7. Miesten yksineläminen on yleistynyt lähes kaikissa ikäryhmissä

Vuoden 2018 lopussa 22 prosenttia Suomen väestöstä asui yksin. Yleisin asumismuoto on kahden hengen asuntokunta, joissa asuu kolmannes väestöstä. Neljän hengen asuntokuntien osuus on 17 prosenttia. (Kuvio 13)

Kuvio 13. Asuntokuntaväestö asuntokunnan koon mukaan 1990–2018

 Kuvio 13. Asuntokuntaväestö asuntokunnan koon mukaan 1990–2018

Yksinasumisen yleisyydessä ja ajoittumisessa on eroja sukupuolten välillä. Määrällisesti suurimmat yksinasuvien ryhmät ovat 71-vuotiaat naiset ja 26-vuotiaat miehet. Kaiken kaikkiaan naiset asuvat miehiä useammin yksin. Kaikista vähintään 18-vuotiaista naisista 28 prosenttia asuu yksin, miehistä 26 prosenttia.

Naisten elämänkaarella yksinasumisessa on enemmän vaihtelua kuin miehillä. Useampi kuin joka neljäs 20–25 vuotias nainen asuu yksin, mutta 25-vuoden jälkeen yksinasumisen todennäköisyys naisilla laskee. Miehillä varhaisaikuisuuden yksineläminen jatkuu usein pidempään kuin naisilla, sillä 21–33-vuotiaista yli neljäsosa asuu yksin. Miesten yksinasumisen todennäköisyys alkaa siis laskea huomattavasti naisten yksinasumista myöhemmin eli vasta yli kolmekymmenvuotiaana. Yksinasuvien miesten osuus ei kuitenkaan laske iän myötä yhtä paljon kuin yksin asuvien naisten osuus. Miesten yksin asumista selittävät osaltaan avio- ja avoerot, joissa lapset jäävät usein äidille ja isästä tulee ainakin tilapäisesti yksin asuva. Naisilla yksinasuminen on kaikkein todennäköisintä vanhana: 80-vuotiaista jo 52 prosenttia asuu yksin. Miehillä yksinasumisen todennäköisyys on suurinta vanhana ja toisaalta nuorena aikuisena. Harvinaisinta naisten yksinasuminen on 41−42 vuoden iässä, jolloin yksin asuu joka kymmenes nainen. Miesten yksinasuminen on puolestaan harvinaisinta 18–19 vuotiaana.

Vuoden 1990 jälkeen miesten yksinasuminen on yleistynyt lähes kaikissa ikäryhmissä, erityisesti työikäisillä ja yli 90-vuotiailla. Naisilla yksinasuminen on yleistynyt erityisesti alle 25-vuotiailla ja yli 85-vuotiailla. Yksinasuminen on 65–80-vuotiailla naisilla nyt harvinaisempaa kuin vuonna 1990.

Kuvio 14. Yksinasuvien naisten ja miesten osuus ikäluokasta 1990 ja 2018

Kuvio 14. Yksinasuvien naisten ja miesten osuus ikäluokasta 1990 ja 2018

Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 029 551 2798, Joonas Toivola 029 551 3355, Timo Nikander 029 551 3250, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 31.01.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. vuosikatsaus 2018, 7. Miesten yksineläminen on yleistynyt lähes kaikissa ikäryhmissä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.4.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2018/02/perh_2018_02_2020-01-31_kat_007_fi.html