oli henkilöitä, jotka ovat olleet poliisin tietoon tulleen perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrina vähintään kahtena eri vuonna ja 2 300 vähintään kolmena eri vuonna. Aikuisista vähintään kahtena vuonna uhriksi joutui noin 8 000, joista 83 prosenttia oli naisia. Vähintään kolmena vuonna uhriksi joutuneista aikuisista naisia oli 89 prosenttia. Alaikäisiä useampana vuonna uhriksi joutuneita oli hieman alle 1 200.

Aineisto

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta-aineisto on muodostettu rekisteritietojen pohjalta poliisille ilmoitetuista rikoksista. Poliisin Patja-järjestelmän rikosilmoitusaineiston uhrille ja epäillylle on yhdistetty Tilastokeskuksen aineistoista kotipaikkatietoja, tieto perheasemasta sekä lapsista, vanhemmista, aviopuolisosta ja rekisteröidystä puolisosta. Perheaseman ja asuintietojen perusteella on päätelty asuvatko uhri ja epäilty avoliitossa. Rekisteriaineistojen tiedot ovat tilastovuoden tietoja. Aineistossa on myös huomioitu sellaiset tapaukset, joissa uhri ja epäilty ovat tilastovuotta edeltävänä vuonna asuneet avoliitossa. Tilastoaineistoon on lisätty tarkastelu siitä, onko uhrilla ja epäillyllä yhteinen lapsi. Mikäli uhri ja epäilty ovat keskenään avo- tai avioliitossa tai ovat entinen avio- tai avopari, he kuuluvat ensisijaisesti näihin luokkiin ja vasta sen jälkeen tarkastellaan, onko uhrilla ja epäillyllä yhteistä lasta.

Vuodesta 2015 lähtien on myös huomioitu, ovatko uhri ja epäilty asuneet samassa asunnossa jonakin tilastovuoden kuukautena. Samassa asunnossa asuneista on muodostettu avopareja, jos molemmat ovat yli 18–vuotiaita, vastakkaista sukupuolta ja heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta. Tilastoon on poimittu kaikki tilastovuonna ilmoitetut rikokset, joten rikos on voinut tapahtua myös aiempana vuonna. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvinä rikoksina huomioidaan rikoslain 20 luvun seksuaalirikoksien ja 21 luvun henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikoksien lisäksi vapaudenriisto (RL 25:1–2§), laiton uhkaus (25:7§), vainoaminen (25:7a§), pakottaminen (25:8§) ja ihmiskauppa (25:3§). Lisäksi huomioidaan ryöstö (31:1§) ja kiristysrikokset (31:3§).


Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, kimmo.haapakangas@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (297,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 2.6.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. 15 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.7.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rpk/2019/15/rpk_2019_15_2020-06-02_tie_001_fi.html