Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Palvelujen ulkomaankauppa 2000-2004

Tuloksia julkaisusta "Yritysten kansainvälistyminen 2004"

Yritysten ulkomailta ostamista ja ulkomaille myymistä palveluista kerätään tietoja Tilastokeskuksen "Palvelujen ulkomaankauppa" -kyselyllä. Tiedot, joita on julkaistu vuodesta 2000 alkaen, kerätään yrityksiltä palvelutyypeittäin ja kohdemaittain. Tiedustelu kattaa Suomen maksutaseessa osuuden "muut palvelut", johon sisältyvät kaikki palvelut lukuun ottamatta matkailu- ja kuljetuspalveluja. Maajaotteluna käytetään Tilastokeskuksen rajaamaa maajoukkoa, johon kuuluu 23 kohdemaata: EU15-maat, Yhdysvallat, Kanada, Japani, Norja, Sveitsi, Venäjä, Viro sekä tilastovuodesta 2003 lähtien myös Kiina ja Intia. Kaikki muut maat sisältyvät ryhmään "Muu maailma".

Tämän luvun palveluviennin tiedot poikkeavat aiemmin julkaistuista luvuista johtuen tietojen tarkistuksista ja tarkennuksista palvelumäärittelyssä. Tasotarkistuksen taustalla ovat Tilastokeskuksen parantuneet tiedonkeruuvaltuudet, jotka ovat antaneet aiempaa laajemman mahdollisuuden vertailla eri tilastojen lähdetietoja. Vertailun seurauksena palvelujen ulkomaankaupan käsitteen tulkintaa on tarkennettu. Palvelujen ulkomaankaupan tasokorjatut sarjat esitetään tässä julkaisussa vuosille 2000-2004.

Vuosi 2004 palvelujen ulkomaankaupassa

Suomalaisyritysten palvelujen vienti kasvoi vuonna 2004 lähes 28 prosenttia ja tuonti yli 12 prosenttia edellisvuodesta. Viennin ripeän kasvun taustalla on se, että vertailuvuosi 2003 voidaan tulkita palveluviennin puolella taantumavuodeksi. Vientitulot jäivät tuolloin yli 12 prosenttia pienimmiksi edellisvuodesta 2002. Suomen yhteenlaskettu palveluvienti vuonna 2004 oli yli 8,3 miljardia euroa. Selvästi suurin palveluvientitulojen lähde oli muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut -palveluerä, johon sisältyy välityskauppa, käyttöleasing ja muualla luokittelemattomat konsernien sisäiset palvelut. Seuraavaksi suurimmat palvelujen vientierät olivat rakennuspalvelut, rojaltit ja lisenssimaksut sekä tietotekniikkapalvelut. Viennin rakenne pysyi suunnilleen ennallaan verrattuna edellisvuoteen. Rakennuspalvelujen vienti sekä rojaltit ja lisenssimaksut kasvoivat yli 230 miljoonalla eurolla tiputtaen tietotekniikkapalvelut toiselta sijalta neljänneksi tärkeimmäksi vientitulojen lähteeksi. Rojaltien ja lisenssimaksujen huomattava kasvu kuvastaa korkean teknologisen osaamisen merkittävyyttä Suomen palvelujen ulkomaankaupassa. Muiden erittelemättömien palvelujen osuus kokonaispalveluviennistä pieneni, joka osoittaa tilastoinnin tarkentumista.

Palvelutuonti oli noin 4,3 miljardia euroa vuonna 2004. Tuonnin rakenne, jossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuodesta, noudattaa viennin rakennetta tärkeimpien palveluerien suhteen. Myös tuonnin puolella merkittävimmät yksittäiset palveluerät ovat muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut (yli neljännes kokonaistuonnista), rojaltit ja lisenssimaksut, tietotekniikkapalvelut sekä rakennuspalvelut. Kokonaistuonnin kasvun syynä oli erityisesti kasvu rakennuspalveluissa 235 miljoonalla eurolla ja tietotekniikkapalveluissa 153 miljoonalla eurolla. Ulkomaille maksettujen rojalti- ja lisenssimaksujen, joka on toiseksi suurin palvelutuontierä (15 prosenttia kokonaistuonnista), kasvu oli 18 prosenttia vuonna 2004.

