Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

2. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

2.1 Selvitetyt rikokset

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2016 aikana kaikkiaan 635 100 rikosta ja rikkomusta. Selvitysprosentti oli 77,1, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä pienenpi kuin edellisvuonna. Rikoslakirikoksia selvitettiin 285 400 ja niiden selvitysprosentti oli 61,1, mikä on 1,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2015. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi joidenkin rikosten kohdalla olla yli 100.

Yli 30 000 asukkaan kunnista korkeimmat rikoslakirikosten selvitysprosentit olivat Kokkolassa (76,4 %), Lappeenrannassa (76,4 %) ja Seinäjoella (76,0 %). Matalimmat selvitysprosentit olivat puolestaan Keravalla (42,3 %), Järvenpäässä (49,8 %) ja Helsingissä (51,4 %) prosenttia.

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Omaisuusrikoksista selvitettiin 37,5 ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 68,0 prosenttia. Liikennejuopumus-, liikenne- ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi. Petoksista (RL 36:1–3) selvitettiin 73,1 prosenttia ja henkirikoksista 83,3 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 67,5.

Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 2016 varkauksista (RL 28:1–2) selvitettiin vähemmän kuin joka kuudes. Näpistyksistä puolestaan selvitettiin yli puolet. Vahingonteoista selvitettiin runsas viidennes ja maksuvälinepetoksista vähemmän kuin joka kymmenes. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvisi runsas puolet.

Taulukko 4. Eräiden rikosten selvitysprosentti 1986–2016

Rikos 1986 - 1990 1991 - 1995 1996 - 2000 2001 - 2005 2006 - 2010 2011 - 2015 2016
Rikoslakirikokset 69 58 57 63 67 63 61
Varkaus 25 17 14 16 18 15 15
Törkeä varkaus 39 29 40 41 38 34 33
Näpistys 78 70 67 58 57 56 54
Ryöstöt 53 43 42 45 49 54 53
Vahingonteot 29 27 27 26 25 22 22
Tapon, murhan tai surman yritys 96 91 92 94 97 92 88
Pahoinpitely 79 74 76 80 81 76 67
Törkeä pahoinpitely 85 84 83 87 88 84 81
Lievä pahoinpitely 95 86 79 75 73 72 66
Raiskaukset 63 56 57 63 66 70 67
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 91 84 88 82 86 75 69

2.2 Syylliseksi epäillyt

Vuonna 2016 selvitettyihin 285 400 rikoslakirikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 311 100 henkilöä. Sama henkilö voi olla epäiltynä useasta eri rikoksesta. Epäillyistä naisia oli 19,9 prosenttia. Henkilön vuoden törkeimmän rikoslakirikoksen mukaan laskettaessa (henkilö voi olla epäiltynä vain kerran vuoden aikana) syylliseksi epäiltynä oli 140 100 eri henkilöä. Yksi henkilö oli siten epäiltynä keskimäärin 2,2 rikoksesta.

Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 72,1 prosenttia, oli epäiltynä vain yhdestä rikoksesta vuonna 2016. Kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 13,7 prosenttia. Yli kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 14,2 prosenttia syylliseksi epäillyistä.

Kuvio 7. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2016

Kuvio 7. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2016

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyiden, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet olivat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on kasvanut vuoden 1980 alle kymmenestä prosentista noin kahteenkymmeneenprosenttiin. Naisten tyypillisimpiä rikoksia olivat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. Sekä miehillä että naisilla rikoksesta epäiltyjen yleisin ikä oli 20 vuotta. Epäiltyjen miesten keski-ikä oli 33,7 vuotta ja naisten 34,6 vuotta.

Selvitettyihin rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä 25 prosenttia oli jonkin päihteen vaikutuksen alaisena. Epäillyistä 15 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena, 8 prosenttia oli muun päihteen vaikutuksen alaisena ja 2 prosenttia alkoholin ja muun päihteen vaikutuksen alaisena. Omaisuusrikoksissa jonkin päihteen vaikutuksen alaisena oli 14 prosenttia epäillyistä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa 46 prosenttia ja raiskauksissa 42 prosenttia epäillyistä oli päihteiden vaikutuksen alaisena.

