Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema 2018, elokuu

Julkaistu: 19.9.2018

Vaihtotase alijäämäinen toisella neljänneksellä, ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni

Vaihtotase oli alijäämäinen vuoden 2018 toisella neljänneksellä. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti kasvoi 6 prosenttia vuodentakaisesta ja tavaroiden ja palveluiden tase oli lievästi ylijäämäinen. Vaihtotaseen alijäämä kasvoi vuoden takaisesta ensitulon tilin alijäämän kasvaessa. Ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta. 

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase

Vaihtotase

Vuoden 2018 toisella neljänneksellä vaihtotase oli 2,1 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 1,8 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palvelujen tase oli 0,3 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili 0,6 miljardia euroa alijäämäinen.

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 1,0 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2018 toisella neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 0,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Palvelutase oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2018 toisella neljänneksellä.

Maksutaseen mukainen tavaravienti kasvoi 6 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tavaratuonti kasvoi 3 prosenttia vuoden takaisesta. Tavaraviennin arvo oli 16 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo 15 miljardia euroa.

Vuoden 2018 toisella neljänneksellä palveluvienti kasvoi 7 prosenttia ja palvelutuonti niin ikään 7 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Palveluvienti nousi 6,8 miljardiin euroon ja palvelutuonti 7,5 miljardiin euroon. Palvelutaseen alijäämää kasvatti matkustustaseen 0,8 miljardin euron alijäämä. Matkailumenot Suomesta ulkomaille kasvoivat 11 prosenttia toisella neljänneksellä ja matkailutulot Suomeen laskivat 1 prosentin verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2015 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo toisella neljänneksellä ja vuositietojen tarkentuminen

Ensitulon tili oli 1,8 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2018 toisella neljänneksellä. Vuotta aikaisemmin toisen neljänneksen ensitulon alijäämä oli 0,9 miljardia euroa.

Vuoden 2017 ensitulo tarkentui maaliskuussa julkaistuista ennakkotiedoista. Tarkentunut vuoden 2017 ensitulo on 0,1 miljardia euroa alijäämäinen. Maaliskuussa julkaistuissa tiedoissa vuoden 2017 ensitulo oli 2,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Ensitulon revisoituminen johtuu tarkentuneista yrityssektoria koskevista lähdeaineistoista. Ensitulon laskun seurauksena myös vuoden 2017 vaihtotase kääntyi 1,5 miljardia euroa alijäämäiseksi.

Ensitulon tili pitää sisällään Suomesta ulkomaille maksetut ja ulkomailta Suomeen maksetut palkansaajakorvaukset, sijoitustulot ja muun ensitulon. Ensitulon alijäämä johtuu pääasiassa sijoitustuloista, joihin luetaan mm. pääomakorvaukset, kuten korot ja osingot.

Vaihtotase tasapainossa heinäkuussa 2018

Vaihtotase oli heinäkuussa tasapainossa. Maksutaseen mukainen tavaraviennin arvo kasvoi 1 prosentin vuodentakaisesta. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli ylijäämäinen. Maksutaseen mukainen kauppatase, palvelutase ja tulojen uudelleenjaon tili olivat alijäämäisiä.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase, 12 kk liukuva summa

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase, 12 kk liukuva summa

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni

Vuoden 2018 toisen neljänneksen lopussa Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 631,7 miljardia euroa ja bruttovelkoja ulkomaille 640,6 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten 9,0 miljardia euroa negatiivinen, kun velkoja oli saamisia enemmän. Nettovarallisuus heikkeni verrattuna edellisen vuosineljänneksen loppuun, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli –5,9 miljardia euroa. Sekä ulkomaisten saamisten että velkojen kanta kasvoi toisella vuosineljänneksellä, mutta velat kasvoivat saamisia enemmän.

Sektoreittain tarkasteltuna ulkomaiseen nettovarallisuusasemaan vuoden 2018 toisella neljänneksellä vaikutti eniten yritysten nettovarallisuusaseman heikkeneminen. Suurimmat nettosaamiset olivat sosiaaliturvarahastoilla, 144,6 miljardia euroa ja suurimmat ulkomaiset nettovelat muut rahalaitokset -sektorilla.

