Julkaistu: 24.11.2017

Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa

Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikista alaikäisistä lapsista 81 000 eli 7,5 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2016 lopussa. Vuodesta 2015 ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten määrä on kasvanut lähes seitsemällä tuhannella. Kymmenen vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut.

Ulkomaalaistaustaiset alaikäiset lapset syntyperän mukaan 1991-2016

Ulkomaalaistaustaiset alaikäiset lapset syntyperän mukaan 1991-2016

Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia oli vuoteen 2003 saakka enemmän kuin toisen polven, mutta seuraavana vuonna toisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia oli hieman enemmän eli 51 prosenttia. Vuoden 2016 lopussa toisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia oli 60 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista. Suhteellinen osuus on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2009 lähtien, mikä tarkoittaa, että ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten määrä väestössä lisääntyi suhteellisesti samaan tahtiin toisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten määrän kanssa

Ulkomaalaistaustaisista alaikäisistä lapsista 44 prosenttia oli alle kouluikäisiä. Vaikka alle kouluikäisten ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kasvanut 21 000:sta 36 000:een, on osuus pysynyt lähes samana vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2016 lähes neljä viidestä alle kouluikäisestä ulkomaalaistaustaisesta lapsesta oli toisen polven ulkomaalaistaustainen. Osuus on pysynyt samalla tasolla vuodesta 1999 lähtien.

Ulkomaalaistaustaiset alaikäiset lapset ovat jakautuneet maakunnittain hyvin epätasaisesti. Kaikista ulkomaalaistaustaisista alaikäisistä lapsista 57 prosenttia asui Uudellamaalla vuoden 2016 lopussa. Muiden maakuntien vastaavat suhteelliset osuudet vaihtelevat puolesta prosentista yhdeksään prosenttiin.

Ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten osuudet vaihtelevat maakunnittain. Vuonna 2016 suurin toisen polven ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten osuus oli Varsinais-Suomessa, missä osuus oli 66 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista. Vastaavasti pienin toisen polven ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten osuus oli Kainuussa, 40 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että Kainuussa on suhteellisesti eniten ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia, 60 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista alaikäisistä lapsista.


Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 029 551 2798, Timo Nikander 029 551 3250, Joonas Toivola 029 551 3355, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (761,6 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 24.11.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.12.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2016/02/perh_2016_02_2017-11-24_tie_001_fi.html

Jaa