Menetelmäseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

8. Kehittäminen

 

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Liikevaihtokuvaajat ovat indeksejä, jotka kuvaavat kuukausitasolla yritysten liiketoiminnan kehitystä. Indeksien laskennassa käytetään lähes koko Suomen yritystoiminnan kattavaa verohallinnon aineistoa sekä Tilastokeskuksen suoraa tiedonkeruuta ja Yritysrekisteriä.

Tietoja käytetään Eurostatissa, Euroopan keskuspankissa, eräissä kansainvälisissä organisaatioissa ja Suomen julkisessa hallinnossa sekä aluekehittämisessä yritystalouden kehityksen seurantaan ja analysointiin. Elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset käyttävät tietoja markkinoiden ja kilpailijoiden kehityksen arviointiin. Tilastokeskuksessa Tuotannon suhdannekuvaaja sekä Neljännesvuositilinpito käyttävät liikevaihtoindeksejä lähdeaineistonaan.

Liikevaihtoindeksejä julkaistaan seuraavista toimialoista alatoimialoittain:

teollisuus

rakentaminen

kauppa

muut palvelut.

Kaupan myyntiä on tilastoitu aina 1950-luvulta lähtien. Teollisuuden, rakentamisen ja muiden palvelujen tietojen kuukausittainen julkaiseminen aloitettiin vuonna 1999. Kaikki TOL 2008 -luokitukseen perustuvat indeksisarjat alkavat vuodesta 1995.

Kuukausittaisten koko maata koskevien tilastojen lisäksi liiketoiminnan suhdannekehitystä kuvataan asiakkaiden tietotarpeen mukaan. Asiakaskohtainen suhdannepalvelu  tuottaa liikevaihto-, vienti-, palkkasumma- ja henkilöstömäärätietoja sekä suhdannekehityksen taustaa selittäviä kasvukatsauksia asiakkaan valinnan mukaan:

alueittain

toimialoittain

yrityksistä kokoluokittain

valitusta yritysryhmästä.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

1.2.1 Tietolähteet

Liikevaihtokuvaajat perustuvat Verohallinnon kausiverotietoihin ja Tilastokeskuksen myyntitiedusteluun. Lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen Yritysrekisteriä.

Verohallinnon kausiveroaineisto sisältää arvonlisäveron maksu- ja ilmoitusmenettelyn yhteydessä kerätyt tiedot. Verohallinnon kausiveroaineistossa havaintoyksikkönä on yritys. Aineisto kattaa kaikki arvonlisäverovelvolliset yritykset.

Tilastokeskuksen omassa tiedonkeruussa perushavaintoyksikkönä on yritys, mutta noin 30 monitoimialaista yritystä on jaettu toimialapuhtauden säilyttämiseksi toimialayksiköihin. Yrityksellä voi siten olla esimerkiksi erilliset toimialayksiköt valmistus-, myynti- ja palvelutoiminnassaan. Tiedustelu kattaa noin 2 000 toimialojensa merkittävintä yritystä, joilta kysytään liikevaihtotietotietoja kuukausittain.

Indeksejä tuotettaessa apuna käytetään Yritysrekisteristä saatavia yritysten perustietoja ja alueellisia indeksejä tuotettaessa myös toimipaikkojen tietoja. Alueellisia suhdannetietoja tuotettaessa toimipaikoille lasketaan osuudet yrityksen liikevaihdosta tai henkilöstömäärästä.

1.2.2 Käytetyt käsitteet

Tilastokeskuksen suorassa tiedonkeruussa eli myyntitiedustelussa liikevaihto on pääsääntöisesti kirjanpitolain (KPL 4:1) mukainen liikevaihtotieto, joka on jaettu myyntiin kotimaahan ja myyntiin ulkomaille. Liikevaihtoon luetaan varsinaisen liiketoiminnan myyntituotot eli kuukauden aikana myytyjen tavaroiden ja palveluiden arvo sekä kaikki muut asiakkaalta veloitettavat kulut kuten kuljetus- ja pakkauskustannukset. Myyntituotoista vähennetään myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot sekä kaikki yksikön tavaroihin ja palveluihin liittyvät tullit, maksut ja verot (esim. valmisteverot, autoverot ja apteekkimaksu). Liikevaihtotieto eroaa tässä tapauksessa kirjanpitolain liikevaihdosta valmisteverojen ja apteekkimaksun osalta. Myynnin oikaisuerien lisäksi myynnistä vähennetään tulonsiirtoerät ja läpikulkuerät. Liikevaihtoon sisältyvät erät vaihtelevat toimialakohtaisesti. Komissiokaupassa liikevaihtoon kirjataan vain saatu välityspalkkio. Tuloutusperiaate on suoriteperuste. Poikkeuksena yleisestä tuloutusperiaatteesta on osatuloutus.Kausiveroaineistosta laskettava liikevaihto ei täysin vastaa kirjanpitolain mukaista liikevaihtoa, koska se voi sisältää mm. käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja ja satunnaisia eriä.

Teollisuudessa tarkastellaan lisäksi erikseen kotimaan- ja vientiliikevaihtoa. Rakentamisen liikevaihtokuvaaja käsittää ensisijaisesti rakennusyritysten kotimaan myynnin, mutta tietyt toimintamallit kuten perustajaurakoinnin, se kuvaa hankintojen mukaan arvostettuna.

Koska tarkasteltavat muuttujat eivät sisällä arvonlisäveroa, sen muutokset eivät vaikuta lasketun indeksin tasoon. Näin indeksisarjoja voidaan pitää ajallisesti vertailukelpoisina. Kaupan sarjoissa käytettävät kuluttajahintaindeksit muutetaan myös arvonlisäverottomiksi. Täten arvonlisäveron muutokset eivät näy myöskään kaupan määräindeksisarjoissa.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (pääluokka K), koulutuksessa (P), terveys- ja sosiaalipalveluissa (Q) ja julkisella sektorilla (O) kaikki toiminta ei ole arvonlisäverovelvollista, eikä kaikki toimialoilla syntyvä liikevaihto sisälly aineistoon. Näitä toimialoja tarkastellaan ainoastaan palkkasumman ja henkilöstömäärän pohjalta.

