3. Perheistä 39 prosenttia lapsiperheitä

Suomessa oli vuoden 2017 lopussa 566 242 lapsiperhettä. Lapsiperheessä asuu kotona vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Lapsiperheitä on 39 prosenttia kaikista perheistä. Lapsiperheiden osuus on viime vuodet ollut tasaisessa laskussa. Lapsiperheissä asuu vanhemmatkin sisarukset mukaan lukien 39 prosenttia väestöstä.

Lapsiperheiden määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta 3 434 perheellä. Vähennyksen määrä on 1 640 suurempi kuin edellisenä vuonna. Sellaisten lapsiperheiden määrä, joissa on alle 7-vuotiaita lapsia, pieneni edellisestä vuodesta 5 028 perheellä.

Taulukko 5. Lapsiperheet tyypeittäin 1950–2017

Vuosi   Yhteen-
Avio-
pari
ja
lapsia   
Avo-
pari
ja
lapsia
Äiti
ja
lapsia
Isä
ja
lapsia
Rekis-
teröity
pari
ja
lapsia
Henki-
löitä
lapsi-
per-
heissä   
Alle
18-v.
lapsia      
Lapsi-
perhei-

kaikis-
ta, %
Lapsi-
perhe-
väestö,
%
1950 599 329 515 115 .. 74 319 9 895 .. .. 1 341 330 64,4 ..
1960 678 046 601 542 .. 67 381 9 123 .. .. 1 536 464 65,4 ..
1970 1) 677 035 602 076 5 800 61 173 7 986 .. .. 1 345 089 58,7 ..
1980 2) 688 732 572 142 32 100 74 839 9 651 .. .. 1 163 926 53,9 ..
1990 640 637 490 999 59 900 78 948 10 790 .. 2 437 592 1 135 686 46,9 48,8
2000 612 627 398 892 95 120 103 984 14 631 .. 2 317 291 1 116 687 43,7 44,7
2010 582 360 356 943 107 368 101 946 15 836 267 2 200 603 1 068 554 40,0 40,8
2011 580 547 354 567 107 738 101 963 15 940 339 2 185 130 1 061 710 39,7 40,5
2012 578 409 352 159 107 751 102 013 16 081 405 2 176 199 1 058 664 39,5 40,1
2013 575 683 347 817 109 104 102 152 16 163 447 2 166 385 1 056 606 39,1 39,7
2014 573 566 343 428 110 069 103 115 16 430 524 2 158 867 1 055 763 38,9 39,5
2015 571 470 339 342 110 891 103 972 16 661 604 2 149 905 1 053 444 38,7 39,2
2016 569 676 334 861 111 307 105 693 17 164 651 2 139 737 1 051 285 38,6 38,9
2017 566 242 330 252 3) 111 065 106 939 17 641 345 2 124 972 1 046 336 38,5 38,5
%
1950 100,0 85,9 .. 12,4 1,7 .. .. .. .. ..
1960 100,0 88,7 .. 9,9 1,3 .. .. .. .. ..
1970 1) 100,0 88,9 0,9 9,0 1,2 .. .. .. .. ..
1980 2) 100,0 83,1 4,7 10,9 1,4 .. .. .. .. ..
1990 100,0 76,6 9,4 12,3 1,7 .. .. .. .. ..
2000 100,0 65,1 15,5 17,0 2,4 .. .. .. .. ..
2010 100,0 61,3 18,4 17,5 2,7 0,0 .. .. .. ..
2011 100,0 61,1 18,6 17,6 2,7 0,1 .. .. .. ..
2012 100,0 60,9 18,6 17,6 2,8 0,1 .. .. .. ..
2013 100,0 60,4 19,0 17,7 2,8 0,1 .. .. .. ..
2014 100,0 59,9 19,2 18,0 2,9 0,1 .. .. .. ..
2015 100,0 59,4 19,4 18,2 2,9 0,1 .. .. .. ..
2016 100,0 58,8 19,5 18,6 3,0 0,1 .. .. .. ..
2017 100,0 58,3 19,6 18,9 3,1 0,1 .. .. .. ..
1) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 49, Helsinki 1981).
2) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuosien 1981 rekisteripohjaisella perhe- ja avopariaineistolla.
3) Sisältää yhteensä 388 saman sukupuolen aviopari ja lapsia -perhettä.

