Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Neljännesvuositilinpito 2019, 4. vuosineljännes

1. Bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna 2012

Bruttokansantuotteen volyymi pieneni 0,2 prosenttia viime vuonna. Loka-joulukuussa bruttokansantuote väheni 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2011 neljänteen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote pieneni 1,5 prosenttia.

Vuoden 2012 talouskehitys oli epätasaista ja heikkeni vuoden loppua kohden. Ensimmäisellä neljänneksellä bruttokansantuote vielä kasvoi selvästi; osasyynä tähän oli huhtikuussa tapahtunutta autoverotuksen muutosta ennakoinut vilkas autokauppa. Toisella vuosineljänneksellä bruttokansantuote kuitenkin laski yli prosentin ja kahdella viimeiselläkin vuosineljänneksellä bruttokansantuotetta kertyi edellistä vuotta vähemmän.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi Neljännesvuositilinpidon julkistuksissa, milj.euroa

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi Neljännesvuositilinpidon julkistuksissa, milj.euroa

Edelliseen neljännekseen vertailtaessa bruttokansantuotteen volyymi pieneni toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä, mutta kolmas neljännes on tarkentuneiden tietojen perusteella hyvin niukasti plussalla. Tämä tarkoittaa, että yleisesti taantuman kriteerinä käytetty kahden peräkkäisen neljänneksen lasku bruttokansantuotteessa ei täyty. Kun koko vuoden bruttokansantuote kuitenkin jäi edellistä vuotta pienemmäksi, voidaan viime vuotta pitää taantumana Suomen taloudessa.

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU-27 -alueella väheni 0,5 prosenttia vuoden neljännellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen vertailtaessa. Koko vuonna 2012 EU-27 -alueen bruttokansantuote pieneni 0,3 prosenttia.

1.1. Tuotanto

Koko talouden arvonlisäyksen volyymi väheni neljännellä neljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2012 arvonlisäys väheni 0,2 prosenttia. Suurin arvonlisäyksen pudottaja vuoden 2012 aikana oli sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Arvonlisäystä kasvattivat vuonna 2012 eniten informaatio ja viestintä sekä liike-elämän palvelut (toimialat M-N).

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2012 vuoden takaisesta (työpäiväkorjattuna)

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2012 vuoden takaisesta (työpäiväkorjattuna)

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2012 alkutuotanto kuitenkin väheni 1,1 prosenttia. Maataloudessa arvonlisäys pieneni 3,8 prosenttia viime vuonna. Metsätalouden arvonlisäys kasvoi 0,1 prosenttia vuonna 2012.

Teollisuuden (toimialat B-E) arvonlisäys väheni neljännellä neljänneksellä 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Metsäteollisuuden arvonlisäys kasvoi 1,1 prosenttia, mutta metalliteollisuuden arvonlisäys pieneni 1,8 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäys väheni 6 prosenttia. Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi pieneni loka-joulukuussa 1,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2012 teollisuuden arvonlisäyksen volyymi väheni 1,8 prosenttia. Metsäteollisuuden arvonlisäys väheni 2,3 prosenttia, mutta kemianteollisuus kasvoi kaksi prosenttia. Metalliteollisuudessa arvonlisäys kasvoi 0,6 prosenttia, mutta sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäys väheni 9,1 prosenttia. Rakentamisen arvonlisäys pieneni 2,3 prosenttia edellisestä vuodesta.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi pysyi loka-joulukuussa edellisen neljänneksen tasolla. Kauppa supistui yhden prosentin, mutta liikennepalvelut kasvoivat 0,7 prosenttia. Kiinteistöalan toiminta pysyi edellisen neljänneksen tasolla, mutta liike-elämän palvelut (M-N) vähenivät 1,5 prosenttia.

Koko vuonna 2012 palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,5 prosenttia. Kaupan arvonlisäys väheni 0,5 prosenttia ja liikennepalvelujen arvonlisäys 0,1 prosenttia. Informaatio ja viestintä kasvoi 2,9 prosenttia. Kiinteistöalan toiminta kasvoi 1,9 prosenttia ja liike-elämän palvelut (M-N) 2,2 prosenttia. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäys väheni 0,1 prosenttia viime vuonna.