Indeksit

Perusvuoden alkuperäisen sarjan indeksien keskiarvo on 100. Perusvuoden sisällä kuukausittaiset arvot poikkeavat sadasta. Nykyisissä liikevaihtoindekseissä perusvuosi on 2005. Perusvuosi uusitaan viiden vuoden välein, joten seuraava perusvuosi on 2010.

Indeksien avulla voidaan laskea prosenttimuutoksia eri vuosien välillä vertaamalla samoja kuukausia eri vuosina. Vuoden sisäisiä muutoksia suhdanteissa voidaan seurata vertaamalla vuoden eri kuukausia keskenään kausitasoitetun sarjan avulla. Kausitasoitus poistaa kausivaihtelun, joka ilmenee mm. tiettyihin kuukausiin kohdistuvina sesonkeina.

Indeksit sopivat hyvin eri toimialojen kehityksen vertailuun. Lisäksi indeksien avulla on helppo verrata toimialan liikevaihdon kehitystä hinnoissa tapahtuneisiin muutoksiin. Sen sijaan indeksit eivät kerro liikevaihtojen euromäärää ja jakautumista toimialojen kesken. Toimialoittaiset euromäärät ovat saatavissa Tilastokeskuksen vuositilastoista, kuten tilinpäätöstilastosta ja Yritysrekisteristä.

Laskuesimerkki liikevaihtoindekseillä laskemisesta ja niiden tulkinnasta

Ajankohta
(2005=100)
Liikevaihto-
indeksi
Muutosprosentti
perusvuoden
keskiarvosta
Elokuu 2002 84,8 -15,2
Elokuu 2005 101,4 1,4
Elokuu 2006 108,0 8,0

Muutos prosentteina elokuusta 2005 elokuuhun 2006:
100* (108,0-101,4)/101,4 = 6,5.
Kasvua on siis 6,5 prosenttia.

Arvoindeksi

Arvoindeksi kuvaa liikevaihdon nimellisarvoa suhteessa perusvuoden arvoon. Toisin sanoen arvoindeksi sisältää sekä hintojen että määrän muutokset. Liikevaihtokuvaajat ovat arvoindeksejä. Niiden arvot saadaan suoraan käytettävistä aineistoista. Muita arvoindeksejä ovat mm. teollisuuden uudet tilaukset tai palkkasummaindeksit.

Hintaindeksi

Hintaindeksi kuvaa hintojen muutoksia suhteessa valittuun perusvuoteen. Esimerkiksi tuottajahintaindeksi kuvaa tuotannossa käytettävien hyödykkeiden keskimääräisen hintatason kehitystä. Kuluttajahintaindeksiä käytetään kuvaamaan kotitalouksien kokeman inflaation muutoksia. Tilastokeskus tuottaa erilaisia hintaindeksejä teollisuuden, kaupan ja palveluiden aloilta.

Kustannusindeksi

Jokaisen hyödykkeen ja palvelun hinta muodostuu useista kustannustekijöistä kuten palkoista, materiaaleista, vuokrista, poistoista, koroista, energiasta ja kuljetuksista. Tilastokeskus julkaisee tietoja rakentamiseen liittyvien kustannustekijöiden hinnan kehityksestä (ns. Rakennuskustannusindeksi).

Määrä- eli volyymi-indeksi

Määrä- eli volyymi-indeksi kuvaa määrissä tapahtuneita muutoksia. Tilastokeskus tuottaa kaupan, teollisuuden ja rakentamisen toimialoista määräindeksit. Laskennassa käytetyt hintaindeksit on rakennettu hyödykeryhmäkohtaisista hintaindekseistä. Hintaindeksit on muodostettu painottamalla siten, että kukin indeksi kuvaa toimialan myyntiä vastaavan tuotekorin hintakehitystä. Kaupan ja rakentamisen määräindeksit saadaan jakamalla liikevaihdon arvoindeksit hintaindekseillä: Saatu osamäärä kerrotaan sadalla.

määräindeksi = 100 x (arvoindeksi/hintaindeksi)

Teollisuuden määrä- eli volyymi-indeksi tuotetaan pääasiassa toimipaikkapohjaiseen otokseen perustuen. Tilastokeskuksen omaa tiedonkeruuta täydennetään deflatoimalla pienten ja keskisuurten yritysten arvotietoja, jotka saadaan kausiveroaineistosta.

Seuraavassa taulussa on hahmoteltu eri muuttujien tulkintaa.

Muuttuja Vastaa kysymykseen...
(esimerkkimuuttujana liikevaihto)
Vuosimuutos Miten liikevaihto on muuttunut edellisen vuoden vastinkuukauteen nähden?
Kumulatiivinen
vuosimuutos
Miten alkuvuoden liikevaihto on muuttunut edellisen vuoden vastaavaan
ajanjaksoon nähden?
Alkuperäinen
indeksisarja
Miten eri kuukausien liikevaihto eroaa toisistaan ja mikä on ajallinen kehitys?
Työ- tai kauppa
päiväkorjattu sarja
Mikä olisi kehitys siinä tapauksessa, että kuukausittaisten työ- tai kauppapäivien lukumäärä vastinkuukausina olisi sama vuodesta toiseen?
Kausitasoitettu
sarja
Mikä olisi kehitys, jos vuodenaikojen ja juhlapyhien aiheuttamat muutokset poistettaisiin?
Trendisarja Mikä on tarkasteluajanjakson suhdannekehitys (viimeisimmät kuukaudet perustuvat teoreettiseen estimointiin, joten niihin kannattaa suhtautua varauksella)?

