Julkaistu: 31.3.2017

Kuntavaaleissa 2017 yhteensä 33 618 ehdokasta

Rekisteröidyistä puolueista 15 asetti ehdokkaita vuoden 2017 kuntavaaleissa. Kaikkiaan ehdokkaita Manner-Suomen 295 kunnassa on 33 618, joista valitsijayhdistysten asettamia 805. Kuntavaalien ehdokasmäärä väheni edellisistä kunnallisvaaleista 3 506 ehdokkaalla (9,4 prosenttia). Ehdokkaista miehiä on 20 207 ja naisia 13 411. Ehdokkaista 6 669 on nykyisessä kunnanvaltuustossa toimivia kunnanvaltuutettuja, 162 istuvia kansanedustajia ja 4 europarlamentaarikkoja. Puolueista eniten ehdokkaita asetti Suomen keskusta, 7 461 ehdokasta, ja vähiten Suomen eläinoikeuspuolue, 15 ehdokasta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon kuntavaalien 2017 ehdokasasettelusta.

Naisten ja miesten osuus ehdokkaista kuntavaaleissa 1953–2017

Naisten ja miesten osuus ehdokkaista kuntavaaleissa 1953–2017
Ehdokkaita kuntavaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja ja valitsijayhdistykset yhteislistoja. Kukin puolue tai vaaliliitto voi asettaa enintään puolitoistakertaisen määrän ehdokkaita kuin mikä on kunnassa valittavien valtuutettujen määrä. Kaikista ehdokkaista 96,0 prosenttia on nykyisten eduskuntapuolueiden (KESK, KOK, PS, SDP, VIHR, VAS, RKP, KD) asettamia. Ehdokkaista 1,6 prosenttia on asettanut puolue, jolla ei ole kansanedustajaa nykyisessä eduskunnassa. Eniten tällaisista puolueista ehdokkaita asetti Suomen kommunistinen puolue (221 ehdokasta) ja vähiten Suomen eläinoikeuspuolue (15 ehdokasta). Ehdokkaista 2,4 prosenttia on valitsijayhdistysten asettamia.

Kunnallisvaalien ehdokkaista enemmistö on aina ollut miehiä. Vuoden 2017 kuntavaalien ehdokkaista naisia oli 39,9 prosenttia, 1,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa. Eduskuntapuolueista Vihreä liitto asetti suhteellisesti eniten naisehdokkaita, 57,9 prosenttia puolueen asettamista ehdokkaista. Eduskuntapuolueista suhteellisesti vähiten naisehdokkaita oli Perussuomalaisilla, 25,2 prosenttia. Kaikista puolueista naisehdokkaiden osuus oli suurin Feministisellä puolueella (90,0 prosenttia) ja pienin Itsenäisyyspuolueella (11,4 prosenttia).

Taulukko 1. Ehdokkaiden lukumäärä ikäluokan mukaan puoluettain kuntavaaleissa 2017

Puolue 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65+ Yhteensä
KESK 353 902 1 442 1 761 1 792 1 211 7 461
KOK 300 603 1 233 1 531 1 239 833 5 739
PS 118 469 791 974 867 612 3 831
SDP 171 599 1 180 1 388 1 609 1 185 6 132
VIHR 156 476 795 631 377 165 2 600
VAS 122 426 606 608 818 623 3 203
RKP 103 185 262 295 255 224 1 324
KD 50 210 336 439 490 446 1 971
SKP 4 35 32 22 53 75 221
KTP 1 3 3 3 6 23 39
LIBE 7 21 14 9 3 2 56
Piraattip. 12 71 38 14 2 - 137
EOP 1 9 2 3 - - 15
Femin.p. 3 15 13 6 2 1 40
IP - 4 14 9 10 7 44
Muut 27 65 162 223 195 133 805
Yhteensä 1 428 4 093 6 923 7 916 7 718 5 540 33 618

Kaikkien kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä on 49,5 vuotta, miesehdokkaiden 50,7 ja naisehdokkaiden 47,8 vuotta. Ehdokkaista 21 174 (63,0 prosenttia) on 45 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia, 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia on 5 540 ehdokasta (16,5 prosenttia). Alle 25-vuotiaita ehdokkaita on 1 428 (4,2 prosenttia). Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten alle 25-vuotiaita ehdokkaita on Ruotsalaisella kansanpuolueella (7,8 prosenttia) ja vähiten Kristillisdemokraateilla (2,5 prosenttia). Suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia on eduskuntapuolueista ehdokkaana Kristillisdemokraateilla (22,6 prosenttia) ja vähiten Vihreällä liitolla (6,3 prosenttia). Kaikista vuoden 2017 kuntavaaleihin ehdokkaita asettaneista puolueista suhteellisesti eniten alle 25-vuotiaita ehdokkaita on Liberaalipuolueella (12,5 prosenttia) ja vähiten Itsenäisyyspuolueella (0,0 prosenttia). Suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneitä ehdokkaita on Kommunistisella työväenpuolueella (59,0 prosenttia) ja vähiten Piraattipuolueella ja Suomen eläinoikeuspuolueella (0,0 prosenttia). Ehdokkaan ikä on ikä vaalipäivänä.

Taulukko 2. Ehdokkaiden taustatekijöitä puolueittain kuntavaaleissa 2017

Puolue Kunnan-
valtuutettuja (%)
Ehdokkaiden ikä keski-
määrin
Suomen- ja saamen-
kielisiä (%)
Ruotsin-
kielisiä (%)
Muun-
kielisiä (%)
Työllisiä (%) Työttömiä (%) Työvoiman ulkopuolella (%) 1) Tulot keskimäärin 2)
KESK 28,1 49,5 98,3 0,4 1,3 74,5 5,4 20,1 39 131
KOK 20,3 49,0 96,6 1,5 1,9 75,7 4,8 19,4 50 162
PS 20,8 49,8 97,5 0,7 1,8 56,9 15,0 28,1 30 420
SDP 20,0 51,4 94,4 3,6 2,0 68,9 8,0 23,2 37 866
VIHR 8,8 43,8 93,2 2,6 4,2 69,7 11,0 19,3 33 494
VAS 14,5 50,4 95,8 1,3 2,8 58,4 11,9 29,8 30 508
RKP 22,8 47,9 7,9 88,8 3,3 75,2 4,2 20,6 45 980
KD 10,2 52,2 88,6 8,0 3,5 60,2 9,3 30,5 32 929
SKP 4,1 54,1 95,5 1,8 2,7 39,8 14,9 45,2 23 587
KTP - 61,1 100,0 - - 12,8 7,7 79,5 19 935
LIBE 3,6 37,2 92,9 5,4 1,8 67,9 8,9 23,2 29 654
Piraattip. - 33,8 93,4 3,6 2,9 46,7 21,2 32,1 19 432
EOP - 34,3 100,0 - - 60,0 20,0 20,0 19 917
Femin.p. - 37,2 82,5 12,5 5,0 77,5 5,0 17,5 27 149
IP 2,3 50,8 100,0 - - 45,5 25,0 29,5 24 252
Muut 21,7 51,0 91,7 6,2 2,1 62,8 11,2 26,0 35 014
Kaikki ehdokkaat 19,8 49,5 92,2 5,6 2,2 68,2 8,4 23,4 38 080
1) Työvoiman ulkopuolella olevat ehdokkaat jakautuvat opiskelijoihin (20,1 %), eläkeläisiin (71,4 %), varus- ja siviilipalvelusmiehiin (0,4 %) ja muihin työvoiman ulkopuolella oleviin (8,1 %).
2) Valtionveronalaiset tulot

Kaikista ehdokkaista istuvia kunnanvaltuutettuja on 19,8 prosenttia. Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdokkaana Suomen Keskustalla, 28,1 prosenttia. Suhteellisesti vähiten istuvia kunnanvaltuutettuja eduskuntapuolueiden asettamista ehdokkaista on Vihreällä liitolla, 8,8 prosenttia.

Ehdokkaista 92,2 prosenttia on suomen- tai saamenkielisiä, ruotsinkielisiä ehdokkaista on 5,6 prosenttia ja muuta kieltä äidinkielenään puhuu 2,2 prosenttia ehdokkaista. Suhteellisesti eniten muunkielisiä ehdokkaita eduskuntapuolueista on Vihreällä liitolla (4,2 %), Kristillisdemokraateilla (3,5 %) ja Ruotsalaisella kansanpuolueella (3,3 %).

Ehdokkaan pääasiallisen toiminnan perusteella kaikista kuntavaaliehdokkaista työllisiä on 68,2 prosenttia, työttömiä 8,4 ja työvoiman ulkopuolella 23,4 prosenttia. Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten työllisiä on Kokoomuksen asettamissa ehdokkaissa (75,7 %) ja vähiten Perussuomalaisilla (56,9 %). Suhteellisesti eniten työvoiman ulkopuolisia ehdokkaita on Kristillisdemokraateilla (30,5 %) ja vähiten Vihreällä liitolla (19,3 %).

Kaikkien ehdokkaiden keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ovat 38 080 euroa vuodessa. Eduskuntapuolueista keskimäärin suurimmat tulot ovat Kokoomuksen asettamilla ehdokkailla, 50 162 euroa, pienimmät Perussuomalaisten ehdokkailla, 30 420 euroa.

Valtakunnallinen ehdokasrekisteri on julkaistu Oikeusministeriön ylläpitämillä internetsivuilla (www.vaalit.fi). Tarkemmat tiedot kuntavaalien ehdokkaista löytyvät katsauksesta: Ehdokkaiden tausta-analyysi kuntavaaleissa 2017.

Tietokantataulukot


Lähde: Kunnallisvaalit 2017, ehdokasasettelu ja ehdokkaiden tausta-analyysi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Kaija Ruotsalainen 029 551 3599, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (615,1 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 31.03.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-1092. Ehdokasasettelu ja ehdokkaiden tausta-analyysi 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.8.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kvaa/2017/01/kvaa_2017_01_2017-03-31_tie_001_fi.html

Jaa