Palvelujen tuonti ja vienti vuosina 2000-2004

Palvelujen ulkomaankauppa palvelutyypeittäin

Rojalti- ja lisenssimaksutulot ovat olleet muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut -palveluerän jälkeen toiseksi tärkein palveluvientitulojen lähde 2000-luvun alkupuoliskolla lukuun ottamatta taantumavuotta 2003. Tulot olivat korkeimmillaan tarkastelun ensimmäisenä vuonna 2000, jonka jälkeen ne alkoivat selvästi supistua vuoteen 2003 asti. Vuonna 2004 rojalti- ja lisenssimaksut kääntyivät jälleen ylijäämäiseksi palvelueräksi kahden edellisen alijäämäisen vuoden jälkeen. Vuoden 2003 tiedusteluun lisättiin uusina kohdemaina Kiina ja Intia. Kiinan osuus saaduista rojalti- ja lisenssimaksujen kokonaistuloista oli suurin (31 %) vuonna 2004. Intian merkitys oli sen sijaan vielä hyvin vähäinen. Toinen merkittävä rojalti- ja lisenssimaksutulojen lähde on ollut perinteisesti Yhdysvallat. Vuoden 2001 vientitulojen romahduksen syynä oli juuri Yhdysvalloista saatujen rojalti- ja lisenssimaksujen merkittävä supistuminen. Vuonna 2004 Yhdysvaltojen osuus kokonaistuloista nousi yli 17 prosenttiin edellisvuoden 13 prosentista.

Rakennuspalvelujen osuus palvelujen kokonaisviennistä oli vuonna 2004 yli seitsemän prosenttia. Sen vienti on kasvanut 27 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2004. Kasvun syynä oli erityisesti rakennuspalvelujen viennin kasvu Venäjälle, jonka osuus oli yli puolet kaikesta rakennuspalveluviennistä. Venäjä on ollut viennin ohella myös merkittävin kauppakumppani rakennuspalvelujen tuonnissa. Kiina oli toiseksi merkittävin rakennuspalvelujen vientitulojen lähde. Rakennuspalveluerä on ollut ylijäämäinen koko tarkasteluajanjakson 2000-2004, mutta ylijäämä on supistunut huomattavasti 2000-luvun alkuvuosista.

Neljänneksi suurin palveluvientierä oli tietotekniikkapalvelut, jonka osuus palvelujen kokonaisviennistä oli seitsemän prosenttia vuonna 2004. Tietotekniikkapalvelujen viennin kokonaistaso laski hieman vuonna 2003 edellisvuodesta, mutta vuonna 2004 vienti piristyi 17 prosentin kasvuun. Taantumavuosi johtui osittain selvästä vientitulojen laskusta Britannian kanssa. Tärkeimmät yksittäiset kauppakumppanit olivat edelleen vuonna 2004 Saksa, Ruotsi ja Britannia. Myös Kiinan merkitys tietotekniikkapalveluviennissä nousi Ranskan, Belgian ja Yhdysvaltojen rinnalle, noin viiteen prosenttiin. Tietotekniikkapalvelujen viennin arvo oli tuonnin arvoa suurempi vuonna 2004, mutta ylijäämä pieneni edelleen huomattavasti edellisvuodesta.

Asiantuntijapalveluista, jotka on luokiteltu muihin liike-elämän palveluihin, tärkeimmät palveluerät ovat olleet tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä arkkitehti-, insinööri- ja muut tekniset palvelut. Tutkimus- ja kehittämispalvelujen suhteen Suomi on ollut selvästi alijäämäinen. Toisaalta korvausta t&k -palveluista sisältyy myös muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut -erään, jonka osuutta ei pystytä arvioimaan. Verrattuna edelliseen vuoteen t&k -palvelujen vienti väheni vuonna 2004 lähes 17 prosenttia. t&k-palveluviennin kannalta tärkein kauppakumppani on ollut perinteisesti Ruotsi 44 prosentin osuudellaan tutkimus- ja kehittämispalvelujen kokonaisviennistä.