1.2.3 Toimialaluokitus

Toimialaluokat on muodostettu toimialaluokitus TOL 2008:n mukaisesti (Tilastokeskus, Helsinki 2008). Toimialaluokitus TOL 2008 perustuu EU:n toimialastandardiin NACE Rev. 2:een siten, että NACEn nelinumerotasoa on tarkennettu kansallisia tarpeita varten viidennellä numerolla.

Yksiköt luokitellaan toimialaluokkiin tilastoajankohtana pääasiallisen toimintansa perusteella. Koska useissa yksiköissä harjoitetaan monenlaista toimintaa, joudutaan niiden merkitys punnitsemaan arvonlisäysosuuksien avulla. Mitä enemmän jokin toiminta lisää arvoa, sitä suurempi paino sille annetaan toimialamäärittelyssä. Jos arvonlisäystä ei tiedetä, käytetään esimerkiksi palkkoja, henkilöstön määrää, tuotannon bruttoarvoa ja liikevaihtoa.

1.3 Lait ja asetukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki, jonka mukaan tilastoihin tulee ensi sijassa käyttää muihin tarkoituksiin kerättyä tietoa. Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta. Yrityksillä, kunnallisilla organisaatioilla ja voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä on velvollisuus antaa tietoa laissa erikseen määritellyissä asioissa. Tilastojen perustiedot ovat salassa pidettäviä ja niitä voidaan luovuttaa vain tunnistamattomassa muodossa sekä vain tieteellisten tutkimusten ja tilastollisten selvitysten tekoon. Poikkeuksena ovat yritysrekisterin tiedot sekä valtion ja kuntien viranomaisten toimintaa kuvaavat julkiset tiedot. Lisäksi uudesta ja muuttuneesta tietojen keruusta on neuvoteltava tiedonantovelvollisten edustajien kanssa hyvissä ajoin ennen tiedonkeruun aloittamista.

Aina indeksisarjoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus; toisin sanoen tuloksista ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. Sen vuoksi eräiden toimialojen tietoja ei julkaista ollenkaan. Esimerkiksi ilmaliikenteen liikevaihtoindeksejä ei julkaista. Tiedot sisältyvät kuitenkin kuljetus ja varastointi –pääluokan tietoihin.

Kuukausitilastointia ohjaa EU:n asetus lyhyen aikavälin tilastoista N:o 1165/98. Asetus velvoittaa jäsenvaltioita tuottamaan koko maata koskevia indeksisarjoja mm. liikevaihtotiedoista tietyiltä toimialoilta.

Lisätietoja löytyy Tilastokeskuksen tehtäviä ja toimintaa säätelevistä laeista ja asetuksista.

alkuun

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1 Perusjoukko

Liiketoiminnan kuukausikuvaajien perusjoukkona ovat liikevaihtoindeksejä laskettaessa kausiveroilmoituksen Verohallintoon antavat yritykset. Liiketoiminnan harjoittajista otetaan mukaan laskentaan ne, jotka Tilastokeskuksen yritysrekisterin toimialakoodin mukaan tai uusimpien yritysten osalta suoraan Verohallinnolta saatujen toimialatietojen perusteella kuuluvat tarkasteltaville toimialoille.

2.1.1 Verohallinnon kausiveroaineisto

Kausiverotiedot koostuvat arvonlisävero- ja työnantajasuoritustiedoista. Arvonlisäverotuksen yleisperiaate on, että tavaroita ja palveluja myyvä elinkeinonharjoittaja on arvonlisäverovelvollinen yritysmuodosta riippumatta.

 

Arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät mm. elinkeinonharjoittajat, joiden toiminta on vähäistä, sekä pankki- ja rahoitustoiminta. Niin ikään uskonnolliset yhdyskunnat ja yleishyödylliset yhteisöt ovat arvonlisäverovelvollisia vain tietyissä tapauksissa. Elinkeinonharjoittajalla on kuitenkin mahdollisuus hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisävelvolliseksi. Valtio ja kunta ovat verovelvollisia liiketoiminnan muodossa harjoitetusta toiminnasta.

 

Rekisteröidyn työnantajan on annettava kausiveroilmoitus maksamistaan palkoista ja muista suorituksista kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain. Neljännesvuosiraportointiin ovat oikeutettuja alv-tietojen osalta ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on 25 001 - 50 000 euroa sekä työnantajasuoritusten osalta kaikki ne työantajat, joiden liikevaihto on 50 000 euroa tai alle. Vuositason raportointiin ovat alv-tietojen osalta oikeutettuja ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on korkeintaan 25 000 euroa. Ennen vuotta 2010 indeksin laskennassa käytetään arvolisäverotuksen ja työnantajasuoritusten maksuvalvonta-aineistoa. Sähköinen kausiveroilmoitus palautetaan Verohallintoon sen kalenterikuukauden 12. päivänä jona kohdekauden vero tai maksu on lain mukaan ilmoitettava. Niinpä esimerkiksi tammikuun ALV-tiedot ja helmikuun palkkatiedot ilmoitetaan Verohallintoon maaliskuun 12. päivään mennessä.

 

Verohallinnon arvonlisäverotiedoista lasketut liikevaihtotiedot ovat valmiit indeksisarjojen laskentaa varten noin 70 päivän kuluttua kohdekuukauden päättymisestä. Verohallinnon aineistot täydentyvät kohdekuukauden osalta usean kuukauden ajan. Kuukausittain ilmoittavien yritysten osalta aineisto täydentyy kuuden kuukauden ajan, harvennetussa ilmoitusmenettelyssä vielä tätä pidemmältä ajalta. Ensimmäisellä poimintakerralla aineiston kattavuus on keskimäärin 90 prosenttia yritysten liikevaihdolla mitattuna.

