1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1.1. Tiivistelmä

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2017 koko maassa kaikkiaan 861 900 rikosta ja rikkomusta, mikä oli 38 500 rikosta ja rikkomusta (4,7 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu johtuu lähinnä liikennerikkomuksien (ylinopeuksien) määrän kasvusta. Tietoon tulleista rikoksista 438 400 oli rikoslakirikoksia eli rikoksia, jotka on määritelty rikoslaissa. Rikoslakirikosten määrä väheni 28 500 (6,1 prosenttia) vuoteen 2016 verrattuna. Tietoon tulleiden rikoslakirikosten määrä on laskenut vuodesta 2011, jolloin tietoon tuli 531 800 rikosta. Vuoden 2017 aikana selvitettiin yhteensä 272 900 rikoslakirikosta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 285 400. Rikoslakirikoksien selvitysprosentti nousi 1,2 prosenttiyksikköä 61,1 prosentista 62,3 prosenttiin. Kaikista tietoon tulleista rikoksista ja rikkomuksista selvitettiin 644 500. Suurin osa rikoslain ulkopuolella olevista rikkomuksista muodostuu liikennerikkomuksista, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta ja ajoneuvorikkomuksesta.

Valtaosa rikoksista ja rikkomuksista oli poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 15 000 rikosta, mikä on 1,7 prosenttia kaikista viranomaisten tietoon tulleista rikoksista ja rikkomuksista. Tullin tietoon tuli 9 300 rikosta ja rikkomusta, mikä oli 2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 5 700 rikosta ja rikkomusta, mikä oli 5 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista noin neljännes oli alkoholirikoksia tai -rikkomuksia sekä huumausainerikoksia.

Maakunnittain tarkasteltuna rikoslakirikosten määrä lisääntyi Etelä-Karjalan (+12,0 %) ja Pohjois-Savon (+3,4 %) maakunnissa. Rikosten määrä väheni suhteellisesti eniten Ahvenanmaan (-16,3 %) ja Varsinais-Suomen (-9,6 %) maakunnissa.

Väkilukuun suhteutettuna eniten rikoksia tuli ilmi Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Koko maassa tuli ilmi 7 966 rikosta 100 000 asukasta kohden, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 8 508.

Kuvio 1. Rikoslakiikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2017

Kuvio 1. Rikoslakiikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2017

Identiteettivarkaudesta kirjattiin vuoden 2017 aikana 4 000 rikosilmoitusta, mikä on 700 tapausta enemmän kuin edellisvuonna. Identiteettivarkaus lisättiin rikoslakiin 4.9.2015. ja vuoden 2015 aikana identiteettivarkaudesta kirjattiin 518 rikosilmoitusta. Vuoden 2017 aikana selvitettiin 1 800 identiteettivarkautta.

1.2. Omaisuusrikokset

Omaisuusrikoksia tuli vuonna 2017 tietoon 210 800, mikä oli 8,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Omaisuusrikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkausrikokset (varkaus RL 28:1, törkeä varkaus RL 28:2 ja näpistys RL 28:3). Niitä ilmeni 125 400, mikä oli 4,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Varkausrikoksien määrä on ollut pääosin laskusuunnassa koko 2000–luvun. Vuonna 2017 varkauksia (RL 28:1) kirjattiin 60 150 eli 6,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeitä varkauksia (RL 28:2) kirjattiin 2 900, mikä on 13,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Näpistyksiä (RL 28:3) tuli tietoon 62 400 eli 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Kolmannes kaikista varkausrikoksista (44 900 rikosta) oli myymälävarkauksia ja -näpistyksiä. Vuoteen 2016 verrattuna myymälävarkauksien ja -näpistyksien määrä laski 4,1 prosenttia.

Vuonna 2017 murtoja (luvatta tunkeutuen tehty varkaus, törkeä varkaus ja näpistys) tuli ilmi 29 800, mikä oli 10,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Vapaa-ajan asuntoihin tehdyt murrot lisääntyivät 23,2 prosenttia. Niitä tuli vuonna 2017 ilmi 1 500. Vapaa-ajan asuntoihin tehtyjen murtojen määrä vaihtelee paljon vuosittain, esimerkiksi vuonna 2014 niitä tehtiin 1 840. Asuntomurrot vähenivät 20 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 3 260. Moottoriajoneuvomurrot vähenivät 11,6 prosenttia.

