Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema 2018, syyskuu

Julkaistu: 15.6.2018

Vaihtotase ylijäämäinen ensimmäisellä neljänneksellä, ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni

Vaihtotase oli ylijäämäinen vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Maksutaseen mukainen tavaravienti kasvoi 5 prosenttia ja palveluvienti 2 prosenttia. Tavaroiden ja palveluiden nettovienti kääntyi lievästi alijäämäiseksi tuonnin kasvaessa vientiä nopeammin. Vaihtotaseen ylijäämää kasvatti sijoitustulojen ylijäämä. Ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta. 

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase

Vaihtotase

Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä vaihtotase oli 0,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Tavaroiden ja palvelujen tase oli lievästi alijäämäinen ja ensitulon tili oli ylijäämäinen.

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,3 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppataseen ylijäämää kertyi 0,5 miljardia euroa. Palvelutase oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Palvelutaseen heikentymiseen vaikutti erityisesti televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelujen viennin pieneneminen verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen.

Maksutaseen mukainen tavaravienti oli 15,4 miljardia euroa vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä eli tavaravienti vahvistui 5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tavaratuonti nousi 15,1 miljardiin euroon, 7 prosenttia vuoden takaisesta.

Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä palveluvienti kasvoi 2 prosenttia ja palvelutuonti 5 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Palveluvienti nousi 6,4 miljardiin euroon ja palvelutuonti 6,8 miljardiin euroon ja näin ollen palvelutase oli jälleen alijäämäinen.

Maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2015 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo ja tulojen uudelleenjako

Ensitulon tili oli 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Ensitulon tili pitää sisällään Suomesta ulkomaille maksetut ja ulkomailta Suomeen maksetut palkansaajakorvaukset, sijoitustulot ja muun ensitulon. Ensitulon ylijäämä johtui pääasiassa sijoitustuloista, joihin luetaan mm. pääomakorvaukset, kuten korot ja osingot. Sijoitustuloja maksettiin Suomeen nettomääräisesti 1,0 miljardia euroa vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä.

Vaihtotase alijäämäinen huhtikuussa 2018

Vaihtotase oli huhtikuussa 0,9 miljardia euroa alijäämäinen. Maksutaseen mukainen tavaraviennin arvo kasvoi 19 prosenttia vuodentakaisesta. Viennin arvoa nosti Tullin tietojen mukaan 0,5 miljardin euron suuruinen laivatoimitus Saksaan. Vaihtotaseen alaeristä maksutaseen mukainen kauppatase oli ylijäämäinen. Palvelutase, ensitulon tili ja tulojen uudelleenjaon tili olivat alijäämäisiä.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase, 12 kk liukuva summa

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase, 12 kk liukuva summa

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Ulkomainen nettovarallisuusasema negatiivinen

Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen lopussa Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 623,9 miljardia euroa ja bruttovelkoja ulkomaille 628,3 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten negatiivinen ensimmäisen neljänneksen lopussa, kun velkoja oli 4,4 miljardia euroa saamisia enemmän. Nettovarallisuus heikkeni verrattuna edellisen vuosineljänneksen loppuun, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli 12,7 miljardia euroa. Sekä ulkomaiset saamiset että velat kasvoivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä, mutta velat kasvoivat saamisia enemmän. Suomen ulkomaisista sijoituksista virtasi pääomaa pois 13,3 miljardia euroa ja velkoja vähennettiin 9,2 miljardia euroa.

Sektoreittain tarkasteltuna ulkomaista varallisuusasemaa heikensi vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä eniten muut rahalaitokset -sektorin nettovarallisuusaseman heikkeneminen -125,7 miljardista eurosta -151,5 miljardiin euroon ja yrityssektorin nettovarallisuusaseman heikkeneminen -62,2 miljardista eurosta -71,8 miljardiin euroon. Suurimmat ulkomaiset nettosaamiset olivat työeläkelaitoksilla, 139,5 miljardia euroa ja suurimmat ulkomaiset nettovelat muut rahalaitokset -sektorilla.

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Pääomaa virtasi Suomeen arvopaperisijoituksina

Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti 4,1 miljardia euroa, mikä heikensi ulkomaista nettovarallisuusasemaa. Sijoituslajeittain tarkasteltuna pääomaa virtasi Suomeen nettomääräisesti eniten arvopaperisijoituksina, 3,3 miljardia euroa. Suomesta virtasi pääomaa ulkomaille rahoitustaseen pääeristä ainoastaan muina sijoituksina, eli esimerkiksi konsernin ulkopuolisina lainoina, talletuksina ja kauppaluottoina, nettomääräisesti 0,2 miljardia euroa.