1.2. Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Vuonna 2012 kansantalouden kokonaiskysynnän volyymi pieneni 1,6 prosenttia. Kysyntää vähensivät erityisesti vienti, rakennusinvestoinnit ja varastojen muutos. Tavaroiden ja palveluiden tase, eli viennin ja tuonnin erotus oli viime vuonna 1,2 mrd. alijäämäinen.

Kuvio 3. Bruttokansantuotteen ja kysyntäerien muutokset edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, käyvin hinnoin)

Kuvio 3. Bruttokansantuotteen ja kysyntäerien muutokset edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, käyvin hinnoin)

Viennin volyymi väheni loka-joulukuussa 4,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2012 viennin volyymi väheni 1,4 prosenttia. Tavaroiden vienti pieneni 1,2 prosenttia ja palveluiden vienti 1,8 prosenttia.

Tuonnin volyymi kasvoi loka-joulukuussa 1,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2012 tuonnin volyymi väheni 3,7 prosenttia. Tavaroiden tuonti pieneni 6,6 prosenttia, mutta palveluiden tuonti kasvoi 4,6 prosenttia.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Julkisten kulutusmenojen volyymi supistui prosentin verran. Koko vuonna 2012 yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,6 prosenttia ja julkisten kulutusmenojen volyymi 0,8 prosenttia.

Investointien volyymi väheni neljännellä neljänneksellä 2,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Rakennusinvestoinnit pienenivät 2,5 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi väheni puoli prosenttia.

Koko vuonna 2012 investointien volyymi väheni 2,9 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit pienenivät 4 prosenttia ja toimitilarakentaminen supistui 6,6 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestointien volyymi pysyi edellisen vuoden tasolla. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit vähenivät 0,8 prosenttia. Muut investoinnit, jotka muodostuvat pääasiassa ohjelmistoinvestoinneista, lisääntyivät 1,6 prosenttia.

1.3. Työllisyys

Työllisten määrä pysyi neljännellä neljänneksellä edellisen neljänneksen tasolla. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä pieneni 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2012 työllisten määrä kasvoi 0,3 prosenttia, mutta työtuntien määrä pieneni 0,2 prosenttia.

Työn tuottavuus eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti pysyi viime vuonna samalla tasolla kuin 2011, mutta jäi vielä yli kolme prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2007.

Työttömyysaste oli loka-joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 7,0 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 6,9 pro¬senttia. Koko vuoden 2012 työttömyysaste oli 7,7 prosenttia.

1.4. Hinnat nousivat

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 2,8 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä.

Kuluttajahintaindeksi nousi viime vuonna niin ikään 2,8 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa 2,6 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde heikkeni edelleen, koska tuontihinnat kohosivat 3,6 prosenttia ja vientihinnat vähemmän, 1,4 prosenttia.

1.5. Kansantulo supistui reaalisesti kaksi prosenttia

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 1,5 prosenttia, mutta supistui reaalisesti 2 prosenttia ja oli henkeä kohti 30 070 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 194 miljardia euroa eli yhtä paljon kuin bruttokansantuote. Bruttokansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia eli enemmän kuin bruttokansantuote, koska vaihtosuhde heikkeni ja ulkomailta saadut ensitulot pienenivät.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 3,2 prosenttia ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut 2,6 prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvauksien osuus kansantulosta nousi 61,2 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 60,3 prosenttia. Kansantalouden omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 3,9 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 23,3 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 24,7 prosenttia.

1.6. Yritysten voitot suunnilleen ennallaan

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui 2,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo lisääntyi 0,3 prosenttia ja jäi edelleen selvästi pienemmäksi kuin huippuvuonna 2007. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja 14 prosenttia vähemmän.

Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 7,7 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 2,8 miljardia euroa. Rahoitusasemaa paransi varastojen supistuminen huomattavasti. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna 0,6 prosenttia.

Rahoituslaitosten korkokate (välilliset rahoituspalvelut) pieneni, mutta palkkiotuotot kasvoivat. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat edelleen, mutta korkotaso oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli 1 miljardia euroa ylijäämäinen.

1.7. Julkisen talouden alijäämä 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna neljättä vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 7,4 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 6,4 miljardia euroa. Alijäämää lisäsi se, että erityisesti maksetut tulonsiirrot kasvoivat enemmän kuin verotulot.