3.1 Lapsiperheistä 58 prosenttia on avioparien perheitä

Yleisin lapsiperhe on edelleenkin avioparin ja lasten muodostama perhe. Avioparin perheitä on 58 prosentissa lapsiperheistä. Tämä on lapsiperhemuoto, jonka määrä ja suhteellinen osuus ovat jatkuvasti pienentyneet, mutta silti muut lapsiperhemuodot ovat vielä kaukana sen lukumääristä. Myös avopari ja lapsia -perheiden määrä pieneni. Muiden lapsiperhetyyppien määrät sen sijaan kasvoivat vuoden aikana. Vuoden 2017 lopussa Suomessa oli lähes 111 100 avoparin muodostamaa lapsiperhettä, mikä on 20 prosenttia lapsiperheistä. Vuoteen 2016 verrattuna avoparin perheiden määrä pieneni 242 perheellä.

Nykyään 57 prosenttia esikoisista syntyy avioliiton ulkopuolella. Kaikista vuonna 2017 syntyneistä lapsista avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus on 45 prosenttia.

Äidin ja lapsien muodostamien perheiden määrä on kasvanut 1 200 perheellä vuoteen 2016 verrattuna. Vuoden 2017 lopussa äidin ja lasten muodostamia perheitä oli 106 939. Yhden vanhemman perheitä (äiti ja lapsia tai isä ja lapsia) on yli viidennes (22 %) lapsiperheistä. Sellaiset lapsiperheet, joissa asuu vakituisesti isä ja lapsia, ovat edelleen melko harvinaisia. Niitä on vain 17 641.

Maaliskuun alusta vuonna 2017 tuli voimaan avioliittolain muutos, jonka seurauksena osa rekisteröidyistä pareista muutti parisuhteensa avioliitoksi eikä uusia rekisteröityjä pareja ole voinut enää muodostua. Rekisteröidyn parin ja alle 18-vuotiaiden lasten muodostamien perheidän määrä onkin pienentynyt noin kolmella sadalla edellisvuodesta. Nyt rekisteröidyn parin ja lasten muodostamia perheitä on enää 345. Saman sukupuolen avioparin ja alaikäisten lasten muodostamia perheitä oli vuoden 2017 lopussa puolestaan 388.

Kuvio 5A. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 2017

Kuvio 5A. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 2017

Kuvio 5B. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 2017, suhteellinen jakauma

Kuvio 5B. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 2017, suhteellinen jakauma

3.2 Uusperheiden määrä väheni, mutta osuus pysyi ennallaan

Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi, eli lapsi on tavallaan saanut uuden sosiaalisen vanhemman. Arkikielessä kuulee käsitettä käytettävän väljemmin: erilaisista erojen seurauksena syntyneistä viikonloppuperheistä puhutaan uusperheinä. Perhetilastot joudutaan kuitenkin tekemään lapsen vakinaisen asuinpaikan mukaan. Samaa lasta ei voida tilastoida kahteen perheeseen. Eronneet isät ja äidit, joiden luona on lapsia vain viikonloppuisin ja lomalla, jäävät perhetilaston ulkopuolelle, elleivät ole perustaneet uutta perhettä. Samaa sukupuolta olevien parien perheitä ei ole huomioitu uusperhetarkastelussa.

Uusperheitä on 51 300 eli yhdeksän prosenttia kaikista lapsiperheistä. Uusperheiden määrä kasvoi hitaasti siitä lähtien kun niistä tehtiin ensimmäiset tilastot vuonna 1990. Viimeisten kymmenen vuoden aikana uusperheiden määrä on pysynyt jokseenkin samalla tasolla, mutta aivan viime vuosina määrä näyttää kääntyneen laskuun. Vuodesta 2016 uusperheiden määrä pieneni 321 perheellä.