Ulkomaisten suorien sijoitusten bruttosaamiset vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen lopussa olivat 155,8 miljardia euroa ja vastaavat velat 114,7 miljardia euroa. Suorien sijoitusten nettovarallisuusasema oli siten positiivinen ensimmäisen neljänneksen lopussa, kun saamisia oli 41,0 miljardia euroa velkoja enemmän. Suorien sijoitusten nettovarallisuusasema heikkeni ensimmäisellä neljänneksellä, kun ulkomaisten suorien sijoitusten velat kasvoivat saamisia enemmän. Suomen ulkomaisten suorien sijoitusten saamisia lisättiin ensimmäisellä neljänneksellä nettomääräisesti 3,6 miljardilla eurolla, mutta saamisisiin liittyvät arvonmuutokset vähensivät bruttosaamisia ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,6 miljardia euroa. Suorien sijoitusten velkoja lisättiin nettomääräisesti 3,8 miljardilla eurolla ja velkoihin liittyvät muut arvonmuutokset vähensivät bruttovelkoja ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1,8 miljardia euroa.

Arvopaperisijoitusten nettovarallisuusasema heikkeni vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä, arvopaperisijoitusten saamisten vähentyessä ja velkakannan kasvaessa. Arvopaperisaamisia oli vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen lopussa 313,5 miljardia euroa ja arvopaperivelkoja 321,6 miljardia euroa. Saamisia vähensivät ensimmäisellä neljänneksellä arvonmuutokset, sillä rahoitustaloustoimien muodossa arvopaperisaamiset kasvoivat. Arvopaperisaamiset vähenivät osakkeissa ja rahamarkkinapapereissa. Sijoitusrahasto-osuuksien ja joukkovelkakirjalainojen saamiset sen sijaan kasvoivat ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin sijoitusrahasto-osuuksien saamiskanta oli 124,4 miljardia euroa ja joukkovelkakirjojen saamiskanta 127,8 miljardia euroa. Arvopaperien velkakanta kasvoi edeltävästä neljänneksestä, mikä johtui pääasiassa osakkeiden arvonmuutoksista ja nettosijoituksista. Osakkeiden velkakanta oli ensimmäisen neljänneksen lopussa 103,1 miljardia euroa. Myös joukkovelkakirjavelka kasvoi ja oli ensimmäisen neljänneksen lopussa 178,4 miljardia euroa. Sijoitusrahasto-osuuksien velkakanta sen sijaan pieneni ja oli ensimmäisen neljänneksen lopussa 24,7 miljardia euroa.

Ensimmäisellä neljänneksellä rahoitustaloustoimet kasvattivat Suomesta ulkomaille suuntautuvia muita sijoituksia, eli esimerkiksi konsernin ulkopuolisia lainoja, talletuksia ja kauppaluottoja nettomääräisesti 4,2 miljardia euroa. Myös Suomeen suuntautuviin muihin sijoituksiin lisättiin pääomaa nettomääräisesti 4,0 miljardia euroa. Ensimmäisen neljänneksen lopussa muiden sijoitusten saamisia oli 125,8 miljardia euroa ja velkoja 171,6 miljardia euroa.

Suomella oli johdannaisiin liittyviä nettovelkoja vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen lopussa 0,2 miljardia euroa. Johdannaisiin liittyvät velat kasvoivat edellisestä neljänneksestä ollen vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen lopussa 20,4 miljardia euroa. Suomella oli johdannaisiin liittyviä saamisia vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen lopussa 20,2 miljardia euroa.

Rahoitustase huhtikuussa 2018

Huhtikuussa pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen 1,1 miljardia euroa. Rahoitustaseen alaeristä pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten muina sijoituksina, 1,1 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen pääomaa virtasi nettomääräisesti eniten arvopaperisijoituksina, 1,8 miljardia euroa.


Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pauliina Turunen 029 551 2958, Tapio Kuusisto 029 551 3318, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (337,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 15.06.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. huhtikuu 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.11.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mata/2018/04/mata_2018_04_2018-06-15_tie_001_fi.html