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin. Kuviota korjattu 19.9.2018.

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin. Kuviota korjattu 19.9.2018.

Pääomaa virtasi Suomeen arvopaperisijoituksina

Pääomaa virtasi vuoden 2018 toisella neljänneksellä ulkomailta Suomeen nettomääräisesti 3,7 miljardia euroa, mikä heikensi ulkomaista nettovarallisuusasemaa. Sijoituslajeittain tarkasteltuna pääomaa virtasi Suomeen eniten arvopapereina, 7,2 miljardia euroa. Arvopapereihin luetaan esimerkiksi joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit ja osakkeet. Suomesta virtasi pääomaa ulkomaille nettomääräisesti eniten suorina sijoituksina 3,9 miljardia euroa.

Ulkomaisten suorien sijoitusten bruttosaamiset vuoden 2018 toisen neljänneksen lopussa olivat 154,2 miljardia euroa ja vastaavat velat olivat 119,8 miljardia euroa, minkä seurauksena suorien sijoitusten nettovarallisuusasema oli 34,4 miljardia euroa positiivinen toisen neljänneksen lopussa.

Arvopaperisijoitusten nettovarallisuusasema heikkeni vuoden 2018 toisella neljänneksellä, sillä arvopaperisijoitusten velkakanta kasvoi saamisia enemmän. Arvopaperisaamisia oli vuoden 2018 toisen neljänneksen lopussa 319,8 miljardia euroa. Arvonmuutokset kasvattivat arvopaperisaamisia ensimmäiseltä neljännekseltä, sillä saamiset vähenivät rahoitustaloustoimien muodossa. Arvopaperisaamisia on eniten joukkovelkakirjojen ja sijoitusrahasto-osuuksien muodossa. Arvopaperien velkakanta kasvoi ensimmäiseltä neljännekseltä rahoitustaloustoimien ja arvonmuutosten myötä ja oli vuoden 2018 toisella neljänneksellä 323,6 miljardia euroa. Joukkovelkakirjalainat ovat suurin erä arvopaperiveloissa, näiden kanta vuoden 2018 toisen neljänneksen lopussa oli 173,8 miljardia euroa. Arvopaperivelka kasvoi eniten toisella neljänneksellä listatuissa osakkeissa.

Muiden sijoitusten, eli esimerkiksi konsernin ulkopuolisten lainojen, talletuksien ja kauppaluottojen velkoja oli nettomääräisesti 47,9 miljardia saamisia enemmän. Nettovelka kasvoi ensimmäiseltä neljännekseltä, kun pääomaa virtasi nettomääräisesti 0,8 miljardia euroa Suomeen. Vuoden 2018 toisen neljänneksen lopussa muiden sijoitusten saamisia oli 127,2 miljardia euroa ja velkoja oli 175,0 miljardia euroa.

Suomella oli johdannaisiin liittyviä nettovelkoja vuoden 2018 toisen neljänneksen lopussa 0,4 miljardia euroa. Johdannaisiin liittyvät velat kasvoivat ensimmäiseltä neljännekseltä ja olivat vuoden 2018 toisen neljänneksen lopussa 22,2 miljardia euroa. Suomella oli johdannaisiin liittyviä saamisia vuoden 2018 toisen neljänneksen lopussa 21,9 miljardia euroa.

Rahoitustase heinäkuussa 2018

Heinäkuussa pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 0,4 miljardia euroa. Rahoitustaseen alaeristä pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten suorina sijoituksina, 1,6 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen pääomaa virtasi nettomääräisesti eniten muina sijoituksina, 1,7 miljardia euroa.


Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tapio Kuusisto 029 551 3318, Hanna Björklund 029 551 3296, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (350,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 14.09.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. heinäkuu 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.10.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mata/2018/07/mata_2018_07_2018-09-19_tie_001_fi.html