Valtion verotulot kasvoivat 2,3 prosenttia. Eniten kasvoivat tuotot välillisistä veroista, muun muassa arvonlisäveron tuotto. Sen sijaan tuotot välittömistä veroista vähenivät, koska yhteisöverotuotot supistuivat.

Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 3,4 prosenttia. Tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille kasvoivat 6,8 prosenttia. Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 3,9 prosenttia ja investoinnit 3,7 prosenttia.

Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 2,1 miljardia euroa, enemmän kuin koskaan aiemmin. Kuntien verotulot kasvoivat vain yhden prosentin, koska yhteisöverotuotot alenivat. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,9 prosenttia ja investointien arvioidaan kasvaneen 6,2 prosenttia.

Myös työeläkelaitosten rahoitusasema heikkeni edellisestä vuodesta. Ylijäämä oli nyt 4,7 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 5,2 miljardia euroa. Eläkemaksutulot kasvoivat suunnilleen saman verran kuin maksetut työeläkkeet, mutta omaisuustulot vähenivät. Rahoitusasema ei ota huomioon sijoitusten arvonmuutoksia. Muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä oli 0,4 miljardia euroa.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 4,5 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 2,1 miljardia euroa. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen ns. EDP-alijäämä oli 3,7 miljardia euroa eli 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se poikkeaa julkisyhteisöjen nettoluotonannosta siten, että siinä on otettu huomioon myös swap-sopimusten vaikutus korkomenoihin.

Julkisyhteisöjen ns. EDP-velka eli sulautettu bruttovelka kasvoi 103 miljardiin euroon. Suhteessa bruttokansantuotteeseen se kasvoi 53,0 prosenttiin eli 4 prosenttiyksikköä. Kasvuun vaikutti myös se, että Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen (ERVV) velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Vuoden 2012 aikana tämä velka kasvoi 0,3 miljardista eurosta 2,7 miljardiin euroon.

Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 28.3.2013. Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämä- ja velkatiedot voivat tarkentua.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 56,0 prosenttia. Edellisenä vuonna suhde oli 55,0 prosenttia.

Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 43,6 prosenttia. Veroaste kasvoi 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

1.8. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu miltei pysähtynyt

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 2,8 prosenttia ja reaalisesti 0,2 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 3,2 prosenttia ja reaalisesti 0,3 prosenttia. Oikaistu tulo ottaa huomioon myös julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kuvio 4. BKT:n volyymi ja kotitalouksien oikaistu reaalitulo, 1990 = 100

Kuvio 4. BKT:n volyymi ja kotitalouksien oikaistu reaalitulo, 1990 = 100

Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 3,2 prosenttia ja sosiaalietuudet 5,6 prosenttia. Palkkatuloja lisäsi ansiotason nousu, ei työllisyys. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,3 prosenttia.

Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 3,3 prosenttia ja kulutusmenot 4,5 prosenttia. Kulutusmenot olivat suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon kääntyi negatiiviseksi, -0,5 prosenttiin.

Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat nimellisesti 1,3 prosenttia, asuinrakentaminen väheni hieman. Kotitalouksien rahoitusasema oli 6,1 miljardia euroa alijäämäinen.

Kotitalouksien velkaantumisaste oli viime vuoden lopussa 118,6 prosenttia eli se kasvoi 2,9 prosenttiyksikköä vuoden aikana. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Rahoitustilinpidon tieto vuoden lopun tilanteesta on alustava arvio.

1.9. Seuraavat tarkistukset kesä- ja heinäkuussa 2013

Vuoden 2013 ensimmäistä neljännestä koskevat kansantalouden tilinpidon tiedot julkaistaan 5.6.2013. Vuoden 2012 tilinpito yksityiskohtaisemmalla tietosisällöllä julkaistaan 11.7.2013. Samalla tarkistetaan vuosien 2010 ja 2011 tietoja.

Ennakkotiedot perustuvat 22.2.2013 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilla: http://www.tilastokeskus.fi/til/ntp/laa.html . Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus: http://tilastokeskus.fi/til/ntp/men.html . ja Vuositilinpidon menetelmäkuvaus: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html


Lähde: Kansantalouden tilinpito 2012, 4. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pasi Koikkalainen 09 1734 3332, Samu Hakala 09 1734 3756, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 1.3.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 4. vuosineljännes 2012, 1. Bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna 2012 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.4.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ntp/2012/04/ntp_2012_04_2013-03-01_kat_001_fi.html