Kuvio 2. Murtorikokset kohteen mukaan, %

Kuvio 2. Murtorikokset kohteen mukaan, %

Omaisuusrikoksista kuudennes oli vahingontekoja. Niitä tuli ilmi 33 500, mikä oli 4,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Vahingontekojen määrä on ollut laskussa muutaman viime vuoden ajan. Vahingonteoista runsas puolet tehdään yleisellä paikalla.

Petoksia (petos RL 36:1, lievä petos RL 36:3, törkeä petos RL 36:2) tuli ilmi 23 400, mikä oli 6,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Petokset muodostavat noin kymmenyksen omaisuusrikoksista. Maksuvälinepetoksia tuli ilmi 6 700, mikä oli 55,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016, jolloin niitä tuli ilmi poikkeuksellisen paljon. Sekä petoksien että maksuvälinepetoksien määrä on ollut pääosin kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2017 tuli tietoon kaikkiaan 1 230 kirjanpitorikosta ja velallisen rikosta, mikä oli 1 prosentti vähemmän kuin vuonna 2016. Väärennysrikoksia (väärennys, lievä väärennys, törkeä väärennys, väärennysaineen hallussapito RL 33:1-4) tuli ilmi 2 000, mikä oli 23,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Tilastoitujen väärennysrikoksien määrä on ollut laskusuunnassa miltei koko 2000–luvun. Vuonna 2010 niitä tuli ilmi 4 600 ja vuonna 2000 tuli ilmi 6 200 tapausta.

Ryöstöjä ilmoitettin 1 640, mikä oli 2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Ryöstöistä 16,1 prosenttia oli törkeitä. Vuonna 2017 ryöstörikoksista 1 180 eli 72 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla.

Kuvio 3. Omaisuusrikoksien osuudet, %

Kuvio 3. Omaisuusrikoksien osuudet, %

Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksien (RL 28:9) määrä on miltei puolittunut vuodesta 2010. Kasvua on ollut lähinnä moottoripyörävarkauksien määrässä: 11 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna ja 18 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna.

Taulukko 1. Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksien kohteet RL 28:9 vuosina 2010-2017

Käyttövarkauden kohde 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Yhteensä 8 786 9 464 6 821 6 126 5 953 5 887 5 253 4 868
Auto 6 045 5 996 4 335 3 645 3 511 3 718 3 253 2 937
Mopo 1 770 2 116 1 631 1 560 1 524 1 244 1 088 929
Moottoripyörä 654 1 021 629 656 681 722 694 770
Vene/alus 39 32 31 34 19 19 21 34
Muu moottorikulkuneuvo 278 299 195 231 218 184 197 198

Taulukko 2. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2017

Maakunta Kaikki omaisuus- rikokset Murrot Moottori- ajoneuvon anastus- rikokset Ryöstöt Vahingonteot Kavallukset Petokset, maksuväline- petokset
Koko maa 3 830 541 111 30 608 57 546
Uusimaa 5 162 719 158 48 767 77 561
Varsinais-Suomi 3 361 505 84 24 538 69 445
Satakunta 3 181 591 86 28 621 38 455
Kanta-Häme 3 222 451 70 17 607 38 544
Pirkanmaa 3 806 536 96 30 615 54 505
Päijät-Häme 4 134 731 142 25 600 45 858
Kymenlaakso 3 419 519 104 17 527 54 449
Etelä-Karjala 3 843 584 118 21 517 38 581
Etelä-Savo 2 433 477 95 12 448 34 381
Pohjois-Savo 2 929 345 91 14 588 72 413
Pohjois-Karjala 2 553 255 56 10 465 38 336
Keski-Suomi 3 198 467 97 24 579 54 438
Etelä-Pohjanmaa 1 820 248 37 14 341 35 334
Pohjanmaa 2 521 406 99 6 483 23 268
Keski-Pohjanmaa 1 921 169 29 17 407 35 209
Pohjois-Pohjanmaa 3 235 450 107 31 467 45 512
Kainuu 2 813 249 52 17 647 36 433
Lappi 3 059 438 100 18 548 33 412
Ahvenanmaa - Åland 2 492 339 79 21 733 62 123

