Presidenttiehdokkaiden menestys ja äänestysaktiivisuus toisella kierroksella 2000

Suomelle ensimmäinen naispresidentti, Tarja Halonen vaalivoittaja

Presidentinvaalien toisessa vaalissa Tarja Halonen voitti vastaehdokkaansa Esko Ahon. Halosen äänimäärä oli 1 644 532 eli 51,6 prosenttia kaikista äänistä. Toiseksi sijoittuneen Esko Ahon äänimäärä oli 1 540 803, 48,4 prosenttia äänistä. Jo lähtöasema ensimmäisen kierroksen jälkeen oli ehdokkaiden kesken tasaväkinen ja jatkui myös toisella kierroksella äärimmäisen tasaväkisenä. Tarja Halosen kannatus oli 3,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Ahon. Äänimäärissä laskettuna ero oli kaikkiaan 103 729 ääntä. Halonen menestyi erityisen hyvin Suomen eteläisissä vaalipiireissä ja niiden suurissa kaupungeissa. Parhaimmat tuloksensa Halonen sai Helsingin, 66,3 prosenttia ja Uudenmaan vaalipiiristä, 59,3 prosenttia äänistä. Aholla vahvoja vaalipiirejä, joissa hänen äänimääränsä nousi Halosen äänimäärää korkeammaksi, oli kaikkiaan 8. Korkeimmat kannatusprosenttinsa hän sai Vaasan (70 %) ja Ahvenanmaan (60,6 %) vaalipiireistä.

Ensimmäisen kierroksen "perintönä" ääniä jäi jaettavaksi noin 780 000 ääntä. Ehdokkaat jakoivat vapautuneet äänet melko tasaväkisesti. Vaalin ensimmäiseen kierrokseen verrattuna Ahon osuus lisääntyi 489 644 äänellä (14 prosenttiyksiköllä) ja Halosen 420 101 äänellä (11,6 prosenttiyksikköä). Molemmat saivat Kokoomuksen ääniä melko tasaväkisesti, Aho jonkin verran Halosta enemmän. Vihreän Liiton Heidi Hautalan äänet periytyivät lähinnä Haloselle Ahon saadessa taas valtaosan Rehnin äänistä.

 

Äänestysprosentti nousi toisella kierroksella

Suomessa asuvien kansalaisten äänestysprosentti oli 80,2. Se oli 3,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kolme viikkoa aikaisemmin pidetyssä ensimmäisessä vaalissa. Verrattuna vuoden 1994 toiseen kierrokseen äänestysprosentti jäi nyt 2,1 prosenttiyksikköä alhaisemmaksi kuin kuusi vuotta sitten.

Suora kansanvaali aktivoi kansalaisia äänestämään vilkkaammin kuin muissa vaaleissa. II kierroksella kaikkiaan 3,2 miljoonaa kansalaista käytti äänioikeuttaan, mutta lähes miljoona äänioikeutettua (noin 966 000) jätti toisellakin kierroksella äänestämättä.

Vilkkainta äänestäminen oli Vaasan vaalipiirissä 83,4 prosenttia. Yli 80 äänestysprosentti nousi myös Oulun ja Lapin vaalipiireissä (81,1 %), Uudenmaan vaalipiirissä (80,9 %), Pirkanmaan (80,7 %), Keski-Suomen (80,2 %) ja Satakunnan vaalipiirissä (80,3 %). Myös ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset käyttivät äänioikeuttaan hieman ensimmäistä kierrosta vilkkaammin. Heidän äänestysprosenttinsa oli 10,9 (I kierroksella 10,5).

Tilastokeskuksen kaikissa kunnittaisissa ja vaalipiirikohtaisissa tilastotaulukoissa äänestysprosentti on laskettu Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestämisestä.

Äänestysprosentit 1) vaalipiireittäin II ja I kierroksella

Vaalipiiri

II vaali (%)

I vaali (%)

Koko maa

80,2

76,9

Helsinki

79,6

78,1

Uusimaa

80,8

79,0

Varsinais-Suomi

79,7

77,1

Satakunta

80,1

76,4

Häme

78,9

75,9

Pirkanmaa

80,4

77,5

Kymi

79,3

76,7

Mikkeli

78,9

74,6

Kuopio

79,0

74,1

Pohjois-Karjala

78,4

73,4

Vaasa

83,4

79,1

Keski-Suomi

80,2

75,6

Oulu

81,1

75,8

Lappi

81,1

76,4

Ahvenanmaan maakunta

61,8

59,1

1) Ml. vain Suomessa asuvat Suomen kansalaiset


Päivitetty 31.5 2004

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Presidentinvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-3672. 2000, Presidenttiehdokkaiden menestys ja äänestysaktiivisuus toisella kierroksella 2000 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.3.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pvaa/2000/pvaa_2000_2004-05-31_kat_003.html