2.1.2 Tilastokeskuksen oma tiedonkeruu

Tilastokeskuksen myyntitiedustelun piirissä on noin 2 000 toimialojensa merkittävintä yritystä, joilta kerätään kuukausittain liikevaihtotietoa. Tiedustelussa ei ole rahoitustoiminnan-, julkisen sektorin-, koulutuksen- tai terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen yrityksiä, sillä ko. toimialoilta ei tuoteta liikevaihtotietoja. Valinnan kriteereinä ovat liikevaihdon suuruus ja yrityksen henkilöstön määrä. Otos pidetään ajan tasalla poistamalla lopettaneet yritykset ja yritykset, joiden toiminta on vähentynyt huomattavasti. Otosta täydennetään uusilla ja toimintaansa laajentaneilla yrityksillä.

Myyntitiedustelun tiedot tulee toimittaa Tilastokeskukseen kohdekuukautta seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Kaupan, palveluiden ja rakentamisen toimialalla EU:n vaatiman aikataulun mukaiset liikevaihtokuvaajat sekä kaupan kotimainen ennakollinen julkaisu lasketaan myyntitiedustelussa kerätyistä tiedoista.

Tiedustelulomake on pyritty pitämään lyhyenä ja selkeänä, ja siinä kysytään vain välttämättömiä tietoja, jotta tiedonantorasitus otokseen kuuluville yrityksille olisi mahdollisimman alhainen. Tiedonantajat toimittavat tietonsa pääsääntöisesti sähköisen tiedonannon kautta. Otoksen muodostamisessa on pyritty siihen, että mahdollisimman pienellä otoskoolla saavutettaisiin riittävä toimialoittainen kattavuus liikevaihdon suhteen. Otoksen osuus kunkin päätoimialan yrityksien lukumäärästä on 0,1-7 prosenttia.

Otoksen kattavuus liikevaihdolla mitattuna

 

Toimiala TOL Yrityksien lkm1 Kokonaisliikevaihto
(1 000 e)1
josta otoksen
osuus, 2
Teollisuus B 987 1 370 769 64 %
C 23 220 145 912 336 79 %
D 668 9 088 142 71 %
E 1 110 2 043 495 64 %
Rakentaminen F 38 767 24 605 891 40 %
Kauppa 45 8 811 20 568 978 73 %
46 15 563 64 609 600 70 %
47 22 244 32 873 308 61 %
Muut palvelut H 22 535 20 426 982 62 %
I 10 714 5 217 972 40 %
J 7 908 15 411 338 71 %
L 13 240 4 610 355 40 %
M 30 192 11 067 149 36 %
N 11 698 7 536 176 44 %
R 5 131 3 161 567 71 %
S 16 717 1 293 543 20 %

1 Lähde: Suomen yritykset 2007. Tilastokeskus.
2 keskiarvo vuoden 2008 kertymästä

2.2 Laskentamenetelmä

2.2.1 Laskenta-aineiston korjaaminen ja rajaaminen

Verohallinnon aineistoon ja Tilastokeskuksen myyntitiedusteluun perustuvaa tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Tietyissä muuttujissa on havaittu systemaattisia virhetyyppejä, jotka oikaistaan jo ennen laskentaa. Aineistopäivitysten, kuten aineiston kertymisen tai yritysten muuttuneiden kuukausitietojen takia lasketut indeksit voivat hieman muuttua laskenta-ajankohdasta toiseen. Indeksien laskentavaiheessa oikaistaan tai poistetaan havainnot, jotka osoittautuvat virheellisiksi. Aineisto tarkistetaan jokaisella laskentakerralla yritystasolla, käymällä läpi merkittävimmät yritysjärjestelyt ja liikevaihdon muutokset, yritysten aloitukset ja lopetukset.

2.2.2 Laskenta

Perusvuosi

Liikevaihtokuvaajien perusvuosi on 2005. Toisin sanoen alkuperäisen sarjan vuoden 2005 kuukausi-indeksien keskiarvo on 100. Kuukausittaiset liikevaihtomäärät on laskettu toimialoittain yhteen yrityskohtaisista tiedoista.

Indeksien laskenta

 

Laskenta perustuu muutosestimointiin. Tietoja ei voida laskea suoraan summaamalla, koska aineisto on uusimpien kuukausien osalta keskeneräinen: koossa on vain osa yrityksistä. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset. Indeksit lasketaan kuukausittain uudelleen kunnes aineisto on lopullinen.

2.3 Työpäiväkorjaus, kausitasoitus ja trendi

2.3.1 Kausitasoituksen käsitteitä

Työpäiväkorjauksella tai kauppapäiväkorjauksella eliminoidaan kalenterista johtuvat vaihtelut. Työpäiväkorjaus huomioi arkipäivien lukumäärien eroista aiheutuvan vaihtelun. Kauppapäiväkorjauksella tarkoitetaan menetelmää, joka poistaa eri viikonpäivien vaihtelun vaikutuksen indeksin kehitykseen. Joissain indekseissä korjataan myös yleisistä pyhäpäivistä aiheutuvat muutokset.

Perinteisesti ajatellaan, että aikasarja koostuu erillisistä komponenteista, joita ei voida erikseen havaita. Taloudellisen ilmiön kehittymistä kuvaavista aikasarjoista erotetaan tavallisesti seuraavat neljä komponenttia: trendi-, suhdanne-, kausivaihtelu- sekä jäännös- eli residuaalikomponentti.

Kausivaihtelulla tarkoitetaan vuoden sisällä tapahtuvia systemaattisia heilahteluja taloudellisissa aikasarjoissa, jotka aiheutuvat muun muassa vuodenaikojen vaihtelusta, sesongeista, lomista ja muista yleensä yrityksistä itsestään riippumattomiksi mielletyistä ilmiöistä.