1.3. Väkivaltarikokset

Vuonna 2017 tietoon tuli kaikkiaan 33 500 pahoinpitelyrikosta (pahoinpitely, lievä pahoinpitely, törkeä pahoinpitely), mikä oli  200 tapausta (0,7 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2016. Törkeät pahoinpitelyt vähenivät 0,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä kirjattiin 1 580. Viimeisen kymmenen (2008–2017) vuoden aikana pahoinpitelyitä on kirjattu vuosittain keskimäärin 34 900. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 2011 kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna 2011 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 40 200.

Henkirikoksia tuli tietoon 73. Mikä oli 5 tapausta vähemmän kuin vuonna 2016. Kymmenen viime vuoden vuosittainen keskiarvo on 100. Vastaava luku vuosina 1998–2007 on 129. Vuoden 2015 henkirikosluvuissa on mukana 12 ulkomailla tapahtunutta terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa, joita Suomen poliisi tutki. Vuonna 2017 tietoon tulleista henkirikoksista 2 oli terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa. Tapon, murhan tai surman yrityksiä kirjattiin 348, mikä on 37 enemmän kuin edellisenä vuonna. Rikoksen kirjaamisvaiheessa rajanveto tapon yrityksen ja törkeän pahoinpitelyn välillä on tulkinnanvarainen, mikä saattaa vaikuttaa tilastoissa näkyviin tasonmuutoksiin.

Raiskauksia (raiskaus, törkeä raiskaus, raiskaus 3. mom) tuli tietoon 1 245, mikä on 7,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuosina 2008–2017 ilmoitettiin vuosittain keskimäärin 988 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 168, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Seksuaalisesta ahdistelusta tehtiin 414 rikosilmoitusta mikä on 121 tapausta, (22,6 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2016. Seksuaalinen ahdistelu lisättiin rikoslakiin 1.9.2014. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja.

Vuonna 2017 henkirikoksista 66 prosenttia ja pahoinpitelyrikoksista 40 prosenttia tehtiin yksityisasunnossa. Raiskausrikoksista 13,7 prosenttia tehtiin yleisellä paikalla. Vuonna 2016 vastaava osuus oli 15,1 prosenttia ja vuonna 2009 yleisellä paikalla tehtiin 23,5 prosenttia raiskausrikoksista. Seksuaalisesta ahdistelusta yli 60 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla tai yleisessä tilaisuudessa.

Taulukko 3. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2017

Maakunta Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely Lievä pahoinpitely Raiskausrikokset
Koko maa 7 415 28 165 22
Uusimaa 8 499 29 163 25
Varsinais-Suomi 6 314 25 188 23
Satakunta 9 327 36 145 23
Kanta-Häme 5 324 34 167 19
Pirkanmaa 8 377 27 193 21
Päijät-Häme 10 376 34 123 15
Kymenlaakso 7 399 25 151 33
Etelä-Karjala 3 256 14 180 16
Etelä-Savo 5 330 24 178 13
Pohjois-Savo 5 372 30 263 23
Pohjois-Karjala 6 290 15 189 19
Keski-Suomi 7 510 31 172 18
Etelä-Pohjanmaa 4 357 22 117 15
Pohjanmaa 3 321 28 95 20
Keski-Pohjanmaa 5 405 27 121 14
Pohjois-Pohjanmaa 9 439 25 107 19
Kainuu 13 574 28 221 20
Lappi 11 440 41 185 23
Ahvenanmaa - Åland 6 492 89 99 30

1.4. Päihderikokset

Vuonna 2017 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 27 800, mikä oli 2 700 tapausta (10,7 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2016. Törkeiden huumausainerikosten määrä kasvoi 8,7 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 1 280. Runsaat 60 prosenttia kaikista huumausainerikoksista on käyttörikoksia. Niitä tuli ilmi 17 100, mikä on 1 400 tapausta (8,6 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2016.