Arkkitehti-, insinööri- ja muiden teknisten palvelujen vienti kasvoi kolme prosenttia vuonna 2004. Näiden asiantuntijapalvelujen vientituloista yli puolet on tullut Euroopan ulkopuolelta. Euroopan maista tärkein kauppakumppani oli Ruotsi. Teknisten palvelujen kauppatase oli selvästi ylijäämäinen. Asiantuntijapalveluista laki- ja tilinpito- sekä hallinto- ja PR-palveluvienti on ollut alijäämäistä koko ajanjakson 2000-2004. Mainonnan ja markkinoinnin palvelujen alijäämä kasvoi, vaikka vientitulot lisääntyivät 20 prosenttia vuonna 2004. Tärkeimmät vientimaat olivat Alankomaat ja Ruotsi.

Palvelujen vienti vuonna 2004 palvelutyypeittäin, prosenttia kokonaispalveluviennistä

1) Muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut ml. välityskauppa,
käyttöleasing ja muualla luokittelemattomat konsernien sisäiset palvelut

Tietyt yksittäiset palveluerät, joiden vaikutus kokonaisvientituloihin on vähäisempi, muuttuivat suhteellisesti eniten vuonna 2004. Informaatiopalvelut sekä henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut kasvattivat suhteellisesti eniten vientitulojaan edellisvuodesta. Puolestaan eniten tapahtui suhteellista laskua "maa- ja metsätalous-, kaivannais- ja jalostuspalvelut" sekä "audiovisuaaliset palvelut" -vientierissä. Alaerien muutoksien tulkitsemisessa on kuitenkin oltava varovainen johtuen palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnin lyhyestä historiasta. Muutos edellisvuodesta saattaa johtua sekä tilastoinnin tarkentumisesta että aidosta muutoksesta.

Nykyinen palvelujen ulkomaankaupan tilastointi on vakiintumassa, mutta tietoja on käytettävissä vasta viiden vuoden ajalta. Arvioinnit ovat luotettavampia, kun tilastointi on toteutettu samalla menetelmällä ja vakiintuneilla määrittelyillä useamman vuoden. Pidemmällä aikasarjalla voidaan päätellä palveluerien todellisia muutostrendejä. Myös yritysmaailmassa tapahtuvat muutokset, kuten yritysjärjestelyt ja toimintojen ulkoistaminen heijastuvat väistämättä palvelujen ulkomaankaupan tilastointiin. Toisaalta yksi suuri realisoitunut kauppa tai kauppasuhteen menetys voi aiheuttaa hyvinkin suuren muutoksen palvelu- ja maakohtaisissa erissä.

Palvelujen vienti vuosina 2000-2004 palvelutyypeittäin, miljoonaa euroa

Palvelutyyppi 2000 2001 2002 2003 2004
Posti- ja telekommunikaatiopalvelut 225 255 252 202 251
Posti- ja kuriiripalvelut 38 39 40 49 68
Telekommunikaatiopalvelut 186 216 212 153 183
Rakennuspalvelut 472 446 276 363 601
Tietotekniikka- ja informaatiopalvelut 222 336 533 501 608
Tietotekniikkapalvelut 218 326 518 492 576
Informaatiopalvelut 4 10 16 9 31
Rojaltit ja lisenssimaksut 958 654 594 443 675
Muut liike-elämän palvelut 3 000 5 016 5 489 4 843 6 032
Laki- ja tilinpito-, hallinto- ja PR-palvelut 62 92 96 161 138
Mainonta, markkinointitutkimus ja mielipidemittaukset 57 57 77 113 136
Tutkimus- ja kehittämispalvelut 216 247 200 283 235
Arkkitehti-, insinööri- ja muut tekniset palvelut 292 228 251 272 280
Maa- ja metsätalous-, kaivannais- ja jalostuspalvelut 1 1 92 89 1
Muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut ml. välityskauppa, käyttöleasing ja muualla luokittelemattomat konsernien sisäiset palvelut 2 372 4 393 4 774 3 925 5 241
Henkilökohtaiset palvelut, kulttuuri- ja virkistys-palvelut 5 10 12 26 13
Audiovisuaaliset ja siihen liittyvät palvelut 2 4 6 23 4
Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut 3 6 6 3 9
Muut erittelemättömät palvelut 33 69 267 120 124
Yhteensä  4 914  6 786  7 424  6 499  8 303