Trendillä tarkoitetaan aikasarjassa ilmenevää jokseenkin tasaista ja systemaattista liikettä. Suhdannekomponentti on taas seurausta taloudellisten suureiden syklisestä kehityksestä. Suhdannekomponentti kuvaa aikasarjan pitkän ajan vaihtelua trendin ympärillä. Usein trendi- ja suhdannekomponentti yhdistetään ja puhutaan vain trendistä. Ennen kaikkea lyhyille aikasarjoille trendin loppupää on epävarma. Siksi trendikäyrän rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen sarjan käyttäytymistä.

Kausitasoituksessa on kyse kausivaihtelukomponentin eliminoimisesta aikasarjasta. Kausipuhdistetusta sarjasta on usein helpompi havaita pitkän ja lyhyen aikavälin kehityssuunta sekä viimeaikaiset merkittävät poikkeamat sarjan kehityksessä.

Trendi saadaan poistamalla kausitasoitetusta sarjasta vielä jäännössarjan vaihtelu. Jäännöskomponenttiin sisältyy kaikki se vaihtelu, joka ei sisälly mihinkään muuhun komponenttiin.

2.3.2 Käytetyt työpäiväkorjaus- ja kausitasoitusmenetelmät

Kaikkien liikevaihtokuvaajien kausitasoituksessa käytetään TRAMO/SEATS –menetelmää, joka on Eurostatin suositusten mukainen. Muiden palveluiden julkistus perustuu työpäiväkorjattuun liikevaihtokuvaajaan.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Liiketoiminnan kuukausikuvaajissa keskeistä on nopeus ja luotettavuus. Verohallinnon kausiveroaineisto on laajuudessaan erinomainen pohja luotettavuudelle, sillä se sisältää lähes koko Suomen yritystoiminnan.

Uusimmat indeksiluvut voivat muuttua aineiston täydentymisen ja tietojen korjaantumisen vuoksi. Kausiveroaineisto täydentyy kuukausi-ilmoittajien osalta kuuden kuukauden ajan sekä neljännesvuosi- ja vuosi-ilmoittajien osalta kunnes aineisto on täysin kertynyt. Sen vuoksi indeksiluvut lasketaan uudestaan, kunnes aineisto on kokonaan täydentynyt. Aineistossa voi olla virheitä esimerkiksi tietojen optisesta luvusta tai tiedonantajien virheellisistä ilmoituksista johtuen.

Tilastokeskuksen omassa tiedonkeruussa eli myyntitiedustelussa liikevaihdon käsite on hyvin pitkälti Eurostatin määritelmän ja kirjanpitolain mukainen. Kausiveroilmoituksesta laskettava liikevaihto ei täysin vastaa kirjanpitolain mukaista liikevaihtoa, koska se voi sisältää mm. käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja ja satunnaisia eriä. Näitä eriä pyritään poistamaan aineiston korjauksilla ennen laskentaa ja sen aikana.

Vähittäiskaupasta tuotetaan otoksen perusteella myös ennakko. Ennakon tuloksia verrataan kokonaisaineistosta laskettuihin tietoihin ennakon osuvuuden määrittelemiseksi. Vähittäiskaupan ennakon revisioiden itseisarvojen keskiarvo oli vuoden 2009 tiedoissa noin yhden prosenttiyksikön. Muissa pidemmällä viipeellä julkaistuissa liikevaihtosarjoissa uusimmat julkaistut tiedot muuttuivat vuonna 2009 noin 0,8 prosenttiyksikköä.

Yrityksille on annettu toimialakoodi päätoimintansa mukaan. Kuitenkin yrityksellä voi olla muutakin kuin päätoimialan mukaista toimintaa. Tästä syystä merkittävimmät sivutoiminnot on jaettu omiksi toimialayksiköikseen suorassa tiedonkeruussa.

 

alkuun

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Kaupan myynnistä julkaistaan ennakko vain kuukauden viiveellä. Laajemmat kaupan myynnin kuukausittaiset ennakkotiedot julkaistaan noin puolentoista kuukauden viiveellä. Teollisuuden, rakentamisen ja muiden palveluiden liikevaihtokuvaajat julkaistaan noin kahden ja puolen kuukauden viiveellä, kuten kaupan myynnin tarkentuneet tiedot. Julkaisupäivät on koottu Tilastokeskuksen julkistamiskalenteriin.

Tiedote Julkaisuviive keskimäärin
Vähittäiskaupan myynnin ennakko 28 päivää
Kaupan myynnin ennakkotiedot 44 päivää
Rakentamisen liikevaihto 74 päivää
Palveluiden liikevaihto 74 päivää
Teollisuuden liikevaihto 78 päivää

Laskennan tuloksena syntyvät toimialoittaiset kuukausitason liikevaihtokuvaajat. Muutosprosentit lasketaan vertaamalla kutakin kuukautta edellisen vuoden vastinkuukauteen.

Alla olevissa taulukoissa on yhteenveto julkaistavista muuttujista ja kustakin muuttujasta julkaistavista indeksisarjoista.

 

  Teollisuus Rakentaminen Kauppa Muut
palvelut
Muut
toimialat
LIIKEVAIHTO          
- koko liikevaihto X   X X  
- kotimaan myynti X X      
- vienti X        
Arvoindeksi          
- alkuperäinen X X X X  
- työpäiväkorjattu       X  
- kausitasoitettu X X X X  
- trendi X X X X  
- vuosimuutos X X X X  
- kumulatiivinen
vuosimuutos
    X    
Määräindeksi          
- alkuperäinen X X X    
- työpäiväkorjattu X        
- kausitasoitettu X X X    
- trendi X X X    
- vuosimuutos X X X    
- kumulatiivinen
vuosimuutos
    X    

 

alkuun

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

5.1 Julkistus

Liikevaihtokuvaajista tuotetaan kuukausittain neljä erillistä julkistusta: teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja muiden palvelujen liikevaihtokuvaajat. Uusimmat tiedot viedään julkaisupäivänä Tilastokeskuksen kotisivulle. Tuoreimmat julkistetut tiedot toimitetaan tilaajille sähköpostitse.

