Julkaistu: 13.9.2018

Työ- ja virkasuhteiden yleisin ansio 2 600 euroa kuukaudessa vuonna 2017

Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan työ- ja virkasuhteiden yleisin kokonaisansio oli 2 600 euroa kuukaudessa vuonna 2017. Kokonaisansioihin lasketaan mukaan perus- ja taulukkopalkkojen ohella palkanlisät, ylityöansiot ja luontoisedut. Kokonaisansiot ovat bruttomääräisiä, eli niistä ei ole vähennetty veroja tai muita maksuja.

Kokonaisansioiden jakauma työ- ja virkasuhteissa vuonna 2017

Kokonaisansioiden jakauma työ- ja virkasuhteissa vuonna 2017

Palkkarakennetilasto kuvaa julkisen sektorin ja yksityisellä sektorilla yli viiden hengen yrityksissä työskenteleviä palkansaajia. Yllä oleva kuvio esittää koko- ja osa-aikaisten työ- ja virkasuhteiden lukumäärän kuukausiansioiden mukaan.

Kuviossa ansiot on jaettu sadan euron luokkiin. Lukumääräisesti eniten työ- ja virkasuhteita oli välillä 2 600–2 699 euroa. Tämä oli yleisin (moodi) ansioluokka. Tyypillisiä ammatteja tässä ryhmässä olivat sairaanhoitajat, sosiaalialan hoitajat, kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat sekä pankki- ym. toimihenkilöt.

Työ- ja virkasuhteiden kokonaisansioiden mediaani oli 2 816 euroa. 50 prosentissa työ- ja virkasuhteista ansaittiin tätä vähemmän, 50 prosentissa tätä enemmän.

Kokonaisansioiden keskiarvo oli 3 087 euroa kuukaudessa. Tilaston työ- ja virkasuhteista 60 prosentissa kuukausiansio oli keskiarvoa pienempi. Tätä selittää se, että suurimmat kokonaisansiot nostavat aritmeettista keskiarvoa.

Osa-aikaisten virka- ja työsuhteiden yleisin ansio 1 400 euroa

Vuonna 2017 osa-aikaisissa työ- ja virkasuhteissa ansaittiin tyypillisimmin 1 400–1 499 euroa kuussa. Kokonaisansioiden mediaani oli puolestaan 1 421 euroa, ja keskiarvo 1 519 euroa kuukaudessa.

Edellä mainitut luvut ovat työ- ja virkasuhdekohtaisia ansioita. Ne eivät kerro yksioikoisesti osa-aikatöitä tekevien ansiotulojen määrää, sillä osa-aikainen palkansaaja voi samanaikaisesti työskennellä useammassa kuin yhdessä työ- tai virkasuhteessa ja/tai yrittäjänä.

Palkkarakennetilastoon yhdistettyjen vuoden 2016 työssäkäyntitilaston tietojen perusteella 16 prosenttia osa-aikatyötä tekevistä palkansaajista työskenteli useammassa kuin yhdessä työ- tai virkasuhteessa ja/tai yrittäjänä. Toisin sanottuna 16 prosentilla osa-aikatyötä tekevistä oli useampi kuin yksi työ.

Työsuhde on osa-aikainen, mikäli sen säännöllinen viikkotyöaika on vähemmän kuin 90 prosenttia alan säännöllisestä viikkotyöajasta.

Koko- ja osa-aikaisten työ- ja virkasuhteiden kokonaisansioiden tunnuslukuja vuonna 2017

Koko- ja osa-aikaisten työ- ja virkasuhteiden kokonaisansioiden tunnuslukuja vuonna 2017

Palkkarakennetilaston työ- ja virkasuhteista osa-aikaisia 17 prosenttia

Vuoden 2017 palkkarakennetilasto kuvaa noin 1 670 000 työ- ja virkasuhdetta. Työ- ja virkasuhteista osa-aikaisia oli 16,8 prosenttia, yhteensä 280 000 kappaletta. Tämä vastaa työvoimatutkimusta, jonka mukaan 16,2 prosenttia palkansaajista työskenteli osa-aikaisina vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä.