Vuodesta 2009 lähtien lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäsivät huumausainerikosten määrää noin kymmeneksellä verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin.

Kuvio 4. Huumausainerikoksien osuudet 2013–2017

Kuvio 4. Huumausainerikoksien osuudet 2013–2017

Alkoholirikoksia ja -rikkomuksia kirjattiin 1 800, mikä oli 1 100 tapausta, eli 37,0 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tullin- ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon.

1.5 Rattijuopumukset ja liikennerikokset

Törkeät rattijuopumukset vähenivät 3,7 prosenttia ja perusmuotoiset rattijuopumukset lisääntyivät 6,4 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Kaikkiaan rattijuopumusrikoksia tuli ilmi 17 700, mikä oli 400 tapausta eli 2,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä on ollut pääosin laskussa viimeiset kymmenen vuotta. Vuoden 1990 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet yli kolmanneksen.

Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset 1980–2017

Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset 1980–2017

Rattijuopumustapauksista 62,4 prosentissa päihdeaineena oli alkoholi ja 32,5 prosentissa jokin muu huumaava aine. Lopuissa 5,1 prosentissa oli käytetty molempia. Alkoholin aiheuttamat rattijuopumukset vähenivät 4,1 prosenttia, huumausaineiden aiheuttamat lisääntyivät 14,4 prosenttia ja alkoholin ja huumaavan aineen sekakäyttö lisääntyi 14,7 prosenttia. Perusmuotoisista rattijuopumuksista jo yli puolet aiheutuu huumaavista aineista.

Kuvio 6. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2017

Kuvio 6. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2017

Vuonna 2017 rekisteröitiin 471 200 liikenneturvallisuuden vaarantamista, liikennerikkomusta, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomusta, ajoneuvorikkomusta sekä muita liikenteeseen liittyviä rikkomuksia, mikä oli 14,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Suurin osa niistä on rikoksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Lisäksi törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 3 800, mikä oli 1,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Nopeusrajoitusten rikkomisia kirjattiin 375 100, mikä oli 25,3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Automaattisen liikennevalvonnan uudelleenorganisointiin liittyneet ongelmat aiheuttivat vuoden 2014 alkupuolella tilastoitujen liikennerikosten määrän huomattavaa laskua vuoteen 2013 verrattuna. Vuoden 2013 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2012 lukujen kanssa, sillä automaattisen liikennevalvonnan vuoden 2012 loppupuolella havaitsemia ylinopeuksia kirjautui vuoden 2013 alkupuolelle.

1.6 Rikoksien uhrit

Vuonna 2017 tietoon tulleiden rikosten uhriksi joutui 48 600 henkilöä, mikä oli vajaa 200 enemmän kuin vuonna 2016. Uhreista miehiä oli 26 400 (54,3 prosenttia) ja naisia 22 200 (45,7 prosenttia). Miesuhrien määrä oli 0,1 prosenttia ja naisuhrien 0,7 prosenttia suurempi kuin vuonna 2016. Pahoinpitelyrikoksiin (RL 21:5-7) uhriksi joutui yhteensä 33 000 henkilöä, joista miehiä oli 19 500 (59 prosenttia) ja naisia 13 500 (41 prosenttia). Tieto uhrista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivaltarikoksista.

Pahoinpitelyrikosten uhreista ikäryhmään 18–20-vuotta kuului 3 000 (9,2 prosenttia). Yli 50-vuotiaita uhreja oli 4 400 (13,3 prosenttia). Alle 18-vuotiaisiin lapsiin kohdistuneet pahoinpitelyrikokset lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 2,6 prosenttia. Lapsiuhreja oli nyt 6 600. Tämä on 20 prosenttia kaikista pahoinpitelyrikosten uhreista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista lapsista 4 350 (65,8 prosenttia) oli poikia ja 2 260 (34,2 prosenttia) tyttöjä. Edellisvuoteen verrattuna poikien määrä kasvoi 3,4 prosenttia ja tyttöjen määrä väheni 0,8 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten lapsiuhreista 33,7 prosenttia oli alle 10-vuotiaita, 10–14-vuotiaita oli 35,5 prosenttia ja 15–17-vuotiaita 30,8 prosenttia. Lapsena seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneista 1 070 henkilöstä 87,5 prosenttia oli tyttöjä ja 12,5 prosenttia poikia. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Lisäksi huhtikuun 2015 alussa tuli voimaan lastensuojelulain muutos (1302/2014), jolla laajennettiin ilmoitusvelvollisuutta tilanteissa, joissa on syytä epäillä lapsen henkeen tai terveyteen kohdistunutta rikosta.