5.2 Internetjulkaisut

 

Liikevaihtokuvaajien uusimpien julkistusten lisäksi Internetissä julkaistaan kuvaukset, aikasarjat ja kuviot kullekin tilastolle. Tiedot päivitetään aina uusimman tiedon ilmestyessä. Liikevaihtokuvaajat julkaistaan Internetissä myös Tilastokeskuksen maksuttomassa tilastotietokannassa (StatFin). Osa toimialoittaisista sarjoista julkaistaan myös Tilastokeskuksen maksullisessa aikasarjatietokannassa (Astika), joka sisältää suhdanne- ja taloustilastoja kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosisarjoina. Maksuttomissa tietokannoissa julkaistaan perustietoa ja maksullisissa pidemmälle jalostettua.

5.3 Erityisselvitykset asiakkaille: Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Verohallinnon kausiveroaineisto antaa mahdollisuuden monipuolisten selvitysten tekemiseen. Suhdannetietoa tuotetaan toimialoittain ja alueittain sekä nimetyistä yritysryhmistä.

Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun (www.tilastokeskus.fi/tup/suhdannepalvelu) avulla voi saada tietoa esimerkiksi liikevaihdosta, vientiliikevaihdosta, palkoista tai henkilöstömäärästä haluamaltaan alueelta. Lisäksi kasvukatsauksen avulla voi saada tarkempaa suhdannekehityksen taustoja selittävää tietoa. Tiedot suhdannekehityksestä toimitetaan asiakkaille sopimuksen mukaan kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain.

alkuun

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Liikevaihtokuvaajien aikasarjat ovat ajallisesti vertailukelpoisia. Perusvuoden vaihdon (perusvuosi 2005) ja uuteen toimialaluokitukseen (TOL 2008) siirtymisen yhteydessä kaikkien toimialojen indeksit muodostettiin uudelleen. Vuosien 2005-2008 tiedot laskettiin yritystason aineistosta perusvuoden vaihdon vuoksi. Sen sijaan vuosien 1995-2004 tiedot muodostettiin valitsemalla kuhunkin aikasarjaan sopivin menetelmä. Vuosille 1995-2004 muodostettujen taannehtivien tietojen tarkkuus on lähes yhtä hyvä kuin aiemmin julkaistujen vastaavien tietojen tarkkuus. Vuosien 2005-2008 tietojen tarkkuus ei muuttunut luokitus- ja perusvuosivaihdoksen yhteydessä.

Taannehtivien aikasarjojen muodostamisessa eli taaksepäinlaskennassa käytettyjä menetelmiä olivat:

aiemmin lasketun aikasarjan käyttö sellaisenaan,

aiemmin laskettujen aikasarjojen painottaminen ja

aikasarjojen uudelleenlaskenta yritystason aineistosta.

Menetelmävalinnan lähtökohtana oli vanhan ja uuden toimialaluokitusten välinen yhtenevyys, jolla tarkoitetaan mitattavan muuttujan arvoa TOL 2002- ja TOL 2008 -luokkien leikkauksessa suhteessa mitattavan muuttujan arvoon TOL 2002- ja TOL 2008 -luokissa. Yhtenevyyden ollessa korkea vanhan ja uuden luokituksen mukaiset rajaukset ovat sisällöltään lähes samat. Kullekin aikasarjalle valittiin sopivin menetelmä mm. vertaamalla muutosprosentteja lähimpään TOL 2002 -luokituksen aikasarjaan ja vaihtoehtoisilla menetelmillä tuotettuihin taannehtiviin TOL 2008 -luokituksen aikasarjoihin.

Ensisijainen taaksepäinlaskennan menetelmä oli TOL 2002 -luokituksella laskettujen euro-määräisten aikasarjojen painottaminen uuden luokituksen mukaisiksi aikasarjoiksi. Tätä menetelmään käytettiin, jos TOL 2008 -toimiala muodostuu useista vanhalla luokituksella julkaistuista toimialoista tai niiden osista, mutta luokitusten välinen yhtenevyys on kuitenkin verrattain korkea (yli 70 %). Painottaminen tapahtui käyttämällä virtamatriisia, joka mittaa tilastoyksikköjen siirtymiä TOL 2002- ja TOL 2008 -luokkien välillä. Virtamatriisista johdettiin painot, joilla vanhan toimialaluokan arvotiedoista voidaan arvioida vastaavat tiedot uuden luokituksen luokille. Painottaminen tapahtui käyttämällä vuoden 2006 virtamatriisia, jonka muuttujia ovat laskettavasta muuttujasta riippuen joko liikevaihto, vienti tai kotimaan myynti. Liikevaihdon virtamatriisi perustuu Yritysrekisterin yritystasoiseen vuosiaineistoon, viennin sekä kotimaan myynnin virtamatriisit puolestaan maksuvalvonta-aineistoon.

Aiemmin vastaavalla sisällöllä julkaistuja tietoja hyödynnettiin sellaisenaan taannehtivana aikasarjana, jos sarjan uuden luokituksen mukainen perusjoukko oli hyvin lähellä vanhan luokituksen mukaista perusjoukkoa (yhtenevyys yli 95 %) ja jos painotusmenetelmän käyttöön liittyi ongelmia, esimerkiksi tapauksissa, joissa vuoden 2006 painojen sopivuus koko ajanjaksolle ei ollut riittävän hyvä.