Yleensä uusperheen lapsi on äidin lapsi, joka on saanut uuden sosiaalisen isän. Uusperheiden vanhemmista 48 prosenttia on naimisissa keskenään ja 52 prosenttia on avoliitossa. Jos perheeseen on syntynyt yhteinenkin lapsi, ovat vanhemmat tavallisimmin menneet naimisiin, mutta muuten uudet puolisot asuvat enimmäkseen avoliitossa. Perheitä, joissa asuu vakituisesti "sinun, minun ja meidän lapsia" on edelleen melko vähän, tällaisia perheitä on 944.

Taulukko 6. Uusperheet 1990–2017

Vuosi Yhteen-
Avio-
pari
Avo-
pari
Uus-
per-
heiden
osuus
lapsi-
per-
heis-
tä, %
Äidin
lapset
Isän
lapset
Yhteiset
lapset
Alle
18-v.
lapsia
uusper-
heissä 
Ei yh-
teisten
lasten
osuus
kaikista
lapsista,
%
Uus-
per-
heiden
alle 18-v.
lasten
osuus
kaikis-
ta lap-
sista,
%
1990 44 426 21 808 22 618 6,9 50 713 7 443 30 089 88 245 5,1 7,8
1995 42 460 19 197 23 263 6,6 50 322 7 637 29 242 87 201 5,0 7,6
2000 47 288 21 315 25 973 7,7 58 550 8 541 30 931 98 022 6,0 8,8
2005 52 204 24 722 27 482 8,8 66 228 9 746 32 465 108 439 7,0 10,0
2010 53 265 26 612 26 653 9,1 66 508 10 417 33 057 109 982 7,2 10,3
2011 53 361 26 698 26 663 9,2 66 423 10 473 33 169 110 065 7,2 10,4
2012 53 018 26 838 26 180 9,2 65 873 10 519 33 263 109 655 7,2 10,4
2013 52 709 26 316 26 393 9,2 65 196 10 761 33 611 109 568 7,2 10,4
2014 52 207 25 673 26 534 9,1 64 859 10 720 33 588 109 167 7,2 10,3
2015 52 251 25 266 26 985 9,1 64 810 10 901 33 513 109 224 7,2 10,4
2016 51 636 24 877 26 759 9,1 64 280 11 045 33 096 108 421 7,2 10,3
2017 51 315 24 690 26 625 9,1 63 798 11 116 33 855 107 769 7,2 10,3

3.3 Kaksilapsisten perheiden määrä pieneni jälleen

Perheiden lapsimääriä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon perheen elinvaihe. Tilastoissa ovat esimerkiksi yksilapsisina perheet, joilla vasta esikoinen on syntynyt. Samoin yksilapsisina ovat perheet, joilla enää nuorin lapsi asuu kotona. Perhetilastossa on kuvattu tietyn hetken poikkileikkaustilanne, eli minkä kokoisia perheitä maassa tietyllä hetkellä on, ei sitä, mikä on perheen lopullinen lapsiluku. Näin ollen eri ajankohtia on vaikea vertailla väestön ikärakenteen epätasaisuuden vuoksi.

Selvin muutos perheiden lapsimäärissä pitkällä aikavälillä on vähintään nelilapsisten perheiden määrän ja suhteellisen osuuden putoaminen 1960-luvulta lähtien (taulukko 7). 1980-luvun puolenvälin jälkeen vähintään nelilapsisten perheiden määrä alkoi kasvaa, joskin 2000-luvulla kasvu on ollut hidasta. Yksilapsisten perheiden määrä on vähentynyt tasaisesti. Myös kaksilapsisten perheiden määrä on kahden poikkeusvuoden jälkeen jatkanut laskuaan. Edellisvuodesta näiden perheiden määrä pieneni 685 perheellä. Vuonna 2017 kolmelapsisten perheiden määrä pysyi samalla tasolla ja vähintään nelilapsisten lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna. Perheitä, joissa on vähintään 10 alaikäistä lasta, oli vuoden 2017 lopussa yhteensä 438.

