Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Neljännesvuositilinpito 2019, 3. vuosineljännes

1. Bruttokansantuote kasvoi 2,9 prosenttia vuonna 2011

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,9 prosenttia viime vuonna. Loka-joulukuussa bruttokansantuote kasvoi 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2010 neljänteen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote kasvoi 1,4 prosenttia. Kolmannen neljänneksen bruttokansantuotteen muutos tarkentui +1,1 prosenttiin edellisestä neljänneksestä (oli +0,9 %) ja +3,3 prosenttiin vuoden takaisesta (oli +2,7 %).

Suhteellisen korkea vuosikasvu johtuu pääosin vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen alhaisesta lähtötasosta. Vuoden 2010 neljännen neljänneksen tasoon nähden viime vuoden talouskasvu jäi kuitenkin vaatimattomaksi. Bruttokansantuote kasvoi voimakkaimmin vuoden kolmannella neljänneksellä, mutta toisella neljänneksellä BKT:n kausitasoitettu volyymi jopa väheni hieman edelliseen neljännekseen verrattuna.

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi saavutti viime vuonna 2007 alkuvuoden tason, mutta oli tasoltaan edelleen selvästi pienempi kuin vuonna 2008.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi Neljännesvuositilinpidon julkistuksissa

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi Neljännesvuositilinpidon julkistuksissa

Vuoden neljännellä neljänneksellä bruttokansantuote väheni Eurostatin kokoaman ennakon mukaan EU27-alueella 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta kasvoi 0,9 prosenttia vuoden takaisesta.

1.1. Tuotanto

Kaikkien toimialojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,1 prosenttia ja koko vuonna 2011 2,5 prosenttia. Arvonlisäystä kasvattivat vuonna 2011 eniten metalliteollisuus, kauppa sekä liike-elämän palvelut (toimialat M-N).

Alkutuotannon arvonlisäyksen volyymi väheni loka-joulukuussa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2011 alkutuotanto kuitenkin kasvoi 3,5 prosenttia. Maataloudessa arvonlisäys kasvoi 6,7 prosenttia. Metsätalouden arvonlisäys kasvoi viime vuonna 1,8 prosenttia.

Teollisuuden (toimialat B-E) arvonlisäys kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Metsäteollisuuden arvonlisäys väheni 7,4 prosenttia, mutta metalliteollisuuden arvonlisäys kasvoi 3,4 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäys kasvoi 4,3 prosenttia. Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 2,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2011 teollisuuden arvonlisäyksen volyymi kasvoi 1,9 prosenttia. Metsäteollisuuden arvonlisäys väheni 1,1 prosenttia. Metalliteollisuudessa arvonlisäys kasvoi 8,6 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäys väheni 3,4 prosenttia. Rakentamisen arvonlisäys kasvoi 3,8 prosenttia edellisestä vuodesta.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kauppa kasvoi 1,3 prosenttia ja liikennepalvelut 0,9 prosenttia. Kiinteistöalan toiminta (L) kasvoi 0,3 prosenttia ja liike-elämän palvelut (M-N) samoin 0,3 prosenttia.

Koko vuonna 2011 palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi 2,6 prosenttia. Kaupan arvonlisäys kasvoi 4,1 prosenttia ja liikennepalvelujen arvonlisäys 3,5 prosenttia. Kiinteistöalan toiminta kasvoi 2 prosenttia ja liike-elämän palvelut (M-N) peräti 7,1 prosenttia. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäys laski hieman viime vuonna.

1.2. Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Vuonna 2011 kansantalouden kysyntää kasvattivat yksityinen kulutus, investoinnit ja varastojen muutos.

Kuvio 2. Bruttokansantuotteen ja kysyntäerien muutokset edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, käyvin hinnoin)

Kuvio 2. Bruttokansantuotteen ja kysyntäerien muutokset edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, käyvin hinnoin)

Viennin volyymi väheni loka-joulukuussa 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tavaroiden vienti väheni 9,1 prosenttia, mutta palveluiden vienti kasvoi 20 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2011 viennin volyymi väheni 0,8 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvoi 2,1 prosenttia, mutta palveluiden vienti laski 8,6 prosenttia.

