Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3. Lapsiperheiden määrä vähenee yhä

Suomessa oli vuoden 2015 lopussa 571 000 lapsiperhettä. Lapsiperheessä asuu kotona vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Lapsiperheitä on 39 prosenttia kaikista perheistä. Lapsiperheiden osuus on viime vuodet ollut tasaisessa laskussa. Lapsiperheissä asuu vanhemmatkin sisarukset mukaan lukien 40 prosenttia väestöstä.

Lapsiperheiden määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta 2 100 perheellä. Vähennyksen määrä on noin 600 pienempi kuin edellisenä vuonna. Sellaisten lapsiperheiden määrä, joissa on alle 7-vuotiaita lapsia, pieneni edellisestä vuodesta 300 perheellä.

Taulukko 5. Lapsiperheet tyypeittäin 1950–2015

Vuosi   Yhteensä   Aviopari
ja
lapsia     
Avopari
ja
lapsia    
Äiti
ja
lapsia     
Isä
ja
lapsia    
Rekis-
teröity
pari ja
lapsia
Henkilöitä
lapsi-
perheissä   
Alle
18-v.
lapsia       
Lapsi-
perheitä
kaikista,
%
Lapsi-
perhe-
väestö,
%
1950 599 329 515 115 .. 74 319 9 895 .. .. 1 341 330 64,4 ..
1960 678 046 601 542 .. 67 381 9 123 .. .. 1 536 464 65,4 ..
1970 1) 677 035 602 076 5 800 61 173 7 986 .. .. 1 345 089 58,7 ..
1980 2) 688 732 572 142 32 100 74 839 9 651 .. .. 1 163 926 53,9 ..
1990 640 637 490 999 59 900 78 948 10 790 .. 2 437 592 1 135 686 46,9 48,8
2000 612 627 398 892 95 120 103 984 14 631 .. 2 317 291 1 116 687 43,7 44,7
2010 582 360 356 943 107 368 101 946 15 836 267 2 200 603 1 068 554 40,0 40,8
2011 580 547 354 567 107 738 101 963 15 940 339 2 185 130 1 061 710 39,7 40,5
2012 578 409 352 159 107 751 102 013 16 081 405 2 176 199 1 058 664 39,5 40,1
2013 575 683 347 817 109 104 102 152 16 163 447 2 166 385 1 056 606 39,1 39,7
2014 573 566 343 428 110 069 103 115 16 430 524 2 158 867 1 055 763 38,9 39,5
2015 571 470 339 342 110 891 103 972 16 661 604 2 149 905 1 053 444 38,7 39,2
%
1950 100,0 85,9 .. 12,4 1,7 .. .. .. .. ..
1960 100,0 88,7 .. 9,9 1,3 .. .. .. .. ..
1970 100,0 88,9 0,9 9,0 1,2 .. .. .. .. ..
1980 100,0 83,1 4,7 10,9 1,4 .. .. .. .. ..
1990 100,0 76,6 9,4 12,3 1,7 .. .. .. .. ..
2000 100,0 65,1 15,5 17,0 2,4 .. .. .. .. ..
2010 100,0 61,3 18,4 17,5 2,7 0,0 .. .. .. ..
2011 100,0 61,1 18,6 17,6 2,7 0,1 .. .. .. ..
2012 100,0 60,9 18,6 17,6 2,8 0,1 .. .. .. ..
2013 100,0 60,4 19,0 17,7 2,8 0,1 .. .. .. ..
2014 100,0 59,9 19,2 18,0 2,9 0,1 .. .. .. ..
2015 100,0 59,4 19,4 18,2 2,9 0,1 .. .. .. ..
1) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 49, Helsinki 1981).
2) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuosien 1981 rekisteripohjaisella perhe- ja avopariaineistolla.

3.1 Lapsiperheistä 59 prosenttia avioparien perheitä

Yleisin lapsiperhe on edelleenkin avioparin ja lasten muodostama perhe. Avioparin perheitä on 59 prosentissa lapsiperheistä. Tämä on lapsiperhemuoto, jonka määrä ja suhteellinen osuus ovat jatkuvasti pienentyneet, mutta silti muut lapsiperhemuodot ovat vielä kaukana sen lukumääristä. Kaikkien muiden lapsiperhetyyppien määrät kasvoivat vuoden aikana. Vuoden 2015 lopussa Suomessa oli 110 900 avoparien lapsiperhettä, mikä on 19 prosenttia lapsiperheistä. Vuoteen 2014 verrattuna avoparin perheiden määrä kasvoi 800 perheellä.

Nykyään 57 prosenttia esikoisista syntyy avioliiton ulkopuolella. Osuus on suurentunut hitaasti, seitsemän prosenttiyksikköä vuoden 1997 jälkeen, jolloin puolet esikoisista syntyi avioliiton ulkopuolella. Kaikista vuonna 2015 syntyneistä lapsista avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus on 44 prosenttia.

Äidin ja lapsien muodostamien perheiden määrä on kasvanut lähes tuhannella vuoteen 2014 verrattuna. Vuoden 2015 lopussa äidin ja lasten muodostamia perheitä oli noin 104 000. Yhden vanhemman perheitä (äiti ja lapsia tai isä ja lapsia) on yli viidennes lapsiperheistä. Sellaiset lapsiperheet, joissa asuu vakituisesti isä ja lapsia, ovat edelleen melko harvinaisia. Niitä on vain 16 700. Vielä harvinaisempia ovat rekisteröidyn parin ja alle 18-vuotiaiden lasten muodostamat perheet, joita on noin 600. Vaikka tällaisten perheiden määrällinen kasvu on pientä, niin suhteellinen kasvu on melko suurta, viime vuonna peräti 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kuvio 5A. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 2015

Kuvio 5A. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 2015

Kuvio 5B. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 2015, suhteellinen jakauma

Kuvio 5B. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 2015, suhteellinen jakauma

3.2 Uusperheiden osuus edelleen 9 prosenttia

Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi, eli lapsi on tavallaan saanut uuden sosiaalisen vanhemman. Arkikielessä kuulee käsitettä käytettävän väljemmin: erilaisista erojen seurauksena syntyneistä viikonloppuperheistä puhutaan uusperheinä. Perhetilastot joudutaan kuitenkin tekemään lapsen vakinaisen asuinpaikan mukaan. Samaa lasta ei voida tilastoida kahteen perheeseen. Eronneet isät ja äidit, joiden luona on lapsia vain viikonloppuisin ja lomalla, jäävät perhetilaston ulkopuolelle, elleivät ole perustaneet uutta perhettä.

Uusperheitä on 52 300 eli yhdeksän prosenttia kaikista lapsiperheistä. Uusperheiden määrä on kasvanut hitaasti siitä lähtien kun niistä vuonna 1990 tehtiin ensimmäiset tilastot, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana uusperheiden määrä on pysynyt jokseenkin samalla tasolla, joinain vuosina jopa hieman vähentynyt. Vuodesta 2014 uusperheiden määrä kasvoin muutamalla kymmenellä perheellä.

Yleensä uusperheen lapsi on äidin lapsi, joka on saanut uuden sosiaalisen isän. Uusperheiden vanhemmista 48 prosenttia on naimisissa keskenään ja 52 prosenttia on avoliitossa. Jos perheeseen on syntynyt yhteinenkin lapsi, ovat vanhemmat tavallisimmin menneet naimisiin, mutta muuten uudet puolisot asuvat enimmäkseen avoliitossa. Perheitä, joissa asuu vakituisesti "sinun, minun ja meidän lapsia" on edelleen melko vähän, tällaisia perheitä on 900.

Taulukko 6. Uusperheet 1990–2015

Vuosi  Yhteensä   Aviopari   Avopari   Uusper-
heiden
osuus
lapsi-
perheistä,
%
Äidin
lapset  
Isän
lapset 
Yhteiset
lapset
Alle 18-v.
lapsia
uusper-
heissä 
Ei
yhteisten
lasten
osuus
kaikista
lapsista,
%
Uus-
perheiden
alle 18-v.
lasten
osuus
kaikista
lapsista,
%
1990 44 426 21 808 22 618 6,9 50 713 7 443 30 089 88 245 5,1 7,8
1995 42 460 19 197 23 263 6,6 50 322 7 637 29 242 87 201 5,0 7,6
2000 47 288 21 315 25 973 7,7 58 550 8 541 30 931 98 022 6,0 8,8
2005 52 204 24 722 27 482 8,8 66 228 9 746 32 465 108 439 7,0 10,0
2010 53 265 26 612 26 653 9,1 66 508 10 417 33 057 109 982 7,2 10,3
2011 53 361 26 698 26 663 9,2 66 423 10 473 33 169 110 065 7,2 10,4
2012 53 018 26 838 26 180 9,2 65 873 10 519 33 263 109 655 7,2 10,4
2013 52 709 26 316 26 393 9,2 65 196 10 761 33 611 109 568 7,2 10,4
2014 52 207 25 673 26 534 9,1 64 859 10 720 33 588 109 167 7,2 10,3
2015 52 251 25 266 26 985 9,0 64 810 10 901 33 513 109 224 7,2 10,4

3.3 Lapsiperheessä on keskimäärin 1,8 lasta

Perheiden lapsimääriä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon perheen elinvaihe. Tilastoissa ovat esimerkiksi yksilapsisina perheet, joilla vasta esikoinen on syntynyt. Samoin yksilapsisina ovat perheet, joilla enää nuorin lapsi asuu kotona. Perhetilastossa on kuvattu tietyn hetken poikkileikkaustilanne, eli minkä kokoisia perheitä maassa tietyllä hetkellä on, ei sitä, mikä on perheen lopullinen lapsiluku. Näin ollen eri ajankohtia on vaikea vertailla väestön ikärakenteen epätasaisuuden vuoksi.

Selvin muutos perheiden lapsimäärissä pitkällä aikavälillä on vähintään nelilapsisten perheiden määrän ja suhteellisen osuuden putoaminen 1960-luvulta lähtien (taulukko 7). 1980-luvun puolenvälin jälkeen vähintään nelilapsisten perheiden määrä alkoi kasvaa, joskin 2000-luvulla kasvu on ollut hidasta. Kun samaan aikaan yksi- ja kaksilapsisten lapsiperheiden määrät ovat vähentyneet, nelilapsisten ja sitä suurempien lapsiperheiden suhteellinen osuus on kasvanut viiteen prosenttiin. Vuonna 2015 vähintään nelilapsisten perheiden määrä pysyi samalla tasolla verrattuna edellisvuoteen. Perheitä, joissa on vähintään 10 alaikäistä lasta, oli vuoden 2015 lopussa 450.

Taulukko 7. Lapsiperheiden lapsiluku 1950–2015

Vuosi     Perheitä
yhteensä  
Perheiden lapsiluku Alle 18-v.
lapsia
keskimäärin
1                       2                    3                   4 -            
1950 599 329 234 682 173 092 95 100 96 455 2,24
1960 678 046 253 285 202 408 112 446 109 907 2,27
1970 677 035 287 649 222 276 100 358 66 752 1,99
1980 688 732 333 812 264 944 70 100 19 876 1,69
1990 640 637 286 549 250 317 81 163 22 608 1,77
2000 612 627 268 369 230 758 85 025 28 475 1,82
2005 591 528 255 549 225 879 81 775 28 325 1,83
2010 582 360 254 551 222 596 76 860 28 353 1,83
2011 580 547 253 995 221 643 76 367 28 542 1,83
2012 578 409 252 986 220 806 75 969 28 648 1,83
2013 575 683 250 318 220 656 75 725 28 984 1,84
2014 573 566 247 882 220 487 76 033 29 164 1,84
2015 571 470 245 871 220 610 75 844 29 145 1,84
%
1950 100,0 39,2 28,9 15,9 16,1 ..
1960 100,0 37,4 29,9 16,6 16,2 ..
1970 100,0 42,5 32,8 14,8 9,9 ..
1980 100,0 48,5 38,5 10,2 2,9 ..
1990 100,0 44,7 39,1 12,7 3,5 ..
2000 100,0 43,8 37,7 13,9 4,6 ..
2005 100,0 43,2 38,2 13,8 4,8 ..
2010 100,0 43,7 38,2 13,2 4,9 ..
2011 100,0 43,8 38,2 13,2 4,9 ..
2012 100,0 43,7 38,2 13,1 5,0 ..
2013 100,0 43,5 38,3 13,2 5,0 ..
2014 100,0 43,2 38,4 13,3 5,1 ..
2015 100,0 43,0 38,6 13,3 5,1 ..

Lapsiperheen keskimääräistä lapsilukua ei voi suoraan vertailla eri ajankohtina, koska eri perhevaiheessa olevien ikäluokkien suuruudet vaihtelevat. Sekään ei anna suoraan aivan yksiselitteistä tietoa, sillä synnytysikä on kohonnut jatkuvasti. 2000-luvulla lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku on pysynyt lähes ennallaan.

Viime aikojen kehitys tulee esiin kuviossa 6, jossa on äidin iän mukaan laskettu keskimääräinen alaikäisten kotona asuvien lasten määrä. Synnyttäjien vanheneminen näkyy siten, että yli 40-vuotiailla äideillä on saman verran lapsia kussakin ikäryhmässä kuin edellisenä vuonna ja selkeästi enemmän kuin vuonna 1995. Alle 35-vuotiailla äideillä on puolestaan saman verran tai hieman vähemmän lapsia kuin 1990-luvun puolivälissä.

Kuvio 6. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku äidin iän mukaan 1985, 1995, 2014 ja 2015

Kuvio 6. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku äidin iän mukaan 1985, 1995, 2014 ja 2015

Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Eevi Lappalainen 029 551 3367, Timo Nikander 029 551 3250 , Marjut Pietiläinen 029 551 2798, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 25.11.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2015, 3. Lapsiperheiden määrä vähenee yhä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/perh/2015/02/perh_2015_02_2016-11-25_kat_003_fi.html