Vuonna 2004 suomalaisyritysten palvelujen tuonti ulkomailta kasvoi yli 12 prosenttia edellisvuodesta. Merkittävimmät palvelutuonnin yksittäiset erät ovat muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut, ulkomaille suoritetut rojaltit ja lisenssimaksut, tietotekniikkapalvelut sekä rakennuspalvelut. Vuonna 2004 näiden palvelujen yhteenlaskettu osuus oli 67 prosenttia koko palvelutuonnista. Vuoden 2004 kokonaistuonnin kasvun syynä oli erityisesti kasvu rakennuspalveluissa 90 prosentilla. Venäjä on ollut merkittävin kauppakumppani viennin ohella rakennuspalvelujen tuonnissa. Venäjän osuus rakennuspalvelujen kokonaistuonnista oli 43 prosenttia.

Ulkomaille maksettiin vuonna 2004 enemmän rojalteja ja lisenssimaksuja kuin aikaisempina vuosina. Kasvua oli 98,9 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuitenkin ulkomailta tuloutetut rojalti- ja lisenssimaksut olivat vuonna 2004 suuremmat kuin ulkomaille maksetut, joka heijastaa Suomen kilpailukyvyn paranemista tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan liittyvässä palvelujen ulkomaankaupassa. Eniten rojalti- ja lisenssimaksuja maksettiin Yhdysvaltoihin, jonka osuus oli 48 prosenttia kaikista rojalti- ja lisenssimenoista. Seuraavaksi tärkeimmät maksujen saajamaat olivat Britannia ja Ruotsi.

Tietotekniikkapalvelujen tuonti lisääntyi 37,6 prosentilla vuonna 2004 supistaen ylijäämää huomattavasti. Ylijäämän supistumiskehitystä on vauhdittanut yritysten toimintojen nopeasti kasvanut ulkoistaminen erityisesti tietotekniikkapalveluissa. Toisaalta tuonnin arvo oli viennin arvoa suurempi tarkastelun alkuvuosina 2000 ja 2001, mutta vuonna 2002 tietotekniikkapalveluerä kääntyi ylijäämäiseksi. Tietotekniikkapalveluja on ostettu eniten Ruotsista ja Britanniasta.

Asiantuntijapalveluista merkittävimmät ulkomailta ostetut yrityspalvelut olivat mainonta, markkinointitutkimukset ja mielipidemittaukset, t&k -palvelut sekä laki-, tilinpito-, hallinto- ja PR-palvelut. Mainonnan ja markkinoinnin palvelujen alijäämä kasvoi, kun tuontimenot lisääntyivät noin 12 prosenttia vuonna 2004. Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat ja Ruotsi.

Myös tutkimus- ja kehittämispalvelujen suhteen Suomi osaamispohjaisena, mutta suhteellisen pienenä taloutena, on ollut alijäämäinen. Suomi on siten edelleen riippuvainen kansainvälisestä tutkimus- ja teknologiaosaamisesta, vaikkakin t&k -palvelujen tuonti väheni vuonna 2004 yli 30 prosenttia. t&k -palvelutuonnissa tärkeimmät kauppakumppanit ovat olleet Britannia ja Yhdysvallat. Asiantuntijapalveluista laki- ja tilinpito- sekä hallinto- ja PR-palvelutuonnin arvo on ollut viennin arvoa suurempi koko ajanjakson 2000-2004. Vuonna 2004 alijäämä kaksinkertaistui, johon vaikutti tuonnin kasvu 11 prosentilla. Myös laki- ja tilinpito- sekä hallinto- ja PR-palvelutuonnin tärkeimmät kauppakumppanit olivat Yhdysvallat ja Britannia.

