2. Viisi prosenttia perheistä kokonaan vieraskielisiä

Kaikista perheistä 85 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia. Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen- ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on noin neljässä prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 67 201 eli viisi prosenttia kaikista perheistä.

Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä. Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 3 588 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia.

Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 31 687 on avio- tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 25 377. Liitot vieraskielisten kanssa lisääntyivät 1 415:lla vuonna 2017.

Taulukko 4. Suomen-, ruotsin- tai muunkieliset perheet 1990, 2000, 2010, 2016–2017

Mies/vaimo
suomen-,
ruotsin- tai
muunkielinen
Vuosi
1990 2000 2010 2016 2017
Suomenkielinen
mies ja
suomenkielinen
vaimo 
1 088 742 1 089 232 1 114 828 1 100 370 1 090 887
Suomenkielinen
mies ja
ruotsinkielinen
vaimo
16 544 17 394 18 337 18 455 18 358
Suomenkielinen
vaimo ja
ruotsinkielinen
mies
22 734 23 445 24 552 24 544 24 445
Suomenkielinen
mies ja
muunkielinen
vaimo
4 020 11 094 21 772 29 069 29 649
Suomenkielinen
vaimo ja
muunkielinen
mies
5 951 10 236 17 441 22 957 23 657
Suomenkielinen
äiti/isä
162 209 174 861 161 302 158 771 159 320
Ruotsinkielinen
mies ja
ruotsinkielinen
vaimo
53 348 49 198 47 881 46 722 46 391
Ruotsinkielinen
mies ja
muunkielinen
vaimo
300 655 1 434 1 969 2 016
Ruotsinkielinen
vaimo ja
muunkielinen
mies
410 678 1 261 1 654 1 720
Ruotsinkielinen
äiti/isä
8 489 8 609 7 953 7 860 7 834
Muunkielinen
mies ja
muunkielinen
vaimo
1 832 11 668 27 638 46 433 49 279
Muunkielinen
äiti/isä
792 4 893 10 674 16 779 17 922

2.1 Venäjänkielisistä perheistä 15 prosenttia yhden vanhemman perheitä

Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ovat venäjänkieliset. Vuoden 2017 lopussa Suomessa oli yhteensä 15 751 sellaista venäjänkielistä perhettä, joissa perheen ainoa vanhempi tai molemmat vanhemmat olivat venäjänkielisiä. Hieman vähemmän (13 524) on perheitä, joissa jompikumpi puolisoista on venäjänkielinen. Venäjänkielisten perheiden määrä on 533 perhettä suurempi kuin vuosi sitten.

Venäjänkielisiä yhden vanhemman perheitä on 4 440, mikä on 15 prosenttia kaikista venäjänkielisistä perheistä. Venäjänkielisillä yhden vanhemman perheet ovat hieman yleisempiä kuin yhden vanhemman perheet kaikista perheistä (12,6 %). Venäjänkielisistä yhden vanhemman perheistä 94 prosenttia on äidin ja lasten muodostamia perheitä, kun kaikista yhden vanhemman perheistä näitä on 82 prosenttia.

Venäjänkielisten perheistä yleisin kieliyhdistelmä on venäjänkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo. Vuoden 2017 aikana tällaisten parien määrä on kasvanut 147:lla. Vuonna 1990 venäjänkielisiä pariskuntia oli vain 300, nyt jo 11 311.

Toiseksi yleisin venäjänkielisten perheiden kieliyhdistelmä on suomenkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo, 8 634. On edelleen melko harvinaista, että suomenkielisellä naisella on venäjänkielinen puoliso. Näiden määrä oli 1 751 vuoden 2017 lopussa.

2.2 Ulkomaalaisten perheistä yleisimpiä ovat kahden ulkomaan kansalaisen perheet

Vain kuusi prosenttia, 90 838 perhettä, Suomen perheistä on sellaisia, joissa vähintään toinen puolisoista tai perheen ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen. Vuonna 1990 Suomessa oli vain 12 500 tällaista perhettä, vuonna 2000 jo 36 000. Viimeisen vuoden aikana näiden perheiden määrä on kasvanut 1 949 perheellä. Määrällisesti eniten kasvoi niiden perheiden määrä, jossa suomalaisella naisella on ulkomaalainen mies.

Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli 1990-luvun alkupuolella Suomen kansalainen vaimona ja ulkomaan kansalainen miehenä. 2000-luvun alussa oli eniten sellaisia ulkomaalaisten perheitä, joissa vaimo oli ulkomaan kansalainen ja mies Suomen kansalainen. Vielä vuonna 2013 yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli edelleen suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo. Vuonna 2014 kahden ulkomaalaisen puolison perheet nousivat yleisimmäksi ulkomaalaisten perhetyypiksi. Nyt kahden ulkomaalaisen puolison muodostamia perheitä on 27 235 (kuvio 3). Tässä ei tehdä eroa avio- ja avoliittojen välille.

Perheistä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, suurin ulkomaalaisten ryhmä on Viron kansalaisten perheet, joita on 15 046. Venäjän kansalaisten perheitä on puolestaan 11 650.

Sellaisia perheitä, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat ulkomaiden kansalaisia, on 37 849. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi on Venäjän kansalainen, oli vuoden 2017 lopussa 4 872. Kokonaan virolaisia perheitä oli 9 164, joista 31 prosenttia on äitien ja lasten perheitä. Virolaisperheiden määrä pieneni edellisestä vuodesta 109 perheellä. Kahden Kiinan kansalaisen tai yhden vanhemman kiinalaisia perheitä oli 1 385. Näiden perheiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 67 perheellä. Kiinan kansalaisten perheistä 13 prosenttia on äidin ja lasten perheitä.

Kuvio 3. Ulkomaiden kansalaisten perheet 1990, 2007 ja 2017

Kuvio 3. Ulkomaiden kansalaisten perheet 1990, 2007 ja 2017

2.3 Miehillä naisia useammin ulkomailla syntynyt puoliso

Parhaan käsityksen suomalaisten ulkomailla syntyneistä puolisoista saa tarkastelemalla puolisoiden syntymämaita. On tosin muistettava, että kahden Suomen kansalaisen lapsiakin on syntynyt jonkin verran ulkomailla. Lapsi voi olla esimerkiksi adoptoitu tai vanhemmat ovat lapsen syntyessä asuneet vakinaisesti ulkomailla. Suomessa syntyneillä miehillä on 41 126 ulkomailla syntynyttä puolisoa. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 559 hengellä. Suomessa syntyneillä naisilla on 35 500 ulkomailla syntynyttä puolisoa, määrä on kasvanut 804 hengellä. Nykyään miehillä on useammin ulkomailla syntynyt puoliso kuin naisilla.

Suomalaisten miesten ja naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat lähtöisin eri maista. Miesten puolisot ovat lähinnä naapurimaissa ja Itä-Aasiassa syntyneitä. Entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä ei voida erotella virolaisiksi tai venäläisiksi (tai muissa entisissä neuvostotasavalloissa syntyneiksi), koska virolaisillakin on syntymämaana usein Neuvostoliitto ja suuri osa sieltä tulleista puolisoista on muuttanut Suomeen jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Suomalaismiehillä on entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä tai Virossa syntyneitä puolisoita 12 481, Ruotsissa syntyneitä puolisoita on 8 455. Thaimaassa syntyneitä puolisoita on 4 927. Seuraavaksi yleisimmät puolisoiden syntymämaat ovat Kiina, Filippiinit, Saksa, Yhdysvallat ja Vietnam.

Naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat useammista eri maista kuin miesten puolisot. Ruotsissa syntyneitä puolisoita on 8 778. Entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä ja Virossa syntyneitä miehiä on 3 007 eli 160 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraavaksi useimmin suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat Britanniasta, Saksasta, Turkista ja Yhdysvalloista.

Kuvio 4A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2017

Kuvio 4A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2017

Kuvio 4B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2017

Kuvio 4B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2017

Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 029 551 2798, Joonas Toivola 029 551 3355, Timo Nikander 029 551 3250, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 5.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. vuosikatsaus 2017, 2. Viisi prosenttia perheistä kokonaan vieraskielisiä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.12.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2017/02/perh_2017_02_2018-12-05_kat_002_fi.html