Niiden toimialojen, joilla ei ole läheistä vastinetta TOL 2002 -luokituksessa, tiedot laskettiin uudelleen yritystason aineistosta vuoden 1995 tiedoista alkaen (yhtenevyys alle 70-80 %). Näin meneteltiin myös silloin, jos painotusmenetelmää ei voitu käyttää. Esimerkiksi, jos painojen sopivuus koko ajanjaksolle ei ollut riittävän hyvä.

alkuun

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

7.1 Tilastojen eri käyttötarkoitukset

Tilastokeskuksen tuottamat yritystilastot voidaan jakaa rakenne- ja suhdannetilastoihin. Tilastojen erot syntyvät niiden kuvausaikavälin pituudesta, julkaisemisviiveestä sekä tietosisällön laajuudesta siten että suhdannetilastojen kuvausaikaväli ja julkaisemisviive on lyhyempi ja niiden tietosisältö suppeampi kuin rakennetilastoissa. Yritysten rakennetilastoja ovat muun muassa Yritysrekisterin tuottamat tilastot, jotka kuvaavat yritysten ja niiden toimipaikkojen rakennetta ja toimintaa vuositasolla. Yritysten suhdannetilastoja ovat muun muassa liiketoiminnan kuukausikuvaajat, rakentamisen suhdannetilastot sekä teollisuuden suhdannetilastot. Vuositilastot ovat poikkileikkauksia ko. vuoden yritystoiminnasta. Sen sijaan suhdannetiedot on tehty ajallisesti vertailukelpoisiksi esim. yritysjärjestelyjen ja toimialasiirtojen osalta siten, että indikaattorit kuvaavat kunkin toimialan suhdannekehitystä ajassa.

Vuositasoiset Yritysrekisterin tiedot ja yritysten rakennetilaston tilinpäätöstiedot valmistuvat noin vuoden viipeellä tarkasteluvuoden loppumisesta. Yritysten rakennetilastosta valmistuu ennakko noin puolen vuoden viipeellä.

7.2 Kalenterivuosi vs. tilikausi

Yritysrekisterin ja tilinpäätöstilastojen liikevaihtotiedot ovat tuloslaskelman mukaisia, joskin ammatinharjoittajilla liikevaihto muodostuu ammatin tuotosta. Liikevaihtotiedot ovat näissä tilastoissa yritysten tilikausilta, jotka eivät aina vastaa kalenterivuotta. Sen sijaan liikevaihtokuvaajissa kullekin kalenterikuukaudelle kohdistuu sille kuuluva myynti yrityksen tilikaudesta riippumatta. Vuositilastoissa kullekin vuodelle kohdistuvat kyseisen vuoden aikana päättyvät tilikaudet.

7.3 Käsitteiden vertailtavuus

Suhdannetietojen liikevaihto ei täysin vastaa vuositilastojen tuloslaskelman mukaista liikevaihtoa, koska kausiveroaineiston liikevaihto voi sisältää tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä kuten käyttöomaisuuserien myynnit, muut tuotot, satunnaiset erät, käänteisesti verovelvolliset ostot, tuotteiden oman käytön sekä agentuurien myynnit, joita kaikkia ei pystytä poistamaan aineistosta.

7.4 Kuvausjoukon vertailtavuus

Tilinpäätöstilastoon tulevat mukaan koosta riippumatta kaikki yritykset, jotka ovat tuottaneet tilinpäätöksen. Yritysrekisterin tilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat toimineet tilastovuoden aikana yli puoli vuotta ja joiden liikevaihto on yli 9 821 euroa vuodessa (vuonna 2009) tai jotka työllistävät henkilötyövuosina mitaten yli 0,5 henkilöä. Liikevaihtokuvaajissa pätee 8 500 euron liikevaihtoraja, sillä silloin yritys on arvonlisäverovelvollinen ja kuuluu kausiveroaineistoon. Lisäksi palkkaa maksavat yritykset ovat mukana kausiveroaineistossa riippumatta siitä, ovatko ne arvonlisäverovelvollisia.

Yritysten aloittamisia ja lopettamisia käsitellään eri tavalla tilaston käyttötarkoituksesta riippuen. Yritysrekisterin vuositilastossa aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä mukana ovat vain yli puoli vuotta tilastovuonna toimineet ja kokorajat täyttävät yritykset. Liikevaihtotietojen laskennassa aloittaneet ja lopettaneet yritykset ovat mukana heti, kun tieto aloittamisesta tai lopettamisesta on varmistunut ja yritys on tullut arvonlisäverovelvolliseksi tai jäänyt arvonlisäverovelvollisuuden rajan alapuolelle. Aloittamis- ja lopettamisvaiheessa yritysten liikevaihto ja palkat ovat harvoin euromääräisesti suuria, mutta ne vaikuttavat toimialojen kehitykseen eri tavoin erilaisissa suhdannetilanteissa.

alkuun

8. Kehittäminen

Kesällä 2010 aloitettiin uudistus, jossa liikevaihtokuvaajien oman tiedonkeruun eli myyntitiedustelun ohjeistusta muutettiin siten, että yhteys tuloslaskelmaan on selvä. Aikaisempi ohjeistus nojasi vahvasti valvontailmoituksen täyttöohjeisiin ja niiden käsitteisiin. Vuoden 2011 alusta yrityksiltä tiedusteltava tieto on pääsääntöisesti kirjanpitolain (KPL 4:1) mukainen liikevaihtotieto. Liikevaihtoon luetaan varsinaisen liiketoiminnan myyntituotot eli kuukauden aikana myytyjen tavaroiden ja palveluiden arvo sekä kaikki muut asiakkaalta veloitettavat kulut kuten kuljetus- ja pakkauskustannukset. Tuloutusperiaate on suoriteperuste. Poikkeuksena yleisestä tuloutusperiaat-teesta on osatuloutus. Jos yritys soveltaa osatulouttamista pitkän valmistus-ajan vaativiin hyödykkeisiin (projektituloutus), ilmoitetaan tiedot osatuloutusmenettelyä käyttäen. Uudistuksen yhteydessä osalta yrityksistä kerättiin vuoden 2010 tiedot tarvittaessa uudelleen takautuvasti.