Taulukko 5. Selvitettyihin rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 2007–2016, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

Sukupuoli/ikäluokka 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Yhteensä Yhteensä 79 76 72 69 69 64 62 59 58 57
Alle 15 vuotiaat 12 16 14 13 14 11 10 9 8 8
15 - 17 -vuotiaat 121 128 123 122 126 109 103 98 91 84
18 - 20 -vuotiaat 242 239 217 208 214 201 198 185 185 175
Yli 20-vuotiaat 84 79 75 72 71 67 65 63 62 60
Miehet Yhteensä 131 128 119 115 115 106 102 97 95 92
Alle 15 vuotiaat 18 23 20 18 20 15 14 13 12 12
15 - 17 -vuotiaat 201 212 199 194 203 176 167 161 149 135
18 - 20 -vuotiaat 393 384 343 332 340 320 314 290 292 271
Yli 20-vuotiaat 140 135 127 123 120 112 108 104 102 100
Naiset Yhteensä 30 26 26 25 26 23 24 23 23 22
Alle 15 vuotiaat 6 7 7 8 8 6 5 4 4 4
15 - 17 -vuotiaat 37 40 44 46 47 39 37 33 31 31
18 - 20 -vuotiaat 83 87 85 79 82 77 77 76 72 73
Yli 20-vuotiaat 32 27 26 25 26 24 25 24 24 23

Vuonna 2016 nuorten ja alaikäisten, alle 21-vuotiaiden, osuus kaikista rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä oli 17,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 18,2. Nuorten osuudet olivat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingonteoissa, moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa sekä törkeissä liikenneturvallisuuden vaarantamisissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä nuoria oli 39,7 prosenttia, vahingontekoihin epäillyistä 36,5 prosenttia ja törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen epäillyistä 29,9 prosenttia. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä 19,5 prosenttia oli nuoria.

2.3 Syylliseksi epäiltyjen taustat

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen 15 vuotta täyttäneiden rekisteröityyn väestöön (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat, joilla on suomalainen henkilötunnus) kuuluvien keskimääräinen valtionveronalainen tulo oli noin 24 000 euroa, kun vastaava tulo koko väestössä oli noin 28 800 euroa. Tuloveroa maksetaan valtiolle ansiotulosta ja pääomatulosta. Vastaavat mediaanitulot olivat 15 700 ja 23 700 euroa. Syylliseksi epäillyistä alle 5 000 euron tulot oli 23,3 prosentilla, koko väestöstä 10,2 prosentilla. Vähintään 20 000 euron tulot oli 43,4 prosentilla epäillyistä, koko väestöllä vastaava osuus oli 57,4 prosenttia. Luokkaan alle 2 499 euroa kuuluvat myös kaikki ne, joiden valtionveronalaisesta tulosta ei ole tietoa. Tässä luvussa ilmoitettavat luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Luvussa ei ole huomioitu liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai liikennerikkomukseen syyllistyneitä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisesta tulosta perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2015. Koko väestöä käsittelevissä luvuissa on huomioitu vain Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt.

Taulukko 6. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt henkilöt sukupuolen ja tulotiedon mukaan 2016, 15 vuotta täyttäneet

Sukupuoli/tulotieto Yhteensä - 2 499 € 2 500 - 4 999 € 5 000 - 9 999 € 10 000 - 19 999 € 20 000 - 39 999 € 40 000 - 79 999 € 80 000 € ja yli
Valtionveronalaiset tulot Sukupuoli yhteensä epäillyt 134 198 25 295 6 171 19 668 24 608 35 230 18 981 4 245
% 100,0 18,8 4,5 14,6 18,3 26,2 14,1 3,1
Mies epäillyt 103 393 20 484 4 766 14 886 17 713 26 080 15 769 3 695
% 100,0 19,8 4,6 14,3 17,1 25,2 15,2 3,5
Nainen epäillyt 30 805 4 811 1 405 4 782 6 895 9 150 3 212 550
% 100,0 15,6 4,5 15,5 22,3 29,7 10,4 1,7
Käytettävissä olevat tulot Sukupuoli yhteensä epäillyt 134 198 16 073 5 678 14 870 43 452 44 076 8 446 1 603
% 100,0 11,9 4,2 11,0 32,3 32,8 6,2 1,1
Mies epäillyt 103 393 13 314 4 616 11 978 32 705 32 327 7 015 1 438
% 100,0 12,8 4,4 11,5 31,6 31,2 6,7 1,3
Nainen epäillyt 30 805 2 759 1 062 2 892 10 747 11 749 1 431 165
% 100,0 8,9 3,4 9,3 34,8 38,1 4,6 0,5

Käytettävissä olevien rahatulojen mukaan tarkasteltuna rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen tulotaso oli korkeampi. Syylliseksi epäiltyjen käytettävissä olevien tulojen mediaani on 82 prosenttia koko väestön vastaavasta. Valtionveronalaisilla tuloilla osuus on 66 prosenttia. Alle 5 000 euron käytettävissä olevat tulot oli 16,1 prosentilla epäillyistä kun valtionveronalaisten tulojen mukaan tähän luokkaan kuului 23,3 prosenttia epäillyistä. Koko väestöllä vastaavat luvut ovat 8,5 ja 10,2 prosenttia. Yli 20 000 euron käytettävissä olevat tulot oli 39,2 prosentilla epäillyistä ja 50,2 prosentilla koko väestöstä. Käytettävissä olevat tulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot + saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot. Käytettävissä olevat tulot on valtionveronalaista tuloa parempi mittari kuvaamaan syylliseksi epäillyn todellisia tuloja.