Kuvio 7. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 2017

Kuvio 7. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 2017

Pahoinpitelyrikoksista yhteensä vajaat 40 prosenttia tehtiin yksityisissä asunnoissa. Naisiin kohdistuvista pahoinpitelyistä yksityisessä asunnossa tehtiin 58 prosenttia ja miehiin kohdistuvista 26 prosenttia. Miehiin kohdistuvista pahoinpitelyistä 45 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla ja naisiin kohdistuvista runsas viidennes. Ravitsemusliikkeissä tehtiin 10 prosenttia pahoinpitelyistä.

Kuvio 8. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 2017

Kuvio 8. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 2017

Selvitettyjen rikosten osalta, jolloin uhrin lisäksi myös epäilty on tiedossa, uhri oli syntyperältään suomalaistaustainen 91,1 prosentissa tapauksia ja ulkomaalaistaustainen 8,9 prosentissa. Vuonna 2016 uhreista suomalaistaustaisia oli 90,7 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisia 9,3 prosenttia. Seksuaalirikosissa uhri oli suomalaistaustainen 92,4 prosentissa tapauksista, mikä on 2,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2016. Pahoinpitelyrikoksissa uhri oli suomalaistaustainen 90,5 prosentissa tapauksista, mikä puolestaan on 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2016. Vuoden 2017 aikana väestöön tulleiden syntyperätietoa ei vielä ole, mikä saattaa hieman vaikuttaa vuoden 2017 osuuksiin. Vuonna 2016 väestöstä 93,4 prosenttia oli suomalaistaustaisia.

Kun uhri oli ulkomaalaistaustainen, oli myös epäilty ulkomaalaistaustainen 52,3 prosentissa tapauksia. Vuonna 2016 vastaava osuus oli 58,8 prosenttia. Uhrin ollessa suomalaistaustainen oli myös epäilty suomalaistaustainen 91,3 prosentissa tapauksista. Vuonna 2016 osuus oli 91,0 prosenttia. Seksuaalirikoksien osalta suomalaistaustaisen uhrin kohdalla epäilty oli ulkomaalaistaustainen 26,1 prosentissa tapauksista. Vuonna 2016 osuus oli 33,1 prosenttia.

Taulukko 4. Eräiden selvitettyjen rikosten uhrien ja syylliseksi epäiltyjen syntyperä

Uhrin syntyperä/rikos Epäillyn syntyperä
Syntyperä yhteensä Suomalais- taustainen yhteensä Ulkomaalais- taustainen yhteensä
2016 2017 2016 2017 2016 2017
Syntyperä yhteensä Yhteensä 19 131 17 907 16 557 15 654 2 574 2 253
Pahoinpitelyrikokset 13 342 12 520 11 602 10 933 1 740 1 587
Seksuaalirikokset, pl. lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 574 501 378 360 196 141
Muut rikokset 5 215 4 886 4 577 4 361 638 525
Suomalais- taustainen yhteensä Yhteensä 17 347 16 306 15 792 14 891 1 555 1 415
Pahoinpitelyrikokset 12 002 11 332 11 050 10 390 952 942
Seksuaalirikokset, pl. lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 547 463 366 342 181 121
Muut rikokset 4 798 4 511 4 376 4 159 422 352
Ulkomaalais- taustainen yhteensä Yhteensä 1 784 1 601 765 763 1 019 838
Pahoinpitelyrikokset 1 340 1 188 552 543 788 645
Seksuaalirikokset, pl. lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 27 38 12 18 15 20
Muut rikokset 417 375 201 202 216 173

Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2017, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 8.5.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 2017, 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rpk/2017/13/rpk_2017_13_2018-05-08_kat_001_fi.html