Taulukko 7. Lapsiperheiden lapsiluku 1950–2017

Vuosi     Perheitä
yhteensä
Perheiden lapsiluku Alle
18-v.
lapsia
keski-
määrin
1 2 3 4 -
1950 599 329 234 682 173 092 95 100 96 455 2,24
1960 678 046 253 285 202 408 112 446 109 907 2,27
1970 677 035 287 649 222 276 100 358 66 752 1,99
1980 688 732 333 812 264 944 70 100 19 876 1,69
1990 640 637 286 549 250 317 81 163 22 608 1,77
2000 612 627 268 369 230 758 85 025 28 475 1,82
2005 591 528 255 549 225 879 81 775 28 325 1,83
2010 582 360 254 551 222 596 76 860 28 353 1,83
2011 580 547 253 995 221 643 76 367 28 542 1,83
2012 578 409 252 986 220 806 75 969 28 648 1,83
2013 575 683 250 318 220 656 75 725 28 984 1,84
2014 573 566 247 882 220 487 76 033 29 164 1,84
2015 571 470 245 871 220 610 75 844 29 145 1,84
2016 569 676 244 159 220 801 75 489 29 227 1,85
2017 566 242 241 709 220 116 75 326 29 091 1,85
%
1950 100,0 39,2 28,9 15,9 16,1 ..
1960 100,0 37,4 29,9 16,6 16,2 ..
1970 100,0 42,5 32,8 14,8 9,9 ..
1980 100,0 48,5 38,5 10,2 2,9 ..
1990 100,0 44,7 39,1 12,7 3,5 ..
2000 100,0 43,8 37,7 13,9 4,6 ..
2005 100,0 43,2 38,2 13,8 4,8 ..
2010 100,0 43,7 38,2 13,2 4,9 ..
2011 100,0 43,8 38,2 13,2 4,9 ..
2012 100,0 43,7 38,2 13,1 5,0 ..
2013 100,0 43,5 38,3 13,2 5,0 ..
2014 100,0 43,2 38,4 13,3 5,1 ..
2015 100,0 43,0 38,6 13,3 5,1 ..
2016 100,0 42,9 38,8 13,3 5,1 ..
2017 100,0 42,9 38,9 13,3 5,1 ..

Lapsiperheen keskimääräistä lapsilukua ei voi suoraan vertailla eri ajankohtina, koska eri perhevaiheessa olevien ikäluokkien suuruudet vaihtelevat. Sekään ei anna suoraan aivan yksiselitteistä tietoa, sillä synnytysikä on kohonnut jatkuvasti. 2000-luvulla lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku on pysynyt lähes ennallaan.

Viime aikojen kehitys tulee esiin kuviossa 6, jossa on äidin iän mukaan laskettu keskimääräinen alaikäisten kotona asuvien lasten määrä. Synnyttäjien vanheneminen näkyy siten, että yli 40-vuotiailla äideillä on suunnilleen saman verran lapsia kussakin ikäryhmässä kuin edellisenä vuonna ja selkeästi enemmän kuin vuonna 1995. Alle 35-vuotiailla äideillä on puolestaan saman verran tai hieman vähemmän lapsia kuin 1990-luvun puolivälissä.

Kuvio 6. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku äidin iän mukaan 1985, 1995, 2016 ja 2017

Kuvio 6. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku äidin iän mukaan 1985, 1995, 2016 ja 2017

Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 029 551 2798, Joonas Toivola 029 551 3355, Timo Nikander 029 551 3250, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 5.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. vuosikatsaus 2017, 3. Perheistä 39 prosenttia lapsiperheitä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.12.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2017/02/perh_2017_02_2018-12-05_kat_003_fi.html