Julkaistu: 14.5.2020

Pääkaupunkiseudun kokonaisnettomuutto suurin ainakin 50 vuoteen

Korjattu 14.5.2020. Taulukkoa on korjattu. Korjattu kohta on merkitty punaisella.

Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudun kuntien yhteenlaskettu kokonaisnettomuutto oli 13 867 henkilöä vuonna 2019. Määrä on suurin ainakin 50 vuoteen. Kokonaisnettomuutto sisältää muuttovoiton muualta Suomesta ja ulkomailta. Pääkaupunkiseudun kokonaisnettomuutosta vieraskielisten osuus oli 71 prosenttia

Pääkaupunkiseudun kuntien kokonaisnettomuutto 1972–2019

Pääkaupunkiseudun kuntien kokonaisnettomuutto 1972–2019

Suomi sai muuttovoittoa ulkomailta edellisvuotta enemmän

Suomen muuttovoitto ulkomailta kasvoi vuonna 2019 noin kolmanneksen edellisvuoteen verrattuna. Muuttovoitto nousi 15 495 henkeen edeltävän vuoden 11 965 hengestä. Syynä muuttovoiton nousuun oli maahanmuuton kasvu ja maastamuuton väheneminen. Suomeen muutti ulkomailta 32 758 henkeä vuonna 2019, ja Suomen maastamuutto ulkomaille oli 17 263 henkeä.

Suomen ja ulkomaiden välinen muuttoliike 1993–2019

Suomen ja ulkomaiden välinen muuttoliike 1993–2019

Ulkomailta Suomeen muuttaneiden määrä kasvoi 1 652 henkeä. Maahanmuuttajista oli ulkomaan kansalaisia 24 178, 74 prosenttia, vuonna 2019. Suomen maastamuutto ulkomaille väheni 1 878 henkeä eli 10 prosenttia edellisvuodesta. Maastamuuttajista 58 prosenttia, 10 036 henkilöä, oli Suomen kansalaisia. Ulkomaan kansalaisista Suomi sai muuttovoittoa 16 951 henkeä, mutta oman maan kansalaisista tuli 1 456 hengen muuttotappio.

Maahanmuuton voitto EU:n ulkopuolelta muuttaneista

Suomen saama muuttovoitto koostui lähes täysin EU:n ulkopuolelta tulleista muuttajista vuonna 2019. Maahanmuutto muista kuin EU-maista kasvoi reilulla 2 000:lla edellisvuodesta, kun taas muutto EU-maista pysyi lähes samalla tasolla. Maahanmuuton netto EU:n ulkopuolisesta muutosta kasvoi 14 289:ään edeltävän vuoden 12 733:sta.

Maahanmuuton voitto oli suurin Venäjän kansalaisista, 1 787 muuttajaa, ja toiseksi suurin Irakin kansalaisista, 1 182 muuttajaa. Intian kansalaisista Suomi sai kolmanneksi eniten muuttovoittoa, 1 078 muuttajaa.

Uudenmaan maakunnan muuttovoitto suurin 20 vuoteen

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Uudenmaan maakunta sai muualta Suomesta muuttovoittoa 8 114 henkilöä. Määrä on suurin vuoden 1999 jälkeen. Vieraskielinen väestö keskittyy Suomessa Uudellemaalle, sillä Uudenmaan muualta Suomesta saamasta muuttovoitosta lähes puolet oli vieraskielistä väestöä.

Uudenmaan lisäksi vain Pirkanmaa (1 872 henkilöä) ja Varsinais-Suomi (887 henkilöä) saivat muuttovoittoa muualta Suomesta.

Vantaa ja Espoo keräsivät suurimmat muuttovoitot

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä suurimman muuttovoiton saivat Vantaa (3 033 henkilöä) ja Espoo (2 535 henkilöä). Vantaan muuttovoitosta kaksi kolmasosaa ja Espoon muuttovoitosta puolet oli vieraskielistä väestöä.

Manner-Suomen kunnista suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat Sipoo, Kempele ja Kauniainen. Vain noin joka kuudes kunta sai muuttovoittoa Suomen sisällä tehdyistä muutoista.

Neljän maakunnan muuttotappio yli tuhat henkilöä

Maakunnista Kymenlaakso, Etelä-Savo, Satakunta ja Pohjanmaa menettivät yli tuhat henkilöä muuttotappiona muualle Suomeen. Suhteellisesti tarkastellen muuttotappio oli suurin Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakunnissa.

Kouvola, Mikkeli ja Kotka menettivät eniten

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Kouvolan (639 henkilöä) ja Mikkelin (610 henkilöä) muuttotappiot olivat määrällisesti suurimmat. Kotkan muuttotappio oli 546 henkilöä.

Suhteellisesti tarkastellen muuttotappio oli suurin Punkalaitumen, Honkajoen ja Uuraisten kunnissa.

Maakunnille muuttovoittoa maahanmuutosta

Kansainvälisessä muuttoliikkeessä kaikki maakunnat saivat muuttovoittoa. Sen huomioon ottaminen vähentää maassamuutossa muuttotappiollisten maakuntien määrää jonkin verran. Nettomaahanmuuton ja nettomaassamuuton summa oli tappiollinen 11 maakunnassa. Manner-Suomessa maakunnan nettomaahanmuutto oli suhteellisesti suurin Pohjanmaalla ja pienin Kanta-Hämeessä.

Maan sisäinen liikkuvuus ja ulkomainen muuttoliike 2005–2019 (Taulukkoa on korjattu 14.5.2020.)

Vuosi Kuntien välinen muutto Kunnan sisäinen muutto Maahanmuutto Maastamuutto Nettosiirtolaisuus
2005 267 892 624 077 21 355 12 369 8 986
2006 265 412 600 154 22 451 12 107 10 344
2007 272 245 596 025 26 029 12 443 13 586
2008 262 379 567 694 29 114 13 657 15 457
2009 257 544 577 719 26 699 12 151 14 548
2010 264 312 575 373 25 636 11 905 13 731
2011 274 825 600 852 29 481 12 660 16 821
2012 274 587 595 226 31 278 13 845 17 433
2013 265 792 578 012 31 941 13 893 18 048
2014 267 754 571 820 31 507 15 486 16 021
2015 280 210 613 535 28 746 16 305 12 441
2016 282 207 590 880 34 905 18 082 16 823
2017 287 775 592 115 31 797 16 973 14 824
2018 288 425 595 656 31 106 19 141 11 965
2019 286 700 596 171 32 758 17 263 15 495
Aikasarjan aluejako 1.1.2020

Lähde: Muuttoliike 2019. Tilastokeskus

Lisätietoja: Matti Saari 029 551 3401, Markus Rapo 029 551 3238, Juhana Nordberg 029 551 3051, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (274,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 14.05.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Muuttoliike [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6766. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.9.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/muutl/2019/muutl_2019_2020-05-14_tie_001_fi.html