Tuonnin volyymi kasvoi loka-joulukuussa 3,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tavaroiden tuonti kasvoi 0,3 prosenttia ja palvelujen tuonti 6,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2011 tuonnin volyymi kasvoi 0,1 prosenttia. Tavaroiden tuonti kasvoi 6,2 prosenttia, mutta palveluiden tuonti supistui 14,8 prosenttia.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,2 prosenttia. Koko vuonna 2011 yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 3,3 prosenttia ja julkisten kulutusmenojen 0,8 prosenttia.

Investointien volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Rakennusinvestoinnit kasvoivat 0,2 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 3 prosenttia.

Koko vuonna 2011 investointien volyymi kasvoi 4,6 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat 4,4 prosenttia ja toimitilarakentaminen 6 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestointien volyymi supistui 2 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit kasvoivat 12,1 prosenttia. Muut investoinnit, jotka muodostuvat pääasiassa ohjelmistoinvestoinneista, pienenivät 10,8 prosenttia.

1.3. Työllisyys

Työllisten määrä kasvoi 0,3 prosenttia neljännellä neljänneksellä. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2011 työllisten ja työtuntien määrä kasvoi 1,2 prosenttia.

Työn tuottavuus eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti kasvoi viime vuonna 1,3 prosenttia, mutta jäi vielä yli prosentin verran pienemmäksi kuin vuonna 2007.

Työttömyysaste oli loka-joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 6,9 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 7,4 pro¬senttia. Koko vuoden 2011 työttömyysaste oli 7,8 prosenttia.

1.4. Hinnat nousivat aiempaa nopeammin

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 3,6 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Hintojen nousu oli nopeampaa kuin viime vuosina.

Kuluttajahintaindeksi nousi viime vuonna 3,4 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa kohosi 3,0 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde heikkeni edelleen, koska tavaroiden ja palveluiden tuontihinnat nousivat 7,6 prosenttia ja vientihinnat vähemmän, 4,7 prosenttia.

1.5. Kansantulo kasvoi reaalisesti 1,4 prosenttia

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 6,5 prosenttia ja reaalisesti 1,4 prosenttia ja oli henkeä kohti 30 400 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 194 miljardia euroa eli 2 miljardia euroa enemmän kuin bruttokansantuote. Bruttokansantulo kasvoi reaalisesti 1,3 prosenttia eli vähemmän kuin bruttokansantuote, koska vaihtosuhde heikkeni ja ulkomailta saatu nettoensitulo pieneni.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 4,7 prosenttia ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut 0,6 prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvaukset kasvoivat 4 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta aleni 58,8 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 60,2 prosenttia. Kansantalouden omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 8,5 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 26,4 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 25,9 prosenttia.

1.6. Yritysten voitot kasvoivat

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi nimellisesti 15 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo lisääntyi 5,5 prosenttia, mutta jäi edelleen selvästi pienemmäksi kuin huippuvuonna 2007. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja 16 prosenttia enemmän.

Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 5,2 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 9,3 miljardia euroa. Tähän vaikutti se, että yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kääntyivät viime vuonna kasvuun, kasvua oli nimellisesti 8,2 prosenttia. Myös varastot kasvoivat.

Rahoituslaitosten korkokate (välilliset rahoituspalvelut) kasvoi, mutta palkkiotuotot säilyivät edellisen vuoden tasolla. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat edelleen ja korkotaso oli korkeampi kuin edellisenä vuonna. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli 1,6 miljardia euroa ylijäämäinen.

1.7. Julkisyhteisöjen alijäämä 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna kolmatta vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä oli 6 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 10 miljardia euroa. Alijäämää pienensi erityisesti verotulojen kasvu.

Valtion verotulot kasvoivat yli 13 prosenttia. Eniten kasvoivat tuotot välittömistä veroista, erityisesti kotitalouksien maksamat tuloverot pääoma- ja ansiotuloista kasvoivat. Myös yhteisöverotuotot kasvoivat. Välillisten verojen tuotot kasvoivat muun muassa energiaverojen ja arvonlisäveron korotuksen takia.

Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 3,6 prosenttia. Tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille säilyivät edellisen vuoden tasolla. Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,4 prosenttia, sen sijaan investoinnit vähenivät lähes 13 prosenttia.

Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 0,8 miljardia euroa, hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien verotulot kasvoivat 3,4 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,4 prosenttia ja investointien arvioidaan kasvaneen 6,8 prosenttia.

Työeläkelaitosten rahoitusasema oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, 5,3 miljardia euroa ylijäämäinen. Eläkemaksu- ja omaisuustulot kasvoivat suunnilleen saman verran kuin maksetut työeläkkeet. Rahoitusasema ei ota huomioon sijoitusten arvonmuutoksia. Muiden sosiaaliturvarahastojen talous oli tasapainossa.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 1,5 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 5,1 miljardia euroa. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen ns. EDP-alijäämä oli 0,9 miljardia euroa eli 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se poikkeaa julkisyhteisöjen nettoluotonannosta siten, että siinä on otettu huomioon myös swap-sopimusten vaikutus korkomenoihin.

Julkisyhteisöjen ns. EDP-velka eli sulautettu bruttovelka kasvoi 93 miljardiin euroon. Suhteessa bruttokansantuotteeseen se kasvoi 48,6 prosenttiin eli 0,2 prosenttiyksikköä. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 30.3.2012. Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämä- ja velkatiedot voivat tarkentua.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 54 prosenttia. Edellisenä vuonna suhde oli 55,5 prosenttia.

Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen nousi viime vuonna 42,9 prosenttiin. Edellisenä vuonna veroaste oli 42,3 prosenttia. Verojen määrä ylitti ensimmäistä kertaa taantumaa edeltäneen vuoden 2008 tason.

1.8. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat edelleen

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 4,4 prosenttia ja reaalisesti 1,4 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 4,3 prosenttia ja reaalisesti 1,3 prosenttia. Oikaistu tulo ottaa huomioon myös julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kuvio 3. Bruttokansantuotteen (yhtenäinen viiva) ja kotitalouksien oikaistun tulon (katkoviiva) reaalinen kehitys, 1990 = 100

Kuvio 3. Bruttokansantuotteen (yhtenäinen viiva) ja kotitalouksien oikaistun tulon (katkoviiva) reaalinen kehitys, 1990 = 100

Kotitalouksien saamat palkat kasvoivat 4,7 prosenttia ja sosiaalietuudet 2,9 prosenttia. Palkkatuloja lisäsi keskipalkkojen nousu ja työllisyyden paraneminen hieman. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 7,4 prosenttia.

Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 7,2 prosenttia ja kulutusmenot 6,6 prosenttia. Koska kulutusmenot kasvoivat enemmän kuin käytettävissä oleva tulo, säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon pieneni 1,5 prosenttiin.

Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat 9,3 prosenttia asuinrakentamisen lisäännyttyä edelleen. Kotitalouksien rahoitusasema oli 4,7 miljardia euroa alijäämäinen.

Kotitalouksien velkaantumisasteen arvioidaan olleen viime vuoden lopussa 114,4 prosenttia eli se kasvoi yhden prosenttiyksikön vuoden aikana. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon.

1.9. Seuraavat tarkistukset kesä- ja heinäkuussa 2012

Vuoden 2012 ensimmäistä neljännestä koskevat kansantalouden tilinpidon tiedot julkaistaan 5.6.2012. Vuoden 2011 tilinpito yksityiskohtaisemmalla tietosisällöllä julkaistaan 12.7.2012. Samalla tarkistetaan vuosien 2009 ja 2010 tietoja. Ennakkotiedot perustuvat 24.2.2012 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta:

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: http://www.tilastokeskus.fi/til/ntp/laa.html . Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus: http://tilastokeskus.fi/til/ntp/men.html . ja Vuositilinpidon menetelmäkuvaus: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html


Lähde: Kansantalouden tilinpito 2011, 4. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pasi Koikkalainen 09 1734 3332, Samu Hakala 09 1734 3756, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö


Päivitetty 2.3.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 4. vuosineljännes 2011, 1. Bruttokansantuote kasvoi 2,9 prosenttia vuonna 2011 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.2.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ntp/2011/04/ntp_2011_04_2012-03-02_kat_001_fi.html