Osa-aikaisuudessa oli selkeitä eroja ammattiryhmien välillä. Eniten osa-aikaisia virka- ja työsuhteita oli ammattiryhmissä 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät ja 9 Muut työntekijät.

Näiden ammattiryhmien yksittäisistä ammattiluokista osa-aikatyö oli yleisintä sanomalehtien jakajilla, läheteillä, pikaruokatyöntekijöillä, tarjoilijoilla ja myyntityöntekijöillä. Esimerkiksi pikaruokatyöntekijöistä 83 prosenttia ja tarjoilijoista 64 prosenttia oli osa-aikaisia.

Osa-aikatyö oli harvinaisempaa erityisasiantuntija- ja asiantuntija-ammateissa. Asiantuntija-ammateista osa-aikaiset työ- ja virkasuhteet olivat yleisimpiä kääntäjillä ja tulkeilla, hammaslääkäreillä ja yleislääkäreillä.

Kaiken kaikkiaan lääkäreistä 24 prosenttia työskenteli osa-aikaisissa työ- tai virkasuhteissa. Työssäkäyntitilaston vuoden 2016 tietojen mukaan osa-aikatyötä tekevistä lääkäreistä 41 prosentilla oli useampi kuin yksi työ.

Osa-aikaisten työ- ja virkasuhteiden osuus Ammattiluokituksen 2010 pääryhmien mukaan vuonna 2017

Osa-aikaisten työ- ja virkasuhteiden osuus Ammattiluokituksen 2010 pääryhmien mukaan vuonna 2017

Kilpailukykysopimus näkyy tuntiansioissa

Työmarkkinajärjestöt solmivat kesällä 2016 kilpailukykysopimuksen (kiky). Sopimus kattaa työajan pidentämisen osalta kaikki järjestyneet alat pois lukien elintarviketeollisuuden, rakennusteollisuuden ja kuljetusalan.

Julkisella sektorilla kiky-sopimuksen vaikutus säännölliseen työaikaan oli palkkarakennetilaston aineiston perusteella selkeä: nousua puoli tuntia viikossa. Työajan pitenemisen johdosta keskimääräinen kokonaistuntiansio laski kuntasektorilla sekä valtiolla.

Myös yksityisellä sektorilla keskimääräinen säännöllinen työaika kasvoi edellisvuodesta, ja keskimääräinen kokonaistuntiansio oli vuonna 2017 kokoaikasilla palkansaajilla aavistuksen vuotta 2016 pienempi.

Kiky-sopimuksessa määriteltiin 24 tunnin pidennys vuosityöaikaan. Työajanpidennyksen tuntiansioita laskeva laskennallinen vaikutus oli säännöllisen työajan määrästä riippuen 1,3–1,5 prosenttia.

Vuoden 2017 lopulliset tiedot ilmestyvät helmikuussa 2019

Vuoden 2017 ennakollinen palkkarakennetilasto kuvaa noin 1,67 miljoonan palkansaajan ansiotietoja. Tilastossa tyypillisesti käytetään termiä palkansaaja synonyyminä työ- ja virkasuhteille.

Palkkarakennetilaston tiedot on kerätty kuukausipalkkaisilta palkansaajilta syys-, loka- tai marraskuulta ja tuntipalkkaisilta palkansaajilta vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Tilasto ei sisällä yksityisen sektorin yritysten ylimmän johdon tietoja.

Ennakollisen palkkarakennetilaston tiedot tarkentuvat koulutusasteen ja -alan osalta vuoden 2017 tietojen lopullisessa julkistuksessa helmikuussa 2019. Lisäksi tilastoa täydennetään työpaikan toimialaa ja sijaintia koskevilla tiedoilla.


Lähde: Palkkarakenne 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sampo Pehkonen 029 551 3452, Jukka Pitkäjärvi 029 551 3356, palkkarakenne@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (261,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 19.2.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkarakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0076. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.9.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pra/2017/pra_2017_2018-09-13_tie_001_fi.html