Kuvio 10. Palvelujen tuonti vuonna 2004 palvelutyypeittäin, prosenttia kokonaispalvelutuonnista

1) Muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut ml. välityskauppa,
käyttöleasing ja muualla luokittelemattomat konsernien sisäiset palvelut

Palvelujen tuonti vuosina 2000-2004 palvelutyypeittäin, miljoonaa euroa

Palvelutyyppi 2000 2001 2002 2003 2004
Posti- ja telekommunikaatiopalvelut 326 385 276 234 215
Posti- ja kuriiripalvelut 25 27 31 41 26
Telekommunikaatiopalvelut 301 359 245 192 189
Rakennuspalvelut 57 127 223 261 497
Tietotekniikka- ja informaatiopalvelut 331 379 395 427 592
Tietotekniikkapalvelut 312 364 363 407 561
Informaatiopalvelut 19 15 32 19 31
Rojaltit ja lisenssimaksut 611 595 641 545 644
Muut liike-elämän palvelut 2 620 2 170 1 899 2 257 2 206
Laki- ja tilinpito-, hallinto- ja PR-palvelut 174 141 216 207 230
Mainonta, markkinointitutkimus ja mielipidemittaukset 190 142 301 375 420
Tutkimus- ja kehittämispalvelut 123 137 235 411 283
Arkkitehti-, insinööri- ja muut tekniset palvelut 86 90 69 77 92
Maa- ja metsätalous-, kaivannais- ja jalostuspalvelut 4 3 2 1 8
Muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut ml. välityskauppa, käyttöleasing ja muualla luokittelemattomat konsernien sisäiset palvelut 2 043 1 658 1 077 1 187 1 174
Henkilökohtaiset palvelut, kulttuuri- ja virkistyspalvelut 63 42 64 22 23
Audiovisuaaliset ja siihen liittyvät palvelut 55 33 58 6 6
Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut 7 9 6 16 17
Muut erittelemättömät palvelut 40 56 128 78 123
Yhteensä  4 047 3 755  3626  3 823  4 300

Palvelujen ulkomaankauppa maittain

Vuonna 2004 Suomen palvelujen viennistä 39 prosenttia suuntautui EU15-maihin. EU15-maiden merkityksen vähentymiseen on vaikuttanut sen ulkopuolelta saatujen vientitulojen määrän lisääntyminen 31 prosentilla, vaikka vienti kasvoi tuolloin alueella 23 prosentilla. EU15-maista merkittävin palveluvientimaa on ollut Ruotsi, jonka osuus oli noin 20 prosenttia kaikesta alueelle suuntautuvasta palveluviennistä. Ruotsista saatujen vientitulojen kasvu oli 13 prosenttia vuonna 2004. Muut alueen tärkeimmät vientimaat Suomelle olivat Britannia, Saksa ja Alankomaat. Suhteellisesti eniten palveluviennin kasvua suuntautui Luxemburgin ohella Alankomaihin, jotka siten kasvattivat osuuttaan EU15-alueelle suuntautuvasta kokonaisviennistä. Alueen ainoa maa, johon Suomen palveluvienti supistui vuonna 2004, oli Belgia.

EU15-alueen ulkopuolisten kauppakumppanien merkityksen lisääntyminen johtuu Suomen palveluviennin huomattavasta kasvusta Kiinaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Näiden maiden osuus Suomen koko palveluviennin tuloista on 27 prosenttia. Suomen palveluvienti Kiinaan yli kaksinkertaistui vuonna 2004. Vaikka Intian merkitys kauppakumppanina on vielä vähäinen, niin Intian talouden ripeä kasvu heijastui Suomen palveluviennin lähes kolminkertaistumisena Intiaan edellisvuodesta.

EU15-maiden merkitys palvelutuonnille on ollut suurempi kuin Suomen palveluviennille. Vuonna 2004 koko palvelujen tuonnista 57 prosenttia ostettiin EU15-maista. Alueen tärkeimmät tuontimaat Suomelle kuten palveluvienninkin puolella olivat Ruotsi, Britannia, Saksa ja Alankomaat. Nämä maat kattoivat 40 prosenttia palvelujen kokonaistuonnista. Vuonna 2004 palvelutuonti Britanniasta supistui jonkin verran, joten Ruotsi nousi Britannian ohitse palvelutuonnin tärkeimmäksi EU15-maaksi. Suhteellisesti eniten kasvoi palvelutuonti Saksasta.

Palvelutuonnin kannalta tärkein yksittäinen kauppakumppani on ollut Yhdysvallat, jonka merkitys on kuitenkin supistunut vuosituhannen alusta. Vuonna 2004 Yhdysvalloista ostettiin palveluja 3,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. EU15-alueen ulkopuolisista maista Venäjä on noussut koko 2000-luvun alkupuoliskolla tärkeäksi tuontimaaksi ohittaen Norjan ja Sveitsin. Venäjältä ostettiin vuonna 2004 palveluja 84 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Palvelujen ostomaina Kiina ja Intia eivät ole vielä merkittäviä Suomelle, mutta vuoden 2004 tuonnin kasvu oli huomattava erityisesti Kiinasta.

Suomen palvelukauppa oli vuonna 2004 ylijäämäistä lähes kaikkien EU15-maiden kanssa. Yhteenlaskettu palveluvienti EU15-alueelle oli 767 miljoonaa euroa suurempi kuin ostetut palvelut alueelta. Suomen palvelukaupan ylijäämä EU15-maiden kanssa kaksinkertaistui vuonna 2004. Palvelukaupan ylijäämää kasvatti huomattavasti Alankomaat.

Koko tarkastelujaksolla Suomen palvelukauppa on ollut EU15-alueen ulkopuolisten maiden kanssa ylijäämäistä. Suomella on ollut kuitenkin huomattava palvelukaupan alijäämä Yhdysvaltojen kanssa, joka tosin supistui kahdella prosentilla vuonna 2004. Vuonna 2004 ylijäämä kasvoi Suomen palvelukaupan ylijäämän lähes kaksinkertaistuttua sekä Venäjän että Kiinan kanssa.

Palvelukaupan tase vuosina 2000-2004 alueittain, miljardia euroa

Palvelujen vienti vuosina 2000-2004 maittain, miljoonaa euroa

Maa 2000 2001 2002 2003 2004
EU15-maat
Alankomaat 123 172 261 242 470
Belgia 46 78 105 112 96
Britannia 390 740 854 506 571
Espanja 49 86 77 84 109
Irlanti 31 58 58 101 140
Italia 158 179 201 145 171
Itävalta 66 75 66 64 98
Kreikka 36 54 65 47 49
Luxemburg 8 5 12 8 16
Portugali 28 50 52 38 46
Ranska 165 231 310 171 224
Ruotsi 525 615 589 572 645
Saksa 310 435 432 444 489
Tanska 89 111 116 88 102
Muut maat
Norja 110 131 132 121 152
Viro 46 100 98 73 62
Venäjä 278 305 429 579 1 111
Sveitsi 93 145 362 360 188
Kanada 19 20 23 20 25
Yhdysvallat 846 827 445 411 438
Japani 123 276 177 87 36
Kiina .. .. .. 327 692
Intia .. .. .. 18 45
Muu Maailma 1 373 2 092 2 558 1 882 2 327
Kaikki maat yhteensä  4 914  6 786  7 424  6 499  8 303
.. tieto ei saatavilla

Palvelujen tuonti vuosina 2000-2004 maittain, miljoonaa euroa

Maa 2000 2001 2002 2003 2004
EU15-maat
Alankomaat 162 213 220 220 261
Belgia 62 67 98 122 128
Britannia 681 528 480 523 490
Espanja 35 36 35 34 37
Irlanti 49 46 58 131 144
Italia 56 61 82 57 57
Itävalta 24 31 27 36 37
Kreikka 7 6 7 13 13
Luxemburg 4 5 9 12 9
Portugali 5 69 7 7 5
Ranska 120 96 137 134 149
Ruotsi 355 404 548 494 544
Saksa 301 290 260 290 408
Tanska 264 231 142 188 179
Muut maat
Norja 65 86 118 105 97
Viro 35 38 49 52 49
Venäjä 69 105 191 176 324
Sveitsi 70 80 99 98 137
Kanada 32 37 33 24 36
Yhdysvallat 1 235 917 695 650 673
Japani 98 85 22 23 36
Kiina .. .. .. 15 74
Intia .. .. .. 26 42
Muu Maailma 317 324 310 391 372
Kaikki maat yhteensä  4 047  3 755  3 626  3 823  4 300
.. tieto ei saatavilla

Ulkomaiset tytäryhtiöt ja palvelujen ulkomaankauppa

Vuonna 2004 Suomessa sijaitsi yli 3 300 ulkomaista tytäryhtiötä. Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus oli palvelujen viennistä 15 prosenttia ja palvelujen tuonnista 35 prosenttia vuonna 2004. Niiden yhteenlaskettu palvelujen vienti oli 1,23 miljardia ja tuonti 1,45 miljardia euroa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus yritysten henkilöstöstä oli 15 prosenttia ja liikevaihdosta 21 prosenttia. Niiden merkitys palvelujen tuonnista oli siten huomattavasti suurempi kuin henkilöstön määrästä ja liikevaihdosta.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus palvelujen ulkomaankaupasta vaihtelee huomattavasti palveluerittäin. Niiden osuus oli merkittävin palveluviennin puolella mainonta, markkinointitutkimus ja mielipidemittaukset, tutkimus- ja kehittämispalvelut ja informaatiopalvelut -erissä. Puolestaan palvelujen tuonnissa niiden osuus oli merkittävin telekommunikaatiopalvelut, informaatiopalvelut ja tietotekniikkapalvelut -erissä.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden palvelujen vienti ja tuonti vuonna 2004

Palveluerä Vienti, milj. euroa Osuus, % Tuonti, milj. euroa Osuus, %
Posti- ja kuriiripalvelut 0,9 2 0,4 2
Telekommunikaatiopalvelut 179,2 77 162,6 81
Rakennuspalvelut 108,1 21 80,3 6
Tietotekniikkapalvelut 126,3 25 16,5 57
Informaatiopalvelut 18,3 68 38,0 79
Rojaltit ja lisenssimaksut 46,5 8 183,7 31
Muut liike-elämän palvelut
   Laki- ja tilinpito-, hallinto- ja PR-palvelut 11,3 9 55,2 26
   Mainonta, markkinointitutkimus ja mielipidemittaukset 90,0 77 132,8 34
   Tutkimus- ja kehittämispalvelut 146,3 73 23,2 9
   Arkkitehti-, insinööri- ja muu tekninen palvelu 52,4 22 17,0 20
   Maatalous-, kaivos ja muu jalostuspalvelu 0,1 10 0,9 12
Muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut ml. välityskauppa, käyttöleasing ja muualla luokittelemattomat konsernien sisäiset palvelut 323,8 26 393,4 28
Audiovisuaaliset ja siihen liittyvät palvelut 0,4 11 0,1 2
Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut 0,4 5 7,8 47
Muut erittelemättömät palvelut 60,4 56 33,0 28
Yhteensä 1 164,1 16 1366,2 35

Päivitetty 31.3.2006

Viittausohje:

Tilasto: Palvelujen ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3509. 2004, Palvelujen ulkomaankauppa 2000-2004 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pul/2004/pul_2004_2006-03-31_kat_001.html