Kuvio 8. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 2016, 15 vuotta täyttäneet

Kuvio 8. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 2016, 15 vuotta täyttäneet

Pääasiallisen toiminnan mukaan jaoteltuna rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä (yli 15 vuotiaat rekisteröityyn väestöön kuuluvat) työllisiin kuului 44,1 prosenttia. Työttömiä oli 17,2 ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 10,7 prosenttia epäillyistä. Koko väestöstä työllisiä oli 49,7 prosenttia, työttömiä 7,9 ja työvoiman ulkopuolella 3,9 prosenttia. Tieto henkilön pääasiallisesta toiminnasta on vuodelta 2014, joten se voi poiketa tämänhetkisestä tilanteesta.

Kuvio 9. Syylliseksi epäillyt henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2016, 15 vuotta täyttäneet

Kuvio 9. Syylliseksi epäillyt henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2016, 15 vuotta täyttäneet

15 vuotta täyttäneistä rikoslakirikoksiinsyylliseksi epäillyistä 42,4 prosenttia oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen ja 41,5 prosentilla oli keskiasteen koulutus. Koko väestöllä vastaavat luvut olivat 29,2 ja 40,8 prosenttia.

Liitetaulukoissa 4–7 sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tämä on tilastossa tavanomainen tapa esittää syylliseksi epäiltyjen lukumäärä. Näin saadaan parempi kuva rikollisuudesta ilmiönä ja voidaan paremmin kuvata, millaisen taustan omaavat henkilöt syyllistyvät minkäkin tyyppisiin rikoksiin.

2.4 Syntyperä ja ulkomaan kansalaiset

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 2016 oli 311 100, joista ulkomaiden kansalaisia oli 33 700. Vuoteen 2015 verrattuna kaikkien rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä väheni 3,0 prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä väheni 1,1 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus kaikista rikoslakirikoksiin epäillyistä oli 10,8 prosenttia. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 10,6 prosenttia. Vakituisesti Suomessa asuvista epäillyistä ulkomaalaisten osuus oli 5,9 prosenttia. Vuonna 2016 ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset (8 600) ja venäläiset (4 500). Virolaisista 48,6 ja venäläisistä 41,1 prosentilla epäillyistä on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Edellisvuoteen verrattuna virolaisten tekemien rikosten määrä väheni 3,9 prosenttia ja venäläisten väheni 10,0 prosenttia. Venäläisiin lasketaan myös entisen Neuvostoliiton kansalaiset.

Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltyinä yli 1 000 olivat Irak (3 200), Somalia (1 400), Ruotsi (1 800) ja Romania (1 500). Romanialaisista vain 12,3 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vastaavat osuudet somalialaisilla ja irakilaisilla olivat 92,6 ja 45,2. Ruotsalaisista 49,8 prosentilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vuonna 2015 irakilaisia epäiltyjä oli 2 100 ja heistä 65,3 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vuonna 2014 irakilaisia epäiltyjä oli 1 500 ja heistä 86 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Yksi henkilö voi syyllistyä vuoden aikana moneen eri rikokseen.

Kuvio 10. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009–2016

Kuvio 10. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009–2016

Vuonna 2016 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 51,3 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on 1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2015. Suomessa asuvat ulkomaalaiset syylliseksi epäillyt olivat hieman nuorempia kuin suomalaiset epäillyt. Heidän keski-ikänsä oli 31 vuotta, kun suomalaisten syylliseksi epäiltyjen keski-ikä oli 32 vuotta. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus-, pahoinpitely- ja huumausainerikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta.

Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä ’ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa’ on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa. Ulkomaalaisten määrä poikkeaa jonkin verran poliisin ilmoittamista luvuista, sillä poliisi ilmoittaa epäillyn kansalaisuuden myös sellaisissa rikoksissa, joissa tutkinta on vielä kesken. Tilastokeskuksen luvuissa huomioidaan vain selvitetyt rikokset.