Syksyllä 2009 käynnistyi maksuvalvonta-aineiston tiedonsiirron uudistaminen uuden kausiveroilmoituksen mukaisen kausiveroaineiston vastaanottamiseksi Tilastokeskukseen. Projektissa kehitettiin automaattisia aineiston korjaus- sekä laadunvarmistusmenetelmiä sekä neljännesvuosi ja vuosi-ilmoittajien tietojen menetelmällistä jakamista kuukausitasolle.

Syksyllä 2008 käynnistyi maksuvalvonta-aineiston laadunparannusprojekti. Projektissa tehtävänä oli selvittää vuoden 2010 alusta voimaan astuvan verotililain vaikutukset maksuvalvonta-aineistoon ja toteuttaa toimenpiteet aineiston laadun varmistamiseksi. Projektissa analysoitiin aineiston kattavuuden ja sisällön muutosten vaikutukset suhdannetilastoihin sekä kehitettiin tilastotuotannon raportointia.

Indeksisarjojen perusvuosi vaihdettiin vuoden 2009 alussa. Uusi perusvuosi on 2005. Perusvuoden vaihtoon liittyen sarjat muodostettiin uudelleen koko ajanjaksolle. Perusvuosiuudistuksen yhteydessä siirryttiin käyttämään uutta toimialaluokitusta (TOL 2008).

Vuoden 2006 alussa käynnistyi projekti, jonka tavoitteena oli luoda suhdannetilastojen laskentaan yhtenäinen tuotantojärjestelmä. Liiketoiminnan kuukausikuvaajien tilastotuotanto tehtiin ennen projektin aloitusta kahdella eri tuotantojärjestelmällä. Projektin tavoitteena oli luoda yksi yhtenäinen tietojärjestelmä, jossa tuotanto, ylläpito ja kehittäminen olisivat vanhaan tuotantojärjestelmään verrattuna tehokkaampaa, helpompaa ja vähemmän henkilöriippuvaista. Kehittäminen kohdistui koko tietojärjestelmään. Uusi järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2008 toukokuussa.

Keskeinen kehittämisalue suhdannetilastoissa on ollut analyysin lisääminen. Tästä käynnistyi hanke tammikuussa 2004. Tavoitteena oli muun muassa kehittää Tilastokeskuksen sisäinen analyysiväline suhdannetietojen tuotannon ja tulkinnan tueksi ja selvittää, voidaanko alkaa julkaista myös asiakkaille tarkoitettua suhdannekatsausta. Projektissa kehitettiin Tilastokeskuksen sisäisiä yritysten suhdannetilastojen analyysi- ja vertailuraportteja sekä liitettiin ne juoksevan tuotannon osaksi. Hankkeen ansiosta on vuoden 2005 lopusta alkaen julkaistu neljännesvuosittain toimialoittaisia suhdannekatsauksia teollisuudesta, rakentamisesta, kaupasta ja palveluista. Katsauksen tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva toimialan suhdannetilanteesta sekä lisätä suhdannetilanteen analyysia.

Kausitasoitusmenetelmän uudistus astui voimaan tammikuun 2005 tietoja julkistettaessa. Tuolloin siirryttiin kaikissa yritysten suhdannetilastoissa yhtenäiseen TRAMO/SEATS kausitasoitusmenetelmään, joka on Eurostatin suosittelema menetelmä.

Vuonna 2004 saatiin tuotantoon kehittämishankkeen tuloksena uusi tuote, kasvukatsaus. Kasvukatsaus kuvaa seurattavan alan kasvun jakautumista toimialan sisällä tarkasteltavan muuttujan suhteen. Kasvukatsauksen avulla pystytään selvittämään, paljonko esimerkiksi pienyritykset tai pelkästään tarkasteltavalla alueella toimivat paikalliset yritykset vaikuttavat alan kasvuun tai johtuuko alan kasvu vain muutamien voimakkaasti kasvavien yritysten kasvusta. Kasvukatsauksen kiinnostavuus perustuu katsauksen kykyyn selittää suhdannekehitystä aineistosta saatavilla tarkemmilla toimialan sisäisillä tiedoilla.

Palvelujen ja rakentamisen liikevaihtokuvaajien toimittamiseksi Eurostatiin 45-60 päivän viiveellä käynnistettiin kehittämishanke vuoden 2004 tammikuussa. Nopeutettujen tietojen toimitus Eurostatiin käynnistyi 45 päivän viiveellä tammikuussa 2005.

Nopeutetun vähittäiskaupan myynnin ennakon tietojen julkistaminen aloitettiin Suomessa huhtikuussa 2005 noin kuukauden viiveellä (seuraavat 44 päivän ja 74 päivän viiveellä). Nopeutus on seurausta syyskuussa 2002 aloitetusta nopeutushankkeesta. Kesäkuusta 2003 lähtien vähittäiskaupan tiedot on toimitettu Euroopan tilastovirasto Eurostatille alle kuukauden viiveellä. Eurostat on tilastovuoden 2004 alusta lähtien julkistanut koko EU:n tasoiset vähittäiskaupan kehitystä kuvaavat tunnusluvut. Nopean ennakon osuvuutta on seurattu kesäkuusta 2003 lähtien ennen julkaisua kotimaassa.

alkuun


Päivitetty 15.3.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakentamisen liikevaihtokuvaaja [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5919. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.9.2014].
Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/rlv/rlv_2011-03-15_men_001.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Rakentaminen > Rakentamisen liikevaihtokuvaaja > Menetelmäseloste

Navigointi

Tilastot

Rakentaminen

Rakentamisen liikevaihtokuvaaja

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute