Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Neljännesvuositilinpito 2019, 2. vuosineljännes

1. Bruttokansantuote väheni 1,4 prosenttia vuonna 2013

Bruttokansantuotteen volyymi pieneni 1,4 prosenttia viime vuonna. Loka-joulukuussa bruttokansantuote väheni 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2012 neljänteen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote pieneni 0,6 prosenttia.

Kuvio 1. Bruttokansantuote, vuosineljänneksittäin viitevuoden 2000 hinnoin (mrd. euroa)

Kuvio 1. Bruttokansantuote, vuosineljänneksittäin viitevuoden 2000 hinnoin (mrd. euroa)

Vuoden 2013 talouskehitys oli tasaisen heikkoa ja viime vuosi oli siten toinen peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kausitasoitettu bruttokansantuote laski 0,2 prosenttia. Toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä bruttokansantuotetta kertyi suunnilleen saman verran kuin ensimmäiselläkin, kunnes viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote laski jälleen.

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU-28 -alueella kasvoi 0,4 prosenttia vuoden neljännellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen vertailtaessa. Koko vuonna 2013 EU -alueen bruttokansantuote kasvoi 0,1 prosenttia.

1.1. Tuotanto

Koko talouden arvonlisäyksen volyymi väheni neljännellä neljänneksellä 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2013 arvonlisäys väheni 1,5 prosenttia. Euromääräisesti tarkasteltuna arvonlisäys laski eniten metalliteollisuudessa ja kaupassa. Myös rahoitustoiminnan volyymi laski selvästi. Arvonlisäystään kasvattivat vuonna 2013 eniten informaatio ja viestintä -toimialan palvelut.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2013 vuoden takaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2013 vuoden takaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2013 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2013 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi väheni loka-joulukuussa 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2013 alkutuotanto kasvoi 2,6 prosenttia. Maataloudessa arvonlisäys pieneni 0,4 prosenttia viime vuonna. Metsätalouden arvonlisäys kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2013, puukaupan ollessa selvästi kahta edellistä vuotta vilkkaampaa.

Teollisuuden (toimialat B-E) arvonlisäys väheni neljännellä neljänneksellä 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2013 teollisuuden arvonlisäyksen volyymi väheni 2,6 prosenttia. Metsäteollisuuden arvonlisäys supistui 1,4 prosenttia ja kemianteollisuudessa arvonlisäys tuli 0,4 prosenttia alaspäin. Metalliteollisuuden arvonlisäys pieneni 5,1 prosenttia ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden 2,8 prosenttia.

Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi pieneni loka-joulukuussa 2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2013 rakentamisen arvonlisäys pieneni 2,7 prosenttia.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi laski loka-joulukuussa 0,3 prosenttia.

Koko vuonna 2013 palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi väheni 1,2 prosenttia. Kaupan arvonlisäys väheni 4,1 prosenttia ja liikennepalvelujen arvonlisäys 2,6 prosenttia. Informaatio ja viestintä -toimialan arvonlisäys kasvoi 2,4 prosenttia, mutta liike-elämän palvelut (M-N) pienenivät 1,8 prosenttia.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäys väheni 7,9 prosenttia viime vuonna. Rahoituspalvelujen arvonlisäystä alensivat välillisten rahoituspalvelujen eli korkokatteen supistuminen ja toisaalta välituotekäytön (tavaroiden ja palveluiden ostot) kasvu.

1.2. Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Vuonna 2013 kansantalouden kokonaiskysynnän volyymi pieneni 0,9 prosenttia. Kysyntää alensivat erityisesti yksityisen sektorin vähäiset investoinnit ja yksityisen kulutuksen supistuminen. Tavaroiden ja palveluiden tase, eli viennin ja tuonnin erotus oli viime vuonna 222 milj. alijäämäinen.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2013 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2013 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2013 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2013 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Viennin volyymi väheni loka-joulukuussa 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2013 viennin volyymi kasvoi 0,3 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvoi 0,3 prosenttia ja palveluiden vienti 0,5 prosenttia.

Tuonnin volyymi väheni loka-joulukuussa 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2013 tuonnin volyymi väheni 1,8 prosenttia. Tavaroiden tuonti pieneni 0,5 prosenttia ja palveluiden tuonti 5,1 prosenttia.

Yksityisen kulutuksen volyymi väheni neljännellä neljänneksellä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,4 prosenttia.

Koko vuonna 2013 yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,8 prosenttia, mutta julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,8 prosenttia. Kulutusmenojen muutosvertailuissa on syytä huomata, että Yleisradio on vuodesta 2013 alkaen luokiteltu julkisyhteisöt -sektoriin (S.13). Tämä kasvattaa julkisia kulutusmenoja ja vastaavasti pienentää yksityisiä (kotitalouksien) kulutusmenoja viime vuonna. Jos Yleisradion sektorisiirtymän vaikutus poistetaan 2012-2013 vertailusta, julkisten kulutusmenojen volyymi ei olisi kasvanut lainkaan viime vuonna ja yksityiset kulutusmenot olisivat supistuneet noin 0,4 prosenttia.

Investointien volyymi väheni neljännellä neljänneksellä 3,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Rakennusinvestoinnit pienenivät 1,5 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi väheni 4,6 prosenttia.

Koko vuonna 2013 investointien volyymi väheni 4,6 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit pienenivät 3 prosenttia ja toimitilarakentaminen supistui 6,8 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestointien volyymi väheni 2,7 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit pienenivät 5,3 prosenttia. Muut investoinnit, jotka muodostuvat pääasiassa ohjelmistoinvestoinneista, vähenivät 6 prosenttia.

1.3. Työllisyys

Työllisten määrä lisääntyi neljännellä neljänneksellä 0,6 prosenttia. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä pieneni 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2013 työllisten määrä väheni 1,3 prosenttia ja työtuntien määrä pieneni 1,9 prosenttia.

Työn tuottavuus eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti kasvoi viime vuonna 0,4 prosenttia.

Työttömyysaste oli loka-joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 7,9 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 7,1 prosenttia. Koko vuoden 2013 työttömyysaste oli 8,3 prosenttia.

1.4. Hinnat nousivat vähän

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 2 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä.

Kuluttajahintaindeksi nousi viime vuonna 1,5 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa 1,6 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhteen heikkeneminen pysähtyi, koska vientihinnat laskivat 0,9 prosenttia ja tuontihinnat 1 prosentin.

1.5. Myös kansantulo pieneni reaalisesti

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 0,5 prosenttia, mutta supistui reaalisesti 1,6 prosenttia ja oli henkeä kohti 29 900 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 195 miljardia euroa eli hieman enemmän kuin bruttokansantuote. Bruttokansantulo supistui reaalisesti 1,2 prosenttia eli vähemmän kuin bruttokansantuote, koska ulkomailta saatujen ensitulojen arvioidaan kasvaneen hieman enemmän kuin ulkomaille maksettujen ensitulojen.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 1 prosentin ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut 0,7 prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvauksien osuus kansantulosta nousi 62 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 61,7 prosenttia. Kansantalouden omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 3,2 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta aleni 22 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 22,9 prosenttia.

1.6. Yritysten kotimaiset voitot supistuivat

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui 9 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo sen sijaan lisääntyi 5 prosenttia, koska ulkomaisten sijoitusten arvioitiin tuottaneen aiempaa paremmin. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja maanvuokrat ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Kuvio 6. Yritykset, varsinaisen toiminnan liikevoitto ennen veroja ja osinkojen yms. maksua (= toimintaylijäämä, vasen pylväs) ja niiden jälkeen (=nettosäästö, oikea pylväs), miljardia euroa

Kuvio 6. Yritykset, varsinaisen toiminnan liikevoitto ennen veroja ja osinkojen yms. maksua (= toimintaylijäämä, vasen pylväs) ja niiden jälkeen (=nettosäästö, oikea pylväs), miljardia euroa

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 7,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna lähinnä ennakkoverojen kasvun takia. Osinkoja yritysten arvioidaan maksaneen 13 prosenttia enemmän.

Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 4,5 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 3,9 miljardia euroa. Rahoitusasemaa paransi se, että yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan vähenivät viime vuonna 8 prosenttia.

Rahoituslaitosten korkokate (välilliset rahoituspalvelut) pieneni, mutta palkkiotuotot kasvoivat. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat edelleen, mutta korkotaso oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli vain niukasti ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 1,1 miljardia euroa. Edellisen vuoden ylijäämää kasvattivat kertaluonteiset veronpalautukset ja vuoden 2013 ylijäämää pienensi muun muassa pankkikonsernien sisäisten kulujen kasvu.

1.7. Julkisen talouden alijäämä 2 prosenttia bruttokansantuotteesta

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna viidettä vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 7,2 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,3 miljardia euroa.

Valtion verotulot kasvoivat 3,9 prosenttia. Eniten verotuloja kasvatti arvonlisäveron korotus yhdellä prosenttiyksiköllä. Myös yleisradioveron ja pankkiveron käyttöönotto lisäsivät verotuloja.

Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 4,9 prosenttia. Tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille kasvoivat 4,6 prosenttia. Sen sijaan korkomenot ja maksetut tukipalkkiot pienenivät.

Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,5 prosenttia ja investoinnit 5 prosenttia. Suurin osa kulutusmenojen kasvusta oli seurausta siitä, että Yleisradio siirrettiin yrityssektorista valtionhallintoon vuodesta 2013 alkaen.

Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 1,5 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 2,2 miljardia euroa. Alijäämää pienensi verotulojen kasvu 7,1 prosenttia, mihin vaikutti kuntien jako-osuuksien oikaisu. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 2,6 prosenttia ja investointien arvioidaan kasvaneen 8 prosenttia.

Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni edellisestä vuodesta. Ylijäämä oli nyt 4,1 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 4,8 miljardia euroa. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Eläkemaksutulot kasvoivat aiempaa vähemmän, 1,7 prosenttia, mutta työeläkelaitosten maksamat työeläkkeet 6 prosenttia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat vain lievästi ylijäämäisiä, kun edellisen vuoden ylijäämä oli 0,4 miljardia euroa.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 4,6 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 4,3 miljardia euroa. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen ns. EDP-alijäämä oli 3,9 miljardia euroa eli 2,0 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se poikkeaa julkisyhteisöjen nettoluotonannosta siten, että siinä on otettu huomioon myös swap-sopimusten vaikutus korkomenoihin.

Kuvio 7. Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä (EDP), prosenttia bruttokansantuotteesta

Kuvio 7. Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä (EDP), prosenttia bruttokansantuotteesta

Julkisyhteisöjen ns. EDP-velka eli sulautettu bruttovelka kasvoi 110 miljardiin euroon. Suhteessa bruttokansantuotteeseen se kasvoi 56,9 prosenttiin eli 3,3 prosenttiyksikköä. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 31.3.2014. Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämä- ja velkatiedot voivat tarkentua.

Julkisen talouden osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 20,1 prosenttia. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 58,4 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhde oli 56,7 prosenttia.

Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 45,6 prosenttia. Veroaste kasvoi 1,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Yleisradioveron käyttöönoton arvioidaan nostaneen veroastetta 0,25 prosenttiyksikköä.

1.8. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu pysähtynyt

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuonna 2013 nimellisesti 1,3 prosenttia, mutta aleni reaalisesti 0,3 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 1,6 prosenttia, mutta väheni reaalisesti 0,1 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kuvio 8. Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo (katkoviiva) ja kotitalouksien oikaistu reaalitulo (yhtenäinen viiva), 2000=100

Kuvio 8. Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo (katkoviiva) ja kotitalouksien oikaistu reaalitulo (yhtenäinen viiva), 2000=100

Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 1 prosentin ja sosiaalietuudet 5,5 prosenttia. Palkkasumma kasvoi ansiotason nousun takia, koska työllisyys heikkeni. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,6 prosenttia.

Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 4,6 prosenttia eli enemmän kuin tulot. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 0,8 prosenttia ja jäivät pienemmiksi kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli vuonna 2013 positiivinen, 1,2 prosenttia.

Kotitalouksien kiinteät investoinnit supistuivat nimellisesti 1,7 prosenttia, koska asuinrakentaminen väheni. Kotitalouksien rahoitusasema oli 3,3 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä oli edellisenä vuonna 4,5 miljardia euroa.

Kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden 2013 lopussa 119 prosenttia eli se kasvoi 1,4 prosenttiyksikköä vuoden aikana. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Rahoitustilinpidon tieto vuoden lopun tilanteesta on alustava arvio.

1.9. Vaihtotase edelleen alijäämäinen

Suomen vaihtotaseen alijäämä oli viime vuonna 1,6 miljardia euroa, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 2,7 miljardia euroa. Tavarakauppa oli edellisestä vuodesta poiketen ylijäämäinen, 0,3 miljardia euroa, kun myös tuonti arvotetaan fob-hintaan (vientimaan rajalla) eikä cif-hintaan (tuontimaan rajalla) niin kuin tullin ulkomaankauppatilastossa.

Sen sijaan palveluiden kaupan tase oli ennakkotietojen mukaan 0,6 miljardia euroa alijäämäinen. Ulkomailta saatiin enemmän omaisuustuloja kuin sinne maksettiin omaisuusmenoja. Tulonsiirtoja ulkomaille maksettiin huomattavasti enemmän kuin sieltä saatiin tulonsiirtoja.

1.10. Seuraavat tarkistukset kesä- ja heinäkuussa 2014

Vuoden 2014 ensimmäistä neljännestä koskevat kansantalouden tilinpidon tiedot julkaistaan 5.6.2014. Vuoden 2013 tilinpito yksityiskohtaisemmalla tietosisällöllä julkaistaan 11.7.2014. Samalla otetaan käyttöön uusi tilinpitojärjestelmä EKT 2010 ja tarkistetaan aikasarja vuodesta 1975 alkaen. Lisätietoja EKT 2010 -uudistuksesta löytyy Tilastokeskuksen EKT 2010 -sivulta: http://stat.fi/til/ekt2010 .

Ennakkotiedot perustuvat 24.2.2014 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html ja http://tilastokeskus.fi/til/ntp/men.html .


Lähde: Kansantalouden tilinpito 2013, 4. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 09 1734 3756, Pasi Koikkalainen 09 1734 3332, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 3.3.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 4. vuosineljännes 2013, 1. Bruttokansantuote väheni 1,4 prosenttia vuonna 2013 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ntp/2013/04/ntp_2013_04_2014-03-03_kat_001_fi.html