Taulukko 7. Selvitettyihin rikoslakirikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi epäillyt iän ja kansalaisuuden mukaan 2016

Ikäluokat Vakinaisesti Suomessa asuvat Osuus ikäryhmän 1 000 asukasta kohden
Suomalaiset Ulkomaalaiset Suomalaiset Ulkomaalaiset
-14 6 832 474 7,9 13,7
15-17 13 926 617 81,3 109,1
18-20 30 849 1 198 168,5 190,6
21-24 36 994 2 028 141,7 156,9
25-29 38 756 3 416 123,9 114,5
30-34 35 307 3 077 109,2 91,9
35-39 28 336 2 310 89,1 83,0
40-49 39 822 2 912 63,3 74,7
50-59 25 750 970 35,8 41,5
60-69 12 655 226 17,1 20,9
70- 5 462 73 7,4 12,0
Yhteensä 274 689 17 301 52,2 75,3
Epäiltyjen syntyperä

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä 139 200 henkilöistä suomalaistaustaisia oli 123 700 (88,9 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisia oli 15 200 (10,9 prosenttia). Luvut on laskettu siten, että henkilö on huomioitu vuoden aikana vain kerran syylliseksi epäiltynä, kyseessä ei siis ole epäiltyjen “bruttomäärä”. Koko väestössä suomalaistaustaisia on 93,8 ja ulkomaalaistaustaisia 6,2 prosenttia. Suomalaistaustaisista syylliseksi epäillyistä 2 400 (1,9 prosenttia) oli syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 93,6 prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Tarkastelussa ovat mukana rekisteröityyn väestöön kuuluvat henkilöt, eli henkilöt joilla on suomalainen henkilötunnus. Syntyperätieto on vuodelta 2016, joten runsaan kahdensadan epäillyn syntyperätieto jäi tuntemattomaksi, vaikka heillä on suomalainen henkilötunnus. Tyypillisesti tällaiset henkilöt ovat Suomeen vuoden 2016 aikana muuttaneita.

Suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 23,8 saman syntyperän väestön 1 000 henkilöä kohti. Ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 47,6. Runsaat puolet ulkomailla syntyneistä suomalaistaustaisista on syntynyt Ruotsissa. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus tuhatta saman syntyperän väestöön kuuluvaa kohti oli 18,3 ja ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia 49,6.

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt henkilöt ja osuus väestön 1 000:ta asukasta kohden syntyperän mukaan 2015-2016

Syntyperä Epäillyt Osuus väestön 1 000 asukasta kohden
2015 2016 2015 2016
Syntyperä yhteensä 148 637 139 119 27,1 25,4
Suomalaistaustainen yhteensä 132 883 123 674 25,8 24,0
Suomalaistaustainen, syntynyt Suomessa 130 398 121 275 25,6 23,8
Suomalaistaustainen, syntynyt ulkomailla 2 485 2 399 49,3 47,6
Ulkomaalaistaustainen yhteensä 15 729 15 211 46,3 44,7
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa 968 974 18,2 18,3
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla 14 761 14 237 51,5 49,6
Tuntematon 25 234

Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisissa on suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän nuorempia ikäluokkia ja miehiä. Ulkomaalaistaustaisista 64,8 prosenttia ja suomalaistaustaisista 45,9 on alle 40–vuotiaita.

Tarkempia tietoja epäiltyjen syntyperästä ikäluokan ja sukupuolen mukaan on liitetetaulukossa. Luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä.

Jos epäiltyjen määrä lasketaan siten, että sama henkilö voi olla epäiltynä useammasta rikoslakirikoksesta, on suomalaistaustaisia epäiltyjä 268 500 (86,3 prosenttia epäillyistä). Heistä Suomessa syntyneitä on 260 100 ja ulkomailla syntyneitä 8 400. Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä on 28 900 (9,3 prosenttia epäillyistä). Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneitä on 2 500 ja ulkomailla syntyneitä 26 500. Syylliseksi epäillyistä 0,1 prosentilla syntyperä oli tuntematon ja 13 400 (4,4 prosentilla) epäillyllä ei ollut väestötietoja. Väestötiedot puuttuvat mm. turisteilta sekä maassa tilapäisesti oleskelevilta. Verrattuna vuoteen 2015 suomalaistaustaisten epäiltyjen määrä laski 3 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten määrä laski 0,7 prosenttia.Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen määrä kasvoi 9,5 prosenttia. Ryhmän “ei väestötietoja” määrä kasvoi 0,8 prosenttia.

Vuonna 2016 henkilö on epäiltynä keskimäärin 2,2 selvitettyyn rikoslakirikokseen. Suomessa syntyneet suomalaistaustaiset olivat epäiltynä 2,2 rikoksesta ja ulkomailla syntyneet Suomalaistaustaiset 3,5 rikoksesta. Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneet olivat epäiltynä 2,5 rikoksesta ja ulkomailla syntyneet 1,9 rikoksesta.


Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2016, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 23.3.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 2016, 2. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rpk/2016/13/rpk_2016_13_2017-